Petäjävesikin on mahdollisuuksien maaseutua 2021

Näitä olen ollut työstämässä ja näiden varaan Petäjäveden kehittämisessäkin luotan https://www.mtk.fi/kuntavaalit

Mahdollisuuksien maaseutu - MTK kuntavaaleissa 2021

Motto: Työtä ja tuloja maaseudun elinkeinoista

Hashtag: #kokokunta

Maa- ja metsätalous ovat aloja, jotka tuovat elinvoimaa ja rahavirtoja kuntiin. Elinvoimaisen maaseudun pitää olla myös jokaisen kaupungin tavoitteena. Kaupunkikehittämisen työkaluja kannattaa soveltaa aiempaa laajemmin ja ottaa huomioon alueellinen näkökulma.

Julkiset hankinnat on syytä miettiä jokaisessa kunnassa tarkkaan ja hyödyntää täysimääräisesti kunnan oma yritystoiminta. Etätyön tekeminen ja kiinnostus maalla asumiseen sekä monipaikkaisuus ovat mahdollisuuksia, joilla maaseutumaisissa kunnissa ja pienemmissä kaupungeissa päästään uuteen nousuun.

1. Maaseudun elinkeinot kasvuun

Työvoimaa tarvitaan

Maaseudun työpaikoilla on suuri merkitys, koska ne perustuvat laajalti omien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.

Työvoimapalvelut ja esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilut antavat kunnille mahdollisuuden edistää työvoiman saatavuutta.

Monipaikkaisuus yleistyy

Maalle muuton esteiden poistaminen edistää myös maaseudulle työllistymistä.
Koronakriisi osoitti, että suomalaisilla on suuri valmius monipaikkaisuuteen. Osa ajasta vietetään maalla ja osa kaupungeissa.

Kuntien kannattaa mahdollistaa nopeiden verkkoyhteyksien saatavuus kunnan eri osissa. Hyvät nettiyhteydet ovat välttämättömyys.

Kunnossa olevat väylät sekä riittävät julkiset yhteydet ovat edellytys kunnissa asumiselle. Kuntien kannattaa panostaa yksityistieavustuksiin. Hyvä metsätieverkosto mahdollistaa puuhuollon ja kuntalaisten liikkumisen lähelle luontoa.

Lähipalveluita arvostetaan

Riittävien lähipalvelujen turvaaminen kuntalaisille myös kuntakeskusten ulkopuolella edistää hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta.

Palveluiden saatavuutta voidaan edistää luomalla maaseudulle laajempia kyläpalvelukeskuksia.

Palvelujen digitalisointi tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia. Liikkuvat palvelut yhdistettynä digitaalisiin palveluihin toisivat palvelut lähelle kaikkia kuntalaisia. Palvelun tuottajina kannattaa hyödyntää paikallisia yrittäjiä.

Teknologinen kehitys ja lainsäädäntö mahdollistavat maaseudun kuljetusten uudistamisen. Esimerkkinä www.kaikkikyytiin.fi -hanke.

Maaseudun elämyksistä liiketoimintaa

Kunnan houkuttelevuus esiin. Kuntapäättäjän tulee edellyttää omalta kunnaltaan ajan tasalla olevaa lähimatkailustrategiaa ja myös varmistaa strategian toteutuminen.
Maa- ja metsätalouden yhteydessä harjoitettu liiketoiminta, kuten matkailu, ruuan jatkojalostus ja hevostalous tuovat yritystoimintaa ja euroja kuntiin.

Kunta vastuullisena metsänomistajana

Lähes jokainen kunta (98 %) on metsänomistaja. Kuntien omistamien metsien taloudellinen arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Metsillä on kunnille merkittävä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen rooli.

Luonnonvarojen kokonaisvaltaisen kestävyyden edistämiseksi on hyvä laatia kuntaan metsäsuunnitelma, joka kattaa kunnan omistamien metsien käytön ja tavoitteet. Metsäneuvontaa tarjoavat paikalliset metsänhoitoyhdistykset.

Biopolttoaineista voimaa talouteen ja ilmastotyöhön

Kunnan kannattaa laatia ilmasto- ja energiastrategia, jossa tavoitellaan energiatehokkuuden kasvattamista ja kunnan kiinteistöjen lämmityksen ja sähkönkäytön toteuttamista uusiutuvalla energialla. Kunta voi tukea uusiutuvan energian tuotantoa toimimalla asiakkaana ja vastuullisena tilaajana alueen energiayrityksille.

Kunnat ovat suuria tilaajia erilaisille liikkumisen palveluille.

Kunta voi toimia mahdollistajana myös paikallisen energiantuotannon synnyttämisessä esimerkiksi tarjoamalla maanviljelijöille mahdollisuus toteuttaa kunnan kanssa tilatason biokaasulaitoksia.

Eläimet tarvitsevat lääkärinsä

Peruseläinlääkäripalveluiden tulee olla saatavilla kohtuutäisyydellä.

Peruseläinlääkäripalveluiden järjestäminen on kunnan velvoite - vaikutus maaseudun elinvoimaan on merkittävä.

Koulutus on investointi tulevaisuuteen

Koulutukseen tulevat uudistukset ja kuntien heikkenevä talous ei saa johtaa koulutuksen laadun ja määrän laskuun luonnonvara-alan koulutuksessa.

Koulujen ruokakasvatuksen ja käytettävien oppimateriaalien pitää olla asiantuntevaa ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

Julkiset hankinnat aluetaloutta nostamaan

Kunnat käyttävät vuosittain jopa 20 miljardia euroa julkisiin hankintoihin. Hankintojen yhteydessä on hyvä tehdä myös yritysvaikutusten arviointi, jossa selvitetään sitä, millaisia vaikutuksia hankinonnoilla on paikallisille yrityksille.

Kuntien hankinnoista vastaavien henkilöiden osaamista pitää vahvistaa ja jokaiseen kuntaan pitää laatia kattava hankintastrategia.

2. Kestävään ja reiluun maankäyttöön

Maankäytön suunnittelu on kunnan ydintehtäviä

Kuntapäättäjillä on suuri valta ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan maankäyttöön.

Kuntien maankäytön tehtävänä on kuntarakenteen, ympäristön, liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kokonaisvaltainen kehittäminen, hallinta ja hoito.

Onnistuessaan alueidenkäytön suunnittelu tukee koko kunnan alueen kehittymistä, luo vetovoimatekijöitä alueelle, turvaa kuntalaisten ja vierailijoiden viihtyvyyden, asumismukavuuden sekä mahdollisuuden elinkeinojen kehittymiseen.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli

Kunnan kaavoitusmonopolilla tulee edistää maan järkevää käyttöä.

Kuntapäättäjän pitää olla selvillä kunnan kaavaprosessien käynnistämisestä ja etenemisestä. Kuntapäättäjän tärkeä tehtävä on tehdä parhaita ja laillisia ratkaisuja oman kunnan näkökulmasta.

Kunnan etu esiin maakuntakaavoituksessa

Kunnan tulee valvoa etujaan maakuntakaavoituksessa.

Vahva omaisuuden suoja Suomessa tarkoittaa sitä, että omistajalle on varattava erityinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön omistamansa omaisuuden osalta.

Pakkolunastus on aina viimeinen keino

Kunnilla on käytössään erilaisia välineitä kunnan maanhankintaan. Vapaaehtoinen kauppa, etuosto, maankäyttösopimukset ja pakkolunastus. Yhä useammassa kunnassa on ryhdytty hyödyntämään pakkolunastusta raakamaan hankinnassa.

Vapaaehtoisessa kaupankäynnissä on tärkeää, että osapuolet ovat tasavertaisessa asemassa ja kauppaa käydään avoimesti sekä rehellisesti neuvotellen ja molempien osapuolten sopimusvapautta kunnioittaen.

Ympäristönsuojeluun on omat työkalunsa

Maatalouden harjoittaminen aiheuttaa sekä suotuisia että haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Maatalousyrittäjät ovat erittäin sitoutuneita ympäristön suojelemiseen. On tärkeää, että määräyksiä valmisteltaessa mietitään, miten ympäristön tilaa parannetaan huolehtimalla myös maatalouden investoinneista ja työpaikoista.

Luonnonsuojelulain mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Kaavoitus ei ole ensisijaisesti suojelukeino, vaan sitä varten on oma lainsäädäntönsä. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen laji- ja elinympäristötasolta maisematasolle on osa kunnallista päätöksentekoa.

Hyvä metsänhoito on tehokkain ilmastoteko

Panostus metsien kasvuun ja terveydentilan turvaamiseen on erittäin kustannustehokas tapa tehostaa metsien hiilensidontaa ja samalla luoda mahdollisuus puun kasvavalle käytölle. Hyvän metsänhoidon avulla voidaan tehostaa hiilensidontaa ilman suuria kustannuksia.

Puhdas vesi on rikkautemme

Puhdas vesi on kunnan asukkaiden ja yritystoiminnan kannalta välttämätön perushyödyke.

On tärkeää, että huolehdimme kansallisvarallisuutemme säilymisestä kuntien ja vesiosuuskuntien omistuksessa ja hallinnassa.

3. Veroeurot paikallistaloutta kehittämään

Julkiset rakennushankkeet puupohjaisiksi

Tukemalla kotimaan puurakentamista voidaan yrityksiä auttaa selviytymään koronakriisistä ulos, samalla edistäen ekologisia ja hiilineutraaliutta edistäviä arvoja. Puunkäytön lisäämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus alue- ja kuntatalouteen.

Julkisissa rakennushankkeissa otetaan valtuuston päätöksellä käyttöön malli, jossa vähintään 50 % rakennusmateriaaleista on oltava puupohjaisia.

Metsämyynnin verotus - tulot metsän sijaintikuntaan

MTK ajaa muutosta, jossa puun myynnistä kertyvät verot tuloutetaan täysimääräisesti metsän sijaintikuntaan. Tällöin kunnalla on intressi yhteensovittaa tasapainoisesti metsien käyttöä.

Kotimaista lähiruokaa

Suomen julkiset keittiöt, muun muassa koulut, sairaalat ja vanhustenhuollon yksiköt tarjoavat vuodessa lähes 400 miljoonaa ruoka-annosta.

Tarvitaan aito tahtotila kotimaisen tai lähiruuan hankkimisesta, hankintaosaamista ja tahtoa nähdä vaiva ja tehdä työtä hankinnan eteen.

Julkisia hankintoja ohjaa lainsäädäntö, mutta hankintoihin voidaan vaikuttaa myös paikallisesti.