Vaalilehti kuntavaalit 2008

KÄYTÄ ÄÄNTÄSI JA VAIKUTA

Kunnallisvaalit ovat käsillä. Keskusta on ollut Petäjäveden suurin valtuustoryhmä päättyneellä kaudella ja viime vaalien voittaja. Olemme tyytyväisiä siitä mihin suuntaan kuntaamme on kehitetty kuluneiden neljän vuoden aikana. Valtuustokausi on ollut kuntastrategian terävöittämisen aikaa. Naapurikunnissa on tehty kuntaliitoksia. Tiedämme lähidemokratian arvon ja haluamme säilyttää itsenäisen päätöksen teon, jos se vain on taloudellisesti mahdollista. Tärkeintä ovat kuntalaisille tuotetut laadukkaat palvelut. Palvelujen määrä ja saatavuus varmistuvat parhaiten sillä, että kunnan tai kylän asukasluku kehittyy positiivisesti. Ne kunnat ja kylät, jossa kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa ja alueen muuttotase on negatiivinen, ovat kautta aikojen olleet häviäjiä. Toisin sanoen, jos kunnan väkiluku vähenee, rapautuvat palvelut vähitellen, kun niiden tuottaminen käy liian kalliiksi eikä markkinavetoiselle kysynnälle ole tarpeeksi asiakkaita. Syntyy noidankehä, joka johtaa siihen, että uusia asukkaita on entistä vaikeampi houkutella. Ennen nyt päättyvää valtuustokautta Jyväskylän kasvua on osattu hyödyntää meitä paremmin kaikissa Jyväskylän ympäristökunnissa. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Petäjävesi oli valtuustokauden alussa väestömäärältään taantuvaa aluetta. Uuden kehityksen alkuna voidaan pitää seutukuntavaihdosta Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan. Tämä päätös yhdessä sen kanssa, että kuntastrategiaa linjattiin selkeästi kasvuhakuiseksi ja kunnan talousahdinko saatiin kuriin, ovat perusteena sille, että kunnan väkiluvun lasku on saatu pysäytettyä ja käännettyä kasvu-uralle. Valtuustokauden aikana on väkiluku noussut kuudella prosentilla. Se on ennen näkemätöntä.

Miten kasvua sitten hallitaan nyt ja tulevaisuudessa. Uudet omakotiasukkaat vahvistavat verotulokertymää ja lisäävät lapsineen valtionosuuksia. Palvelujen pitää pysyä vauhdissa mukana. Pessimistit varoittelevat suurista koulu- ja päivähoitoinvestoinneista. Totta se on, että tarkkana pitää olla. Kuntatalous saadaan isoilla investoinneilla helposti puhaltumaan. Keskustan mielestä kasvua hallitaan parhaiten siten, että päivähoitoon luodaan monipuolisuutta. Keskustan varavaltuutetun Jari Koskenrannan valtuustoaloitteesta lähtenyt lasten kotihoidon kuntalisäkokeilu on hyvä esimerkki. Uskomme lisäksi, että yksityisellä päivähoidolla on lisäämismahdollisuutta. Perhepäivähoitajien palkkauksen nostamisella ja muilla uudistuksilla on mahdollista saada siirrettyä kalliita päiväkodin rakennusinvestointeja tulevaisuuteen. Koulujen laajennukset tulevat väistämättä vastaan jossakin vaiheessa. Onneksi meillä on Kintauden ja kirkonkylän alakoulujen lisäksi kaksi pientä kyläkoulua, joita voidaan käyttää puskureina ja viivästyttää näidenkin investointien aloittamistarvetta. Vaikka julkinen rakentaminen on tunnetusti kallista, voidaan uusilla avauksilla saada huomattavia säästöjä myös sieltä. Uusi kunnanvirastohanke on tästä esimerkki. Työterveysviranomaisten määräyksestä vanhaa virastoa voi käyttää vain vuoden 2010 loppuun. Jos olisi rakennettu perinteisellä julkisen rakentamisen tyylillä "kivilinna", pitäisi verovaroja käyttää lähes miljoona euroa enemmän kuin nyt toteutettavalla kolmen (omakotimaisen) rakennuksen mallilla. Kolmen rakennuksen osittainen muuntamismahdollisuus esimerkiksi hoivakäyttöön on helpompaa, mikäli hallintotyöpaikkojen tarve vähenee. Vastaavaa ennakkoluulottomuutta tarvitaan myös tulevissa investointipäätöksissä.

Nykyinen valtuusto on ollut aktiivinen maakaupoissa. Kunta on ostanut merkittäviä maa-alueita ainakin Halkokankaalta ja Olkkolasta sekä kaksi maa-aluetta kirkonkylän ja Koskensaaren väliseltä alueelta. Kaavoituksella luodaan kehityksen suuntaviivat. Rantayleiskaava valmistunee marraskuun valtuustoon. Se antaa kylien kehitykselle yli kahdensadan pysyvän asutuksen rantarakennuspaikan piristysruiskeen. Toivotaan, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinoilla. Tulevan valtuustokauden haaste kaavoituksen suhteen on erityisesti kirkonkylän ja Kuohun välinen strateginen kaava. Uusi valtuusto pääsee linjaamaan sen suuntaviivoja. Keskustan tavoite on rakentaa siitä maaseutumaista omakotirakentamista lisäävä ja kuntapalvelujen tuottamisen kannalta tehokas kaava. Kunnan pitää kaavan myötä vaatia valtatie 23 ja itä-länsi suuntaisen raideliikenteen voimakasta kehittämistä maakuntasuunnitelmissa. Keskustan edustajat tulevat edelleen vaikuttamaan maakuntakaavaan siten, että se antaisi mahdollisuudet myös maaseutumaiseen asutukseen eikä kahlitsisi tarpeettomasti peruselinkeinojen harjoittamisen mahdollisuutta. Maakuntakaavassa ratkaistiin se, että Kintaudelle ei tule koko Jyvässeudun uutta jätteenkäsittelykeskusta. Kuntavaalien tuloksen perusteella jaetaan myös maakuntahallinnon luottamusmiespaikat.

Petäjäveden talouden puskureina ovat 4,5 miljoonan euron sijoitusvarat ja lähes 10 miljoonan euron ylijäämät eikä lainaakaan ole asukasta kohden edes tuhatta euroa. Toisaalta veroprosenttimme on jo nyt 0,75 prosenttiyksikköä kovempi kuin ympärillemme muodostuvassa uudessa Jyväskylässä. Samanaikaisesti pienen kunnan päättäjän on nöyrästi tunnustettava, että kuntataloutemme menoista suuri osa muotoutuu kuntamme ulkopuolella. Kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä meillä on toki edustus, mutta niiden menot ovat arvaamattomia ja voivat nykysysteemissä heilauttaa Petäjäveden taloutta hyvinkin voimakkaasti. Lisää epävarmuutta meille aiheuttaa hyvin toimineen Palokan purkautuminen tulevan valtuustokauden puolessa välissä. Petäjävetisten kannalta on keskeistä varmistaa, että nykyiset palvelut säilyvät kotikunnassa ja, että päivystys- ja erikoispalvelujen suunta säilyy keskussairaalanmäellä ja/tai Palokassa.

Uuden valtuuston tulee muistaa erityisesti, että aikaa kunniavelan maksamiseen sotaveteraaneille on enää vähän. Sotaveteraanien toiveita haluamme kuunnellaan erityisen herkällä korvalla.

Kehotan kaikkia äänestämään arvojensa pohjalta. Ihmiset ne niitä päätöksiä tekevät. Kannattaa vaikuttaa.

Mikko Tiirola

kunnanvaltuuston pj (kesk)