Suomi ja MTK vaikuttavat Brysselin päätöksiin
30.03.2024
METSÄNOMISTAJAN ASIAILLA | Kolumni
Vaikka metsänhoitoyhdistyksissä puheenjohtajat saavat säännöllistä informaatiota EU:ssa käsiteltävistä asioista ja niiden taustoista, avasi matkaohjelmamme konkreettisesti sitä, mitä ja miten monipolvisesti Brysselissä päätöksiä tehdään ja miten ja missä vaiheessa niihin vaikutetaan.
MTK:lla on ollut Brysselissä oma edunvalvontatoimisto jo yli 30 vuotta. Siis pidempään, kun olemme olleet EU:n jäseniä. Toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki avasi laajaa kokonaisuutta, miten Brysselin päätöksentekoon vaikutetaan. Harva metsänomistaja tietää, että vaikuttamistyössä on mukana välillä jopa kymmeniä MTK:n ihmisiä, vaikka pysyvästi Brysselin toimistossa työskenteleekin vain muutamia päätoimisia henkilöitä. Opimme myös verkostojen luomisen tärkeydestä. Kuulimme metsäteollisuuden edunvalvonnasta nykyisen Stora Enson sääntelyasioista vastaavana johtajana toimivalta Meri Siljamalta, joka toimi aikaisemmin kymmenkunta vuotta metsänomistajien edunvalvojana Brysselissä. Vierailimme myös EU-parlamenttiaukiolla sijaitsevalla Metsätalolla (Forest House), josta käsin tehdään eurooppalaisten (CEPF) ja pohjoismaiden (NSF) metsänomistajajärjestöjen vaikuttamis- ja ennen kaikkea ennakkovaikuttamistyötä. Molemmissa järjestöissä Suomi ja Ruotsi kantavat pääasiallista rahoitusvastuuta – siis meidän jäsenmaksuillamme.
Vierailut ja keskustelut EU-komissiossa, EU-parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostoon kuuluvassa Suomen lähes satahenkisessä edustustossa avasivat päätöksentekoa ja vaikuttamista. Suomalaisia uutisia seuratessa se ei tule riittävästi selville. Uutisvirrasta metsänomistaja saa helposti käsityksen, että jotakin olisi päätetty, vaikka kysymyksessä olisi vasta EU-komission esitys. Komissaari Urpilaisen kabinetissa meille avattiin komission roolia ja sitäkin mihin Vihreän Siirtymän voimakas ajaminen on perustunut. Kuulimme myös miten jo pitkään on valmisteltu EU-vaalien jälkeen aloittavan uuden komission työohjelmaa ja miten Suomi ja MTK siihen ennakkovaikuttavat.
Päätöksenteon kolmikantaisuus avautui vierailulla EU-parlamentissa, jossa Elsi Katainen kertoi havainnollistavin käytännön esimerkein (mm. ennallistaminen, jättirekat, talvimerenkulku), miten yksittäinen euroedustaja voi osaamisensa, valiokuntapaikkojen ja verkostoitumiskykyjensä perusteella saada metsänomistajille tärkeiden lainsäädäntöehdotusten raportointi- tai varjoraportointivastuita, joilla muokataan komission esitystä. Jäsenmaita velvoittavia lainsäädännöstä tulee vasta kun komission esitys on yhteensovitettu ns trilogimenettelyssä EU-parlamentin kannan ja jäsenmaiden neuvoston kannan kanssa. Elsi Katainen kertoi myös EU-parlamentin työn eroavaisuudesta kotimaan eduskuntaan verrattuna. Ryhmäkuria ei ole ja siksi kiinnostuksen kohteet, ahkeruus, osaaminen ja verkostoitumiskyky korostuvat europarlamentaarikon työssä.
Illallisella tapasimme myös konkarimeppi Eero Heinäluoman, jonka illallispuhe sai meiltä isot aplodit. Heinäluoma totesi, että MTK:n Brysselin vaikuttaminen on Suomen parasta ja vaikuttavinta ja että hänen mielestään tälläkin perusteella jokaisen metsänomistajan kannattaa maksaa metsänhoitoyhdistyksen ja MTK:n jäsenmaksu. Voiko sen paremmin kiteyttää?
Kuin yhdestä suusta totesimme puheenjohtajina, että metsänhoitoyhdistykset ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia, mutta aina metsänomistajan puolella. Lupasimme, että kannustamme kaikkia metsänomistajia käyttämään ääntään EU-parlamenttivaaleissa, jotta saisimme metsänomistajien edunvalvonnalle suopeita ja osaavia meppejä EU-parlamenttiin.
2 / 2Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
Olimme Yrjö Uitamon kanssa kahdenymmenen mhy-puheenjohtajan kolmipäiväisellä Brysselin matkalla helmikuussa. Matkan kustannuksista vastasi suurimmalta osaltaan EU-parlamentin vierailuryhmäohjelma, joka takaa kullekin europarlamentaarikolle vuosittaisen kiintiön käyttää vieraitaan tutustumassa EU-päätöksentekoon. Meille tämän mahdollisuuden tarjosi EU-parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja ja liikennevaliokunnan jäsen Elsi Katainen.
Vaikka metsänhoitoyhdistyksissä puheenjohtajat saavat säännöllistä informaatiota EU:ssa käsiteltävistä asioista ja niiden taustoista, avasi matkaohjelmamme konkreettisesti sitä, mitä ja miten monipolvisesti Brysselissä päätöksiä tehdään ja miten ja missä vaiheessa niihin vaikutetaan.
MTK:lla on ollut Brysselissä oma edunvalvontatoimisto jo yli 30 vuotta. Siis pidempään, kun olemme olleet EU:n jäseniä. Toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki avasi laajaa kokonaisuutta, miten Brysselin päätöksentekoon vaikutetaan. Harva metsänomistaja tietää, että vaikuttamistyössä on mukana välillä jopa kymmeniä MTK:n ihmisiä, vaikka pysyvästi Brysselin toimistossa työskenteleekin vain muutamia päätoimisia henkilöitä. Opimme myös verkostojen luomisen tärkeydestä. Kuulimme metsäteollisuuden edunvalvonnasta nykyisen Stora Enson sääntelyasioista vastaavana johtajana toimivalta Meri Siljamalta, joka toimi aikaisemmin kymmenkunta vuotta metsänomistajien edunvalvojana Brysselissä. Vierailimme myös EU-parlamenttiaukiolla sijaitsevalla Metsätalolla (Forest House), josta käsin tehdään eurooppalaisten (CEPF) ja pohjoismaiden (NSF) metsänomistajajärjestöjen vaikuttamis- ja ennen kaikkea ennakkovaikuttamistyötä. Molemmissa järjestöissä Suomi ja Ruotsi kantavat pääasiallista rahoitusvastuuta – siis meidän jäsenmaksuillamme.
Vierailut ja keskustelut EU-komissiossa, EU-parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostoon kuuluvassa Suomen lähes satahenkisessä edustustossa avasivat päätöksentekoa ja vaikuttamista. Suomalaisia uutisia seuratessa se ei tule riittävästi selville. Uutisvirrasta metsänomistaja saa helposti käsityksen, että jotakin olisi päätetty, vaikka kysymyksessä olisi vasta EU-komission esitys. Komissaari Urpilaisen kabinetissa meille avattiin komission roolia ja sitäkin mihin Vihreän Siirtymän voimakas ajaminen on perustunut. Kuulimme myös miten jo pitkään on valmisteltu EU-vaalien jälkeen aloittavan uuden komission työohjelmaa ja miten Suomi ja MTK siihen ennakkovaikuttavat.
Päätöksenteon kolmikantaisuus avautui vierailulla EU-parlamentissa, jossa Elsi Katainen kertoi havainnollistavin käytännön esimerkein (mm. ennallistaminen, jättirekat, talvimerenkulku), miten yksittäinen euroedustaja voi osaamisensa, valiokuntapaikkojen ja verkostoitumiskykyjensä perusteella saada metsänomistajille tärkeiden lainsäädäntöehdotusten raportointi- tai varjoraportointivastuita, joilla muokataan komission esitystä. Jäsenmaita velvoittavia lainsäädännöstä tulee vasta kun komission esitys on yhteensovitettu ns trilogimenettelyssä EU-parlamentin kannan ja jäsenmaiden neuvoston kannan kanssa. Elsi Katainen kertoi myös EU-parlamentin työn eroavaisuudesta kotimaan eduskuntaan verrattuna. Ryhmäkuria ei ole ja siksi kiinnostuksen kohteet, ahkeruus, osaaminen ja verkostoitumiskyky korostuvat europarlamentaarikon työssä.
Illallisella tapasimme myös konkarimeppi Eero Heinäluoman, jonka illallispuhe sai meiltä isot aplodit. Heinäluoma totesi, että MTK:n Brysselin vaikuttaminen on Suomen parasta ja vaikuttavinta ja että hänen mielestään tälläkin perusteella jokaisen metsänomistajan kannattaa maksaa metsänhoitoyhdistyksen ja MTK:n jäsenmaksu. Voiko sen paremmin kiteyttää?
Kuin yhdestä suusta totesimme puheenjohtajina, että metsänhoitoyhdistykset ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia, mutta aina metsänomistajan puolella. Lupasimme, että kannustamme kaikkia metsänomistajia käyttämään ääntään EU-parlamenttivaaleissa, jotta saisimme metsänomistajien edunvalvonnalle suopeita ja osaavia meppejä EU-parlamenttiin.
2 / 2Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja