Tietävätkö he mitä tekevät?

Mikko Tiirola
Vieraskolumnit 25.04.2018

Luonnonsuojeluliitto vaatii myös hakkuille naapurikuulemista ja valitusoikeutta.

Sain olla MTK:n johtokunnan matkalla Brysselissä pari viikkoa sitten. Matkan yhtenä pääteemana oli EU:n biotalousstrategiaan vaikuttaminen. Kävimme keskustelua komissaari Kataisen ja komissiolta rahoitusta saavan ympäristöjärjestö Fernin kanssa.

Järjestön pääsihteerin Hanna Ahon esityksestä huokui aito huoli ilmastonmuutoksesta ja monimuotoisuuskadosta. Fernin pääviesti kuului: metsien suojelua on lisättävä ja hakkuita on rajoitettava hiilinielujen säilyttämiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi.

Yhtä huolissaan ovat kotimaiset ympäristöjärjestöt, jotka haluavat pelastaa maailmaa vaatimalla 17 prosentin metsiensuojelualaa joka maakuntaan. Luonnonsuojeluliitto haluaa metsäohjelmassaan tehdä avohakkuista luvanvaraisia ja siirtymäajan jälkeen kieltää ne. Eikä tämä edes riitä. Järjestö vaatii myös hakkuille naapurikuulemista ja valitusoikeutta.

Kysyin Hanna Aholta, onko käynyt mielessä, että saattavatko nämä keinot olla koko maapallon mittakaavassa juuri heidän ihanteidensa vastaisia? Ahon vastaus: "kaikkien pitää tehdä enemmän", sai minut jatkamaan, kannattaako kaikkien tehdä samaa?

Haastoin, että ilmastonmuutoshan on koko maapallon ongelma. Se hillinnässä pitäisi estää metsäkatoa, saada metsät kasvamaan entistä paremmin ja korvata fossiilisia. Ympäristöjärjestöjen halu rajoittaa metsien käyttöä Suomessa vaikeuttaa fossiilisista luopumista ja siirtää hakkuita sinne missä monimuotoisuuskato on moninkertaista ja sinne missä aiheutetaan metsäkatoa.

Esimerkiksi lentomatkustaminen kasvaa globaalisti kiihtyvää vauhtia. Sitä on vaikea sähköistää. Lentokerosiini taas on öljynjalostuksen huipputuote. Kuta enemmän sitä tarvitaan, sitä enemmän tuotetaan myös alempia öljyjalosteita. Nekin käytetään aina jossakin. Kerosiini pitäisi valmistaa jätteistä ja biomassoista.

Minulla oli tarjota Aholle kestävämpi ratkaisu: hoidetaan monimuotoisuuden turvaaminen ensi sijassa talousmetsien luonnonhoidon avulla ja täydennetään sitä kohdennetulla suojelulla vapaehtoisen Metso-ohjelman avulla. Meidänkin tilalle perustettiin sellainen tänä keväänä.

Aprikoimaan silti jäin, tekeekö hyvää tarkoittava luontoihminen jatkossakin sekä globaalille ilmastolle että monimuotoisuudelle karhunpalveluksen, kun vastustaa Suomen metsien lisääntyvää käyttöä ja biopolttoaineiden tuottamista metsäsektorin sivuvirroista?