Suomalaisella metsänomistajalla on kerrottavanaan menestystarina

https://forest.fi/fi/artikkeli/suomalaisella-metsanomistajalla-on-kerrottavanaan-menestystarina/

FOREST.FI 20.9.2016
ANNA KAUPPI

Suomalaisella metsänomistajalla on kerrottavanaan menestystarina

Mikko Tiirolan mukaan perhemetsänomistus turvaa luonnostaan monimuotoisuutta. "Metsät on saatu vanhemmilta ja lainattu lapsilta." Kuva: Anna Kauppi

Metsien käytöllä pelastetaan maailma. Parhaiten niitä käyttävät suomalaiset perhemetsänomistajat.

Näin uskoo Mikko Tiirola, metsätilallinen Petäjävedeltä ja Suomen yksityismetsänomistajien edunvalvoja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.

"Suomalainen perhemetsänomistus on huikea menestystarina, jolla on suurta kansantaloudellista merkitystä", Tiirola toteaa.

Tarinan tueksi on helppo löytää lukuja: perheet omistavat Suomen metsistä 60 prosenttia, ja peräti 80 prosenttia metsäteollisuuden viennin raaka-aineesta tulee perhemetsistä. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että metsäteollisuus on 20 prosentin osuudellaan Suomen suurin vientiala.

Tiirola muistuttaa, että suomalaisen metsänomistuksen ja puuntuotannon tarinaa kuljettavat ennen kaikkea arvot ja perinteet. Suomalaisperheet hoitavat metsiään kestävästi. Suomen laajat jokamiehenoikeudet ovat syntyneet, kun metsissä on pitänyt päästä kulkemaan toisten maiden kautta.

"Nykyään puhutaan ekosysteemipalveluista, mutta luonnossa liikkumisella, marjastuksella ja eränkäynnillä on pitkät perinteet. Ne ovat muokanneet suomalaisten suhdetta metsään ja luoneet sitä kautta ympäristöarvoja."

"Perhemetsien erinomainen vahvuus on siinä, että monimuotoisuuden huomioiminen parantaa metsien tuottoa", sanoo Mikko Tiirola. Kuva: Anna Kauppi

Metsänomistajat viettävät nimikkoviikkoja

Metsänomistajien paikallisissa Metsänhoitoyhdistyksissä vietetään parhaillaan Metsänomistajaviikkoja. Yhdistykset järjestävät ympäri maata tapahtumia, kuten metsätaitokilpailuja, sieniretkiä ja metsänhoitonäytöksiä. Samalla ne etsivät ehdokkaita marraskuun valtuustovaaleihinsa.

Metsänhoitoyhdistyksiä on Suomessa lähes 80. Maailmalla järjestö on ainutlaatuinen. "Kun MTK huolehtii metsänomistajien edunvalvonnasta Helsingissä ja Brysselissä, metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan puolesta siellä puun juurella", Tiirola sanoo.

Metsänhoitoyhdistykset neuvovat jäseniään metsänhoidossa ja puukaupassa. Niiltä voi myös tilata metsänhoitotöitä, ja moni metsänomistaja valtuuttaa yhdistyksen kilpailuttamaan puukauppansa. Lisäksi jäsenyydellä saa metsilleen PEFC-sertifioinnin.

"Suomalaiset hoitavat metsiään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi. Meillä on aina ollut hyvät metsälait ja metsänhoidon käytännöt. Sertifioinnilla se voidaan osoittaa myös muille", Tiirola toteaa.

Vaikka lakisääteinen metsänhoitomaksu ja sen tuoma jäsenyys poistui vuonna 2015, noin 80 prosenttia yksityismetsänomistajista kuuluu edelleen metsänhoitoyhdistyksiin. Tiirola uskoo yhdistysten roolin vain vahvistuvan tulevaisuudessa, kun metsänomistajakunta kaupungistuu.

"Jos metsänomistaja asuu Helsingissä ja metsät ovat vaikka täällä Petäjävedellä, hän tarvitsee luotetun metsäasiantuntijan esimerkiksi valvomaan puukauppaa."

Tulevaisuuden raaka-aine kasvaa myös Petäjävedellä

Tiirola kertoo itse käyttävänsä paikallisen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen asiantuntijaa vuosittain puunmyynnissä. Metsän viljely- ja hoitotyöt hän pyrkii tekemään mahdollisimman pitkälle perheen omin voimin.

forest.fi tapasi Tiirolan hänen kotitilallaan Keski-Suomessa Petäjävedellä. Kahden perheen yhdessä hoitamalla Kaupin tilalla on satoja hehtaareita metsää ja viisikymmentä lehmää.

Mikko Tiirola on metsänomistaja vuodesta 1995 ja MTK:N metsävaltuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2009. Kuva: Anna Kauppi

Tila on ollut samalla suvulla 1700-luvun alusta asti. Puusta on vuosisatojen varrella poltettu tervaa, metsää on kaskettu ja tukkeja myyty sahatavaraksi.

"Tulevaisuudessa tästä meidän puuraaka-aineesta voidaan valmistaa paljolti esimerkiksi kaikkea sitä, mikä nykyisin on öljyperäistä muovia", Tiirola sanoo.

Puuraaka-aineen lisääntyvä käyttö on Suomessa kuitenkin kiistelty aihe. Hallituksen lisähakkuusuunnitelmat sekä etenkin puun käyttö bioenergiana herättävät kritiikkiä. Lisähakkuiden pelätään kutistavan metsän hiilinielua. Hiilivarasto kuitenkin kasvaa kaiken aikaa ja myös tulevaisuudessa, koska hakkuut on päätetty mitoittaa sen mukaisesti.

Tiirola muistuttaa, että hakatun metsän tilalle kasvaa uusi puusto, joka sitoo hiiltä paremmin kuin vanha. Myös puusta valmistetut tuotteet ostoskassista kerrostaloon varastoivat hiiltä - parhaimmillaan niin pitkään, että niihin hakattu metsä ehtii kasvaa takaisin.

"Sitä paitsi, jos metsiä lähdettäisiin museoimaan, jatkettaisiin fossiilisten voittokulkua. Biotaloudella ja puunkäytöllä voidaan sen sijaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja myös ehkäistä merten saastumista."

Maatilojen omistamat metsät ovat suurimpia: niiden osuus yksityismetsien pinta-alasta on noin neljännes mutta metsänomistajien lukumäärästä vain 16 prosenttia. Kuva: Anna Kauppi

Metsanomistajat.fi - tietoa metsänhoitoyhdistyksistä ja niiden tapahtumista

MTK:n metsäsivut

Testaa, hallitsetko jokamiehenoikeudet!

Metsätilat sekä kutistuvat että kasvavat

• Harvaan asutun Suomen maa-alasta 75 prosenttia eli lähes 23 miljoonaa hehtaaria on metsää. Siitä perhemetsänomistajat omistavat noin 60 prosenttia.
• Yksityisiä metsätiloja on Suomessa noin 400 000 ja niillä omistajia noin 700 000 eli yli kymmenen prosenttia suomalaisista.
• Muutama vuosikymmen sitten tyypillinen perhemetsänomistaja oli maalla asuva, vähän kouluja käynyt maanviljelijämies. Nykyisin tyypillistä metsänomistajaa ei enää ole. Yhä suurempi metsänomistajaryhmä ovat eläkeläiset. Myös kaupunkilaisten osuus kasvaa.
• Suomalaiset metsätilat ovat tyypillisesti pieniä. Niiden koko on keskimäärin 30 hehtaaria. Yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia.
• Suuret metsätilat ovat kasvussa sekä lukumäärältään että pinta-alaltaan. Etenkin Itä-Suomessa on tiloja, joilla metsä on pääelinkeino.
• Samaan aikaa kasvaa myös pienten, alle kymmenen hehtaarin tilojen lukumäärä, kun tiloja lohkotaan tonteiksi ja virkistyskäyttöön.

ANNA KAUPPI