Uusia järjestöreimareita etsimässä

MTK VIESTI 09/2012 KOLUMNI 
MIKKO TIIROLA

MTK:n liittokokouksessa Savonlinnassa vallitsi rakentava henki. Ajat ovat kannattavuuden kannalta haastavat, mutta isot tulevaisuuden kuvat ovat maaseutuelinkeinojen puolella. Tusinaan ryhmään jakautuneena kokous hioi kolme ohjelmapaperia maaseutuelinkeinojen edunvalvonnan kulmakiviksi seuraaville vuosille.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohjelmalla haetaan reimareita edunvalvonnan ytimeen. Maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtinen on niin maanviljelijöiden, maaseutuyrittäjien kuin kaikkien metsänomistajaryhmien etu. Yhteisiä nimittäjiä on paljon. Maaseudun tieverkosto rapautuu ja osaavasta työvoimasta alkaa olla pula. Maisematyöluvat ja erilaiset maankäyttörajoitteet ovat arkipäivää kuntien kaavaluonnoksissa, ympäristönsuojelun nimissä luodaan elinkeinoja rajoittavia suojelupaineita, jokamiehenoikeuksia pyritään laajentamaan ja omaisuuden suojaa heikentämään. Maa- ja metsätalouden kiinteistöveroja tai metsätilamaksuja vilutellaan jatkuvasti. Kaikki nämä koskevat niin helsinkiläistä metsänomistajaa kuin petäjävetistä maanviljelijää. Vahvaa vaikuttamista tarvitaan joka tasolla. Yhteisen edunvalvonnan tarve tuntuu vaan kasvavan.

Markkinavaikuttamisen rooli korostuu kaikilla sektoreilla. Yhdessä olemme markkinavoima -ohjelma painottaa oikeudenmukaisen hinnan saamista keskittyneiltä ja epätäydellisesti toimivilta markkinoilta. Yhteisiä ongelmia nämäkin ovat.

Kolmas ohjelmapaperi pureutuu järjestön kehittämiseen. Haasteemme kulminoituu siihen, että kuinka etujärjestön uskottavuus ja vaikutusvalta säilytetään, kun aktiiviviljelijöiden lukumäärä laskee tasaista tahtia eikä muuttuva metsänomistajakunta aina tunne järjestöä omakseen.

Joka kuudes suomalainen on metsänomistaja. Siinä on isoa yhteiskunnallisen vaikuttamisen potentiaalia. Tutkimusten mukaan iso osa metsänomistajista arvostaa jo nyt MTK:ta etujärjestönä puolustamassa elinkeinon ja maanomistamisen oikeutta. Metsänomistajakunnan rakenne muuttuu koko ajan. Maanviljelijöiden osuus metsänomistajien lukumäärästä on pudonnut alle viidenteen osaan. Pystyykö järjestö uusiutumaa? Siihen liittokokouksen linjaukset antavat positiivisia eväitä. Liittokokous otti selvästi kantaa siihen, että jatkossa metsänhoitoyhdistykset ovat tiiviimmin osa MTK:ta. Metsänhoitoyhdistykset ovat taas erityisesti etämetsänomistajille tärkeitä.

Metsänhoitoyhdistyksissä on vahvaa tahtotilaa siihen, että lakisääteisen maksun poistuessa niiden edunvalvonnallista roolia tullaan kasvamaan. Vain sen avulla metsänhoitoyhdistys pystyy erottautumaan muista alan toimijoista. Metsänhoitoyhdistyksen on oltava jatkossa entistäkin vahvemmin puolueellinen toimija - aina metsänomistajan puolella. Edunvalvonnan tiivistämisellä haetaan saumatonta kokonaisuutta puunjuurelta Brysseliin. Puhutaan mhy:n ja MTK:n yhteisestä Metsänomistajat brändistä. Jos edunvalvonta paikallisella tasolla ontuu, putoaa pohja valtakunnan tason edunvalvonnalta ja päinvastoin.

Kyllä koko MTK ja kaikki maaseutuelinkeinot ovat saamapuolella yhteiskunnallisen vaikuttamisen painoarvossa, kun erilaiset väestöryhmät oppivat tuntemaan sen edunvalvonnan omakseen. Liittokokouksen hengessä järjestön on selvitettävä organisaation rakenne ja päätöksentekojärjestelmä sellaiseksi, että myös metsäjäsen tuntee järjestön aidoksi omaksi etujärjestökseen. Nykyinen metsäjäsentuote on osoittautunut liian monimutkaiseksi. Tarvitaan uusi asento. Nyt on työn aika.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

MTK r.y.