Teemat toistuvat, mutta keskustelun rytmi on yhä kiivaampi, sanoo metsänomistajien äänekkäin äänitorvi Mikko Tiirola
MASEUDUN TULEVAISUUS Henrik Hohteri
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola saa Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin.
Päivä ei ole vielä puolessa, kun Mikko Tiirola on jo vastannut useamman huolestuneen metsänomistajan puheluun.
Tänään huolenaiheina ovat EU-komission ajamat luonnonsuojelutavoitteet ja pelko siitä, että Suomen vanhat metsät "pannaan lukkoon" eli suojellaan väkisin.
Saamastaan kunniamerkistä Tiirola kuulee ensi kertaa toimittajalta.
"Tietysti tällainen tulee aina yllätyksenä. Kunniamerkit kuuluvat suomalaiseen systeemiin, ja kyllähän ne aina mieltä lämmittää. Monta kertaa on pitänyt lähteä yhteisiä asioita hoitamaan, palkitseminen on varmaan seurauksia siitä."
Tiirolalla on menossa 13. vuosi yksityisten metsänomistajien äänekkäimpänä äänitorvena, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajana. Hän ei halua nostaa yksittäisiä saavutuksia ohi muiden, mutta yksi tapaus nostaa muistot pintaan.
"Ehkä isoimpana asiana mieleen nousee vuoden 2011 hallitusneuvottelut, kun metsien kiinteistövero oli lähellä tulla hallitusohjelmaan. Silloin tehtiin töitä yötunneille asti ja käytiin jopa moottorisahoja soittamassa Säätytalon edustalla."
Tänä vuonna keskiössä on ollut metsänomistajan omaisuudensuojan puolustaminen.
"Kärki on ollut EU-politiikassa ja miten se näkyy muuttuvan ilmaston ja monimuotoisuuden haasteissa. Se työ on nyt kuumimmillaan tällä hetkellä."
EU:n luonnonsuojelutavoitteet ovat olleet Tiirolan työpöydällä edunvalvojan uran alusta asti. Silloisissa Natura-väännöissä ja nykyisissä kiistoissa on paljon samaa. Keskusteluiden rytmi ja sävy ovat kuitenkin muuttuneet.
"Asioita tehdään nykyisin huomattavasti nopeammalla rytmillä kuin aikaisemmin, se näkyy viestinnässä ja mediassa. Kohuja nousee huomattavasti nopeammin, ja somessa keskusteluista tulee helposti kovin kärjekkäitä ja kuplaantuvia."
Pudasjärvellä varttunut Tiirola kokee 25 vuodessa jo juurtuneensa Keski-Suomeen Petäjävedellä, jossa hän asuu perheineen lypsykarja- ja metsätilalla.
"Puu tuottaa tällä hetkellä paremmin kuin maito."
Tiirola on osallistunut myös kunta- ja maakuntapolitiikkaan 16 vuoden ajan.
"Maaseudun elinvoima ja palveluiden puolustaminen ovat olleet johtotähtiä. Nämä tehtävät ovat joukkuepelaamista ja yhteistä tekemistä siltä arvopohjalta, minkä itse on kokenut tärkeäksi."
Tiirolasta tuntuu, että työsarka tuntuu koko ajan vain kasvavan ja muuttuvan haasteellisemmaksi.
"Siitä se varmaan johtuu, että on tullut globaaleja muutosajureita kuten ilmastonmuutos ja monimuotoisuuskysymykset sekä EU:n roolin lisääntyminen. Työ on entistä haastavampaa mutta myös motivoivampaa."