Tilaisuus myös median ja nuorison valistukseen
27.08.2024
MT | FINNMETKO messu-extra
Valtamedian näkökulmavalinnat selittävät osaltaan tuloksia. Toisaalta metsäammattilaiset puhuvat liikaa omaa ammattikieltään ja ovat passiivisia somessa, kun pelkäävät maalittamista. Saattaa olla niinkin, että osa yrityksistä on hiljaa, kun varjelevat mainettaan luontojärjestöjen suuntaan. Niin on, jos siltä näyttää, myös metsänomistajien mielestä. Kolme neljästä metsänomistajista katsoo, että metsistä käytävä keskustelu ei pohjaudu tosiasioihin (Taloustutkimus oy). Metsänomistajat kokevat keskustelun tarkoitushakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä.
Jämsässä 29-31.8 järjestettävään Suomen suurimpaan konenäyttelyyn - Finnmetkoon – on syytä houkutella ammattilaisten ja metsänomistajien seuraksi lisää kokonaisia koululuokkia ja valtamedian toimittajia.
Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi rahoittamalla yrityskylien metsäosiota ja rahoittamalla koululaisten metsäpäivien linja-autokuljetuksia järjestämistä.
Toivottavasti yhä useampi koneyrittäjä muistaa hyödyntää kuljetusapurahoja ja järjestää messukiireiden ohessa oman paikkakuntansa yläkoululaisille tutustumismahdollisuutta alan johtavaan näyttelyyn Jämsän Finnmetkoon. Päivä kansainvälisessä metsä-, energia-, maarakennus- ja logistiikan alan huippunäyttelyssä jättäisi varmasti muistijälkeä ja palvelisi tulevassa työvoiman saannissa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.
Koululaisten Pisa-tulokset ovat romahtaneet ja vanhempi väki tietää huonosti ainakin metsäasioita. Lähes puolella suomalaisista (44 %) on käsitys, että Suomessa hakataan metsiä enemmän kuin ne kasvavat (Taloustutkimus oy). Heikointa tietämys on pääkaupunkiseudulla. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista kolmella neljästä on tämä virheellinen käsitys. Syytä tässäkin on oikaista tuota harhaa: Suomen metsiin kertyi viime vuonna kaiken puun käytön, hakkuutähteiden ja lahopuun lisäksi niin paljon lisää puuta, että jos tuo lisääntynyt puumäärä katkottaisiin kolmimetrisiksi pölkyiksi, syntyisi 12 metriä korkea puupino, joka ulottuisi Helsingissä Kemiin saakka.
Valtamedian näkökulmavalinnat selittävät osaltaan tuloksia. Toisaalta metsäammattilaiset puhuvat liikaa omaa ammattikieltään ja ovat passiivisia somessa, kun pelkäävät maalittamista. Saattaa olla niinkin, että osa yrityksistä on hiljaa, kun varjelevat mainettaan luontojärjestöjen suuntaan. Niin on, jos siltä näyttää, myös metsänomistajien mielestä. Kolme neljästä metsänomistajista katsoo, että metsistä käytävä keskustelu ei pohjaudu tosiasioihin (Taloustutkimus oy). Metsänomistajat kokevat keskustelun tarkoitushakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä.
Jämsässä 29-31.8 järjestettävään Suomen suurimpaan konenäyttelyyn - Finnmetkoon – on syytä houkutella ammattilaisten ja metsänomistajien seuraksi lisää kokonaisia koululuokkia ja valtamedian toimittajia.
Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi rahoittamalla yrityskylien metsäosiota ja rahoittamalla koululaisten metsäpäivien linja-autokuljetuksia järjestämistä.
Toivottavasti yhä useampi koneyrittäjä muistaa hyödyntää kuljetusapurahoja ja järjestää messukiireiden ohessa oman paikkakuntansa yläkoululaisille tutustumismahdollisuutta alan johtavaan näyttelyyn Jämsän Finnmetkoon. Päivä kansainvälisessä metsä-, energia-, maarakennus- ja logistiikan alan huippunäyttelyssä jättäisi varmasti muistijälkeä ja palvelisi tulevassa työvoiman saannissa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.