Saunova Mikko Vilkastus

Keskisuomalainen Syntymäpäivät
Tuula Puranen Petäjävesi

Metsänhoitaja Mikko Tiirola on Petäjäveden, maakunnan ja MTK:n mies

Niin kauan on Suomella toivoa, kun kirveen ääni kuuluu metsästä.

Tuo presidentti J.K. Paasikiven toteamus on huomenna 50 vuotta täyttävän metsänhoitaja Mikko Tiirolan lempilauseita. Oman tilan metsistä kuuluu tosin useimmiten modernimmin raivaussahan ääni. Se on Tiirolan lempityökalu.

Toinen lempityökalu lienee puheenjohtajan nuija. Kun Tiirola muutti perheineen 1995 Petäjäveden Kuivasmäelle Kaupin tilalle, ei kestänyt kauaa, kun petäjävetiset isännät pyysivät häntä mukaan metsänhoitoyhdistyksen toimintaan kun "sinä oot opiskellutkin". Tiirola eteni luottamustehtävässä niin, että on nyt kohta kymmenen vuotta ollut Maa- ja metsätaloustaloustuottajien Keskusliiton (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja.

Petäjäveden kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi Tiirola valittiin heti kun tuli valituksi kunnanvaltuutetuksi 2005. Siitä nuijasta hän luopui, kun tuli valituksi MTK:n pestiin. Kolmas, maakuntavaltuutetun luottamustoimi, vaati sekin paneutumista.

- En kuulu niihin ihmisiin, jotka pystyvät kaikkeen. Pitää pystyä rajaamaan. Siksi en ole ryhtynyt koskaan eduskuntavaaliehdokkaaksi, vaikka pyydetty on. Metsäomistajien asioiden ajaminen ja Keski-Suomen kehittäminen sopivat yhteen kuin paita ja peppu, Tiirola sanoo.

Varsinainen aitiopaikka maakunnan kehittämiseen on maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajuus. Maakuntahallituksen nimeämässä ryhmässä ovat edustettuina maakunnan poliitikot, ohjelmia rahoittava ELY-keskus sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt ja yritykset. MYR muun muassa koordinoi EU:lta tulevia aluekehittämismiljoonia.

- Luottamusjohtajana pyrin olemaan mukana tavallaan maalaisjärjen käyttäjänä. Tavoitteena on saada maakuntaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, missä on onnistuttukin.

Äänekosken biotuotetehdas oli tietysti lottovoitto. Kaiken lisäksi tehtaan tulo osui aikaan, jolloin sellun hinta on korkealla. Tiirola toivoo, että investointi poikisi pian myös kartonkikoneen Äänekoskelle.

- Se nostaisi puun jalostusarvoa ja Keski-Suomen vientituloja rutkasti. Kartonki voi olla ratkaisu alati pahenevaan muoviongelmaan. Koko ajan kehitetään parempilaatuisia kartonkeja. Olen kuullut, että jonkin ajan kuluttua jopa oluttölkit voidaan korvata kartonkisilla.

Luonnonsuojelijat pitävät metsätaloutta syynä moniin ongelmiin, mutta Tiirola näkee asian toisin. Hän viihtyy luonnossa ja kannattaa sen suojelua, mutta hyvin hoidettu metsätalous ei ole ongelmien syy, vaan paremminkin ratkaisu. Isoimman globaalisen ongelman eli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä auttaa, kun korvataan fossiiliset raaka-aineet puupohjaisilla.

- Jos Suomessa ei hakata puuta, se hakataan jossain muualla. Siellä luonnon monimuotoisuuteen ja metsäkatoon liittyvät ongelmat ovat ihan eri tasoa. Toki aina voidaan parantaa ja huomioida ympäristö- ja vesistöarvoja paremmin. Niin meidän pitää tehdä.

Tiirola oli mukana MTK:n johtokunnassa ideoimassa pääsiäisenä uutisoitua MTK:n omaa, verkossa toimivaa työnvälityspalvelua. Sen tarkoitus on auttaa maaseutuyrittäjiä löytämään työvoimaa esimerkiksi kausitöihin ja kiireapulaisiksi.

- Aktiivimallin yhteydessä nousi keskustelua, ettei maaseudulla ole työpaikkoja ja matkat ovat pitkiä. MTK:ssa arvioitiin, että maatiloilla olisi hommia jopa 15 000 työpaikan verran. Esimerkiksi metsissä Keski-Suomessa ei ole pulaa tekemisestä, mutta mistä löydetään tekijät. Uuden työnvälityspalvelun avulla työ ja tekijät saadaan kohtaamaan.

Tiirola on valmis itsekin työllistämään palvelun kautta. Nytkin hän ostaa luottamustoimien hoitamisen takia lomituspalveluja, sillä Marja-vaimo on töissä Jyväskylän yliopistolla professorina ja tilayhtymän toinenkin emäntä on palkkatyössä muualla. Navetassa on viisikymmentä lehmää, jotka pitää lypsää joka aamu ja ilta.

- Kun tulimme tähän kahden perheen voimin appivanhempieni työn jatkajiksi, vaimojen ehto oli, että he eivät sitten rupea lypsämään. Se on isäntien eli vävyjen tehtävä.

Vähältä piti, että Petäjäveden Kuivasmäellä 1700-luvulta lähtien samalla suvulla ollut maatilanpito olisi loppunut, kun Tiirolan appivanhemmat pistivät lehmät pois. Tuleeko kukaan jatkamaan -kysymykseen ei tullut myöntävää vastausta: kaikki kolme tytärtä olivat suuntautuneet akateemisille aloille.

- Kun valmistuin metsänhoitajaksi mietimme asiaa uudelleen. Kävikin niin, että tuli kaksi tytärtä emännäksi ja kaksi Mikkoa isänniksi.

Toiselle perheelle rakennettiin oma talo viereen ja 1800-luvulla rakennettu Kaupin talo remontoitiin. Työ tilalla jatkui.

- Tältä tilalta on lähetetty maitoa Valiolle yli sata vuotta. Maidontuotanto on meidän aikana triplaantunut.

Tiirolan 50-vuotispäivänä Kaupissa on pannu kuumana ilman sen kummempia muodollisuuksia. Yhdet syntymäpäiväjuhlat hän on jo kaverien kanssa viettänyt. Paljastuu, että Tiirola on pienenä ollut eläväinen lapsi, jonka lempinimikin oli Mikko Vilkastus. Kaverit taitavat olla samanlaisia veitikoita.

- He olivat hankkineet minulle lahjaksi biokaasu-Volvoomme uuden rekisterikilven tunnuksella MTK-2. Ei parane kaahata tai somessa kuuluu, Tiirola, ahkera twiittaaja itsekin, arvioi.

TIETOLAATIKKO:

50-vuotias

Mikko Tiirola

Syntynyt: 11.4.1968 Pudasjärvellä.

Asuu: Maatilalla Petäjäveden Kuivasmäellä.

Perhe: Vaimo Marja ja lapset Ville, Anna, Ohto, Sohvi ja Maiju

Koulutus: Metsänhoitaja Helsingin yliopistosta 1993.

Työhistoria: Valmistumisen jälkeen tutkijana Metlalla. Maa- ja metsätalousyrittäjä vuodesta 1995.

Luottamustoimet: Maataloustuottajien Keskusliitto MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, Petäjäveden kunnanvaltuuston jäsen (kesk.), Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, maakunnan yhteistyöryhmän MYRin puheenjohtaja.

Harrastukset: Saunominen. Tavallisen sisäsaunan lisäksi omistaa savusaunan, pihasaunan ja eräsaunan. Luonnossa liikkuminen, purjehtiminen ja kanalintujen metsästys.

Motto: Saunassa velatkin muuttuvat saataviksi

Juhlii: Pannu kuumana kotona Kaupin tilalla Petäjäveden Kuivasmäellä lauantaina 14.4. kello 14 alkaen.