Vapaaehtoisuus ja tiukat rajat ovat monimuotoisuusteko

METSÄNOMISTAJIEN ÄÄNITORVI  KOLUMNI  SAVONMAA

Vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerit täytyy jokaisen jäsenmaan määritellä osana EU:n monimuotoisuusstrategian kansallista toimeenpanoa. Vaikka EU komissiolla on pyrkimyksiä tulla säätelemään metsien käyttöä, on jäsenmailla itsenäinen oikeus määritellä ikärajat ja vaadittavat lahopuun määrät. Hallitus päätyi metsänomistajajärjestön vaatimiin tiukkoihin kriteereihin. Opposition vasemman laidan puolueet ja luontojärjestöt arvostelivat erityisen jyrkästi eteläisen Suomeen esitettäviä ikä- ja lahopuukriteereitä.

Valtiolla on Etelä-Suomessa kuitenkin niin vähän metsiä, että vaikka kriteerit olisi tehty ympäristöjärjestöjen vaatimusten mukaisesti löysiksi, ei suojeltavaa olisi valtion mailta löytynyt kuin 900 hehtaaria. Ongelma olisi siirtynyt yksityismetsiin ja se olisi rikkonut hallitusohjelmassa luvatun vapaaehtoisen suojelun periaatteita.

Vaikka vanhojen metsien kriteerien sanotaan koskevan juridisesti vain valtion omia metsiä, tullaan kriteeristöä soveltamaan sellaisenaan myös yksityisissä puukaupoissa. Tästä ovat isot metsäyhtiöt ja heidän etujärjestönsä viestineet selkeästi. Metsäyhtiöt eivät ota kriteerien rikkomisesta markkinariskiä.

Metsänomistajilla on vapaaehtoista suojeluhalua, mutta sitä ei voi hyväksyä ilman asianmukaista korvausta. Puustoisia ja vanhojen metsien kriteerien kaltaisia Metso-kohteita metsänomistajat ovat tarjonneet jatkuvasti enemmän, kun 15 miljardin vuosivauhtia velkaantuvalla valtiolla on ollut varaa niitä lunastaa.

Vanhojen metsien tiukat kriteerit voivat ympäristöjärjestöjen kritiikistä huolimatta osoittautua monimuotoisuutta vahvistavaksi päätökseksi. Tiukat kriteerit takaavat sen, että yli viidentoistamiljoonan hehtaarin talousmetsissä metsänomistaja uskaltaa jatkossakin lisätä lahopuuta ja kasvattaa kiertoaikoja, ilman että niistä aiheutuisi merkittävää riskiä joutua puumarkkinoiden ulkopuolelle. Tiukoilla kriteereillä vältetään myös rantojensuojelu- ja Natura-kiistojen aikaisia aavistushakkuita ja pidetään monimuotoisuustyö positiivisena mahdollisuutena.

Maanantaina selvisi myös se, että EU:n ennallistamisasetus astuukin voimaan. Siinä on nyt ihan samat lainalaisuudet kuin vanhojen metsien määrittelyssä. Hallituksen pitää esittää EU-komissiolle kahden vuoden kuluessa asetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma. Tulemme etujärjestönä paimentamaan, että siinäkin käytetään kaikki mahdolliset joustot ja kansallisen edunmukaiset tulkinnat asetuksen vaatimista tyydyttävistä tasoista ja asetuksen lupauksesta, että toimet ovat yksityisille maanomistajille vapaaehtoisia. Se on sekä monimuotoisuustyön hyväksyttävyyden että kansatalouden etu.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

Petäjävesi