”Tempoilevaa varjonyrkkeilyä”, sanoo metsänomistaja Jaakko Temmes metsäkeskustelusta – Hänen mielestään pitäisi ennemmin luottaa vuosikymmenten kokemuksiin
Helsingin Sanomat / Heli Saavalainen
TEMPOILEVAA varjonyrkkeilyä, kuvaa helsinkiläinen metsänomistaja Jaakko Temmes EU:n metsästrategian päivitykseen liittyvää keskustelua. Hän on seurannut uutisointia tulevista linjauksista ihmetellen ja toivoo, että asiassa päästäisiin tolkulliseen ratkaisuun.
Iso asia on aikajana, joka on Temmeksen mielestä hämärtynyt täysin.
"Puunkasvatus on hidastempoista: aikajänne on yli 30 vuotta. Siksi ei kannata hötkyillä vaan pitää luottaa vuosikymmenten kokemuksiin."
HEINOLAN ympäristössä laajalti metsää omistavalle Temmekselle metsät ovat sijoitus ja harrastus.
Metsät ovat pääosin talouskäytössä. Temmes on hoitanut niitä perinteisesti "harventaen ja päätehakaten".
Valikoimassa on myös maisemahakkuita ja erilaisia kokeiluja sekä virallisia suojelualueita ja niin sanottuja hiljaisen suojelun alueita, jotka ovat Temmekselle tärkeitä.
"Taloudellinen tuotto on tärkeä mutta ei metsän ainoa arvo."
"Pyrin pitämään metsät hyväkuntoisina. Näin ne kestävät myös ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia", hän sanoo.
"Taloudellinen tuotto on tärkeä mutta ei metsän ainoa arvo."
METSÄT ovat keskeinen osa Euroopan komission ilmastolakipakettia, joka julkaistaneen tänään keskiviikkona.
Paketti sisältää ehdotukset lakimuutoksista, joiden avulla toteutetaan EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Osa ehdotuksista koskee läheisesti Suomelle tärkeitä metsiä. Muun muassa nieluasetus määrittelee, miten metsien hiilinielut lasketaan ja otetaan huomioon ilmastotavoitteissa. Päivitettävänä on myös metsästrategia, jossa korostetaan metsien suojelua ja kestävää käyttöä.
Kesäkuussa vuodettu strategialuonnos on herättänyt runsaasti keskustelua. Arvostelijoiden mielestä linjapaperissa korostetaan ekologisuutta liikaa talouden kustannuksella.
Lue lisää: EU-komissio haluaisi välttää metsien avohakkuita, kertoo vuodettu strategialuonnos
KESKUSTELUSSA EU:n metsästrategiasta ja ilmastotavoitteista ovat nousseet esiin metsien suojelu, luonnonmukainen hoito ja avohakkuiden välttäminen.
Suomalainen metsänhoito on Temmeksen mielestä jo nyt suhteellisen lähellä luonnonmukaista toisin kuin plantaasikasvatus: "Suomessa käytetään alkuperäisiä puulajeja ja suositaan monimuotoista metsänhoitoa."
"Vaikea on ottaa EU:n metsästrategiaa tosissaan, jos uskoo, että kädenvääntö heti jatkuu ja uudet ohjelmat seuraavat perässä."
Mahdollisiin pakkoihin ja ylipäätään EU:n nopeasti vaihtuviin ohjelmiin Temmes suhtautuu epäillen.
"Sitä vastustan, että avohakkuut kiellettäisiin. Olen kuitenkin kiinnostunut kokeilemaan uutta, ja jatkuvaa kasvatusta olen muutamassa kohteessa kokeillutkin. Tulokset ovat olleet kirjavia. Siksi olen aika varovainen tekemään isoja muutoksia", hän sanoo.
"Vaikea on ottaa EU:n metsästrategiaa tosissaan, jos uskoo, että kädenvääntö heti jatkuu ja uudet ohjelmat seuraavat perässä. Toivottavasti tämä metsästrategia osoittautuu paremmaksi."
Lue lisää: Metsäkiista selitettynä: Tästä on kyse hiilinieluissa, riidassa hakkuista ja EU:n tällä viikolla julkaistavissa suunnitelmissa Suomenkin metsänkäytöstä
METSÄNOMISTAJAT eriytyvät, ja yhä useampi metsänomistaja on Temmeksen tavoin kaupunkilainen.
Sellaisten metsänomistajien määrä kasvaa, joille puun arvo ei ole yhtä tärkeä kuin aikaisemmin.
Taloudellisen tuoton rinnalle tulevat luonto-, maisema- ja virkistysarvot. Toisille tärkeintä on se, että metsä säilyy sellaisena kuin he ovat tottuneet sen näkemään.
Istutustaimi kuivumaan kasatun hakkuutähteen edustalla Jaakko Temmeksen metsässä. KUVA: VILLE MAALI / HS
METSÄNOMISTAJIEN edunvalvojan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) mielestä Suomen metsänhoitoon ei kuitenkaan kaivata uusia rajoitteita - varsinkaan EU:sta. Niitä metsänomistajat kavahtavat, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
"Metsänomistajat ovat seuranneet EU:hun liittyvää metsäkeskustelua hämmentyneinä. Moni on jo hyödyntänyt hyvää puumarkkinatilannetta, sillä puun tarjonta teollisuudelle on ollut poikkeuksellisen voimakasta."
Yksi syy puun myynnin lisääntymiseen on puusta maksettava hinta, joka on 10-15 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna. Taustalla voi Tiirolan mukaan olla tulevien rajoitusten pelkokin: hakkuut käynnistetään ikään kuin varmuuden vuoksi.
"Pakolla tehdyt ja omistusoikeuteen puuttuvat rajoitukset voivat kääntää koko asian päälaelleen."
PELKONA ovat itsemääräämisoikeuden ja omaisuudensuojan heikennykset.
Tiirolan mielestä Suomen metsänhoitoon ei kaivata eurooppalaista säätelyä vaan sen tulee olla kansallista.
"Suomalainen metsänomistaja on sellainen, että kun jotakin järkevästi perustellaan, asiat etenevät. Kymmenessä vuodessa onkin tapahtunut paljon ja useita fiksuja ratkaisuja talousmetsien luonnonhoitoon on tullut. Esimerkiksi Metso-kohteita tarjotaan suojeluun enemmän kuin valtiolla on varaa lunastaa."
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metso on vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma, jonka tavoite on osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen.
Tiirolan mukaan metsänomistajat haluavat jättää metsän monimuotoisena seuraaville sukupolville mutta keinojen tulee olla vapaaehtoisia.
"Pakolla tehdyt ja omistusoikeuteen puuttuvat rajoitukset voivat kääntää koko asian päälaelleen."
EU:N metsästrategia on Tiirolan mukaan iso periaatteellinen kysymys, jossa koko Eurooppa halutaan laittaa yhteen muottiin.
"Metsänhoidon on perustuttava kansallisiin sopimuksiin. Emme me halua, että joku Brysselissä määrää, mitä Suomen metsissä tehdään", hän sanoo.
"Pelkona on, että ilmastonmuutoksen varjolla Suomen metsistä tehdään museoita, joiden hiilinieluilla toiset EU-maat pyrkivät luistelemaan päästötavoitteista."
Jaakko Temmeksen metsää Iitissa. KUVA: VILLE MAALI / HS
METSIEN kestävässä käytössä periaatteena on kokonaiskestävyys. Siihen kuuluvat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.
MTK:n mielestä metsästrategiaa ollaan uusimassa vain ekologisin kriteerein ja muut kestävyyden osa-alueet on jätetty taka-alalle.
Suomessa on myös täysin päinvastaisia näkemyksiä. Tämän osoitti keväällä vilkkaana käynyt keskustelu Suomessa yleisen metsäsertifikaatin PEFC:n kriteereistä.
Alueellisten ely-keskusten ympäristöviranomaiset ja Suomen ympäristökeskus tutkimuslaitoksena irtautuivat standardista, koska se ei markkinoinnista huolimatta takaa ekologisesti kestävää metsätaloutta. Sen sijaan tutkimustieto metsien tilasta on sivuutettu ja ekologinen kestävyys on jäänyt puuntuotannolle alisteiseksi.
Lue lisää: Metsäsertifikaatti saa kovaa kritiikkiä: "Viherpesua, viestinnällistä huijausta", sanoo metsäekologian lehtori
Standardi on Suomen metsätalouden maineen kannalta merkittävä: suomalainen metsätalous on 20 vuoden ajan brändätty kestäväksi tällä sertifikaatilla.
Kyse on pitkälti siitä, kuka määrittelee metsänhoidon kestävyyden ja vastuullisuuden ja minkälaisilla kriteereillä.