Taalaksen vai Ollikaisen linjalla? Tämän päättää seuraava hallitus

MT metsä | Metsäpolitiikka | Lukijalta
Ei ihme, että tavallista suomalaista metsien hiilinielujen romahtamispuheet hämmentävät.

Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas totesi Ylen Ykkösaamussa 25.3., että metsien hiilinielujen korostuminen ilmastonmuutoskeskustelussa on suomalainen erikoisuus. Muualla huomio on fossiilitalouden alasajossa, sillä fossiilisen energian käyttö selittää lähes 90 prosenttia ongelmasta. Taalaksen mukaan globaaliin ilmastonmuutoksen hillinnälle Suomen metsähakkuiden rajoittaminen voisi olla jopa haitallista.

Samana päivänä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen totesi MTV3:n uutisextrassa, että tulevan hallituskauden tärkein ilmastotoimi on hiilinielujen pelastusohjelman laatiminen.

Herrojen näkökulma on erilainen. Taalas tarkastelee asiaa maailmanlaajuisesti, koska kasvihuonekaasut eivät tunne maiden rajoja. Hän korostaa mitatun tiedon merkitystä ja pitää Nasan tekemiä satelliittimittauksia arvokkaina. Niiden mukaan Suomi oli hiilinielu jo vuosina 2015–2020. Ollikainen taas tulkitsee asiaa EU:ssa käytössä olevien poliittisten laskentasääntöjen, ja valtioille jaettujen vastuiden perusteella eikä pidä Nasan mittauksia riittävän luotettavina.

Ei ole siis ihme, että tavallista suomalaista metsien hiilinielujen romahtamispuheet hämmentävät.

Luonnonvarakeskuksen tilastot viime vuodelta kertovat, että Suomen metsien 103 miljoonan kuutiometrin kasvusta 13,7 prosenttia jäi kasvattamaan metsien hiilivarastoa. Vaikka metsien hiilivaraston kasvunopeus on hiukan hidastunut, sitovat suomalaismetsät edelleen enemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi koko Suomen liikennesektori päästää.

Taalaksen vai Ollikaisen linjalla, jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Kurvisen ja Lintilän nimittämälle metsäbiotalouden tieteelliselle paneelille on varmasti käyttöä tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Hiilinielun lisäksi metsistä olisi syytä muistaa viimeisellä vaaliviikolla taloudellinenkin puoli. Joka viides Suomesta lähtevä tavaraviennin euro lähtee muodostumaan siitä, että puu kaadetaan. Puunkäytön leikkaaminen 10 prosentilla viimevuotisesta tekisi kansantalouteen noin 1,2 miljardin arvonlisävajeen. Puoluejohtajilta on kysyttävän, eikö niille rahoille olisi käyttöä sote-, koulutus- tai teiden kunnostusmiljoonina.

Kakku pitää leipoa ennen kuin sitä voi jakaa.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

MTK r.y.