Sähkönsiirtolinjojen alle jäävistä alueista kunnon korvaukset maanomistajille
Mielipide | Lukijan mielipide
Sähkönsiirtolinjojen alle jäävistä alueista kunnon korvaukset maanomistajille
Vuonna 1977 säädetyn lunastuslain turvin energiayhtiöt saavat käyttöönsä tuulipuistoista lähtevät sähkönsiirtolinjat ja voivat tehdä tuottavaa liiketoimintaa toisen omistamalla maalla mitättömällä kertakorvauksella.
KATTAVASSA tuulivoimaloista kertovassa jutussa (HS 18.9.) sähkönsiirtolinjojen lunastusoikeus jäi avaamatta. Tuuli- ja aurinkopuistojen rakentaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Lainsäädäntö takaa sen, ettei kenenkään maalle rakenneta voimaloita ilman maanomistajan eikä kaavoituksesta ja luvituksesta vastaavan kunnan suostumusta.
Sen sijaan lainsäätäjä ei ole reagoinut mitenkään vihreän siirtymän edellyttämään tuhansien kilometrien verkon rakentamiseen. Hallitukset ja eduskunta eivät ole kyenneet uudistamaan vuonna 1977 säädettyä lunastuslakia. Sen turvin energiayhtiöt saavat käyttöönsä puistoista lähtevät sähkönsiirtolinjat ja voivat tehdä tuottavaa liiketoimintaa toisen omistamalla maalla aivan mitättömällä kertakorvauksella.
Kohtuuttomuus näkyy räikeänä siinä, että energiapuistojen alueella maanomistajat saavat merkittäviä vuotuisia korvauksia ja yleensä voivat myös jatkaa puuntuotantoa alueella, kun taas siirtolinjan alle maansa menettäviltä voidaan lunastaa maat muutaman satasen hehtaarikohtaisella kertakorvauksella vuosikymmeniksi.
Jo 1500-luvulla Olaus Petrin kokoamissa tuomarinohjeissa sanotaan: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan." Nämä ohjeet sisältyvät yhä Suomen Laki -teokseen. Tämä viisaus ja skandinaavisen lainkuuliaisuuden perusta ei kuitenkaan toteudu vihreää siirtymää tekevässä Suomessa.
Oikeus ja kohtuus vaatii, että lainsäädäntöä muutetaan energiapuistojen osalta niin, että niistä lähteville johtokäytäville ei lunastuslupaa myönnettäisi. Valtiolla ei ole moraalista oikeutta antaa lupaa liiketoimintaan toisen maalla kolonialistisilla korvauksilla.
Kotikunnassani Petäjävedellä Verohallinnon vahvistama keskimääräinen metsämaan hehtaarikohtainen vuosituotto on 138,85 euroa. Oikeusministeriön olisi tuotava pikaisesti eduskunnan käsittelyyn edes lunastuskorvauksien päivitys, joka velvoittaisi lunastettavilta siirtolinjoilta korvaamaan edes Verohallinnon vahvistaman, tuottokykyyn perustuvan summan. Eikä kertakorvauksena vaan vuosittaisena tulonmenetyksenä.
Ja vinkiksi kaikille puolueille: kun teette eduskuntavaaliohjelmia, tutkailkaa tuomarinohjeita vihreän siirtymän vimmassakin!
Mikko Tiirola
metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK