Yksityismetsätalous on myös riskienhallintaa

SAVONMAA | KOLUMNI | METSÄNOMISTAJIEN ÄÄNITORVI

Kanadan metsistä, joiden metsäpinta-ala on yli 11 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen, on metsätuhojen ja -palojen ja heikon metsänhoidon seurauksena tullut merkittävä hiilipäästöjen lähde. Tänä kesänä Kanadassa on maastoa palanut puolen Suomen maapinta-alaa vastaava määrä. Ala on parikymmentäkertainen Kanadan vuosittaiseen hakkuupinta-alaan verrattuna. Palojakin laajemmin Kanadan metsiä ovat tuhonneet useita vuosia jatkuneet laajat hyönteistuhot. Pahimpana hyönteistuhovuonna kolme vuotta sitten hyönteiset tappoivat pystyyn 13 miljoonaa hehtaaria metsää. Se on noin kaksi kolmasosaa Suomen metsien kokonaispinta-alasta.

Katastrofit muistuttavat suomalaisiakin siitä, että ei enää riitä, että puhutaan vain ilmastonmuutoksen hillinnästä – pitää toimia myös siihen sopeutuaksemme.

Suomessa ollaan muualle maailmaan verrattuna toistaiseksi vakaalla tolalla. Vaikka kuluneenakin kesänä syttyi noin tuhat maastopaloa, pystyttiin ne rajaamaan hyvin pieniksi. Meillä on laaja yksityisten perheiden ja sukujen varaan muodostunut ylisukupolvinen ja laaja metsänomistus. Sen seurauksena meidän metsäkuviomme ovat pienipiirteisiä. Alkuun päässeet palot ja tuhot on helpompi pysäyttää kuvion muuttuessa, kun laajoilla yhtenäisillä metsäalueilla. Meillä metsillä on omistajilleen arvoa ja koko maassa on asusta ja loma-asuntoja. Metsätieverkosto on tiheämpi, kuin missään päin maailmaa. Sammutustilanteessa se auttaa sekä kaluston kuljettamisessa että palokatkojen aikaan saamisessa. Suomen keskeinen vahvuus palojen nopeassa sammutuksessa on ympärimaata olevat noin 700 sopimuspalokuntaa. Unohtaa ei myöskään sovi organisoituja metsäpalojen tähystyslentoja, joiden avulla palonalkuja havaitaan.

Hyvään ei pidä tuudittautua. Säästöjä hakevan julkisen talouden pitää muistaa kasvavat riskit. Toivottavasti hyvinvointialueilla, joissa tehdään palvelustrategioita ja yritetään saada rahat riittämään, ei unohdeta kasvavaa metsäpaloriskiä. Jos työvoiman saatavuuteen tai säästöihin vedoten sopimuspalokuntien määrää ja toimintaedellytyksiä heikennetään ja pelastustoimen yksiköt keskitetään vain muutamaan 24/7 yksikköön, saatetaan tehdä iso virhe.

Lisääntyviin metsätuhoriskeihin varaudutaan parhaiten hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla. Terveet, kasvuisat ja sekapuustoisuutta tavoittelevat metsät kestävät lisääntyvää tuhoriskiä parhaiten. Tällä viikolla metsänomistajajärjestö kampanjoi Metsämarssi 2023 hengessä. Yksityinen perhemetsänomistaminen ja metsänhoitoyhdistystoiminta ovat isoja vahvuuksia muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutumisessa.

Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.