Raksia ruutuun puukaupassa
31.08.2022
IIJOKISEUTU KOLUMNI MIKKO.TIIROLA
Täydellä kapasiteetilla jalostava suomalainen metsäteollisuus joutuu nopealla aikataululla korvaamaan noin 15 prosenttia raaka-ainehankinnasta, kun Venäjän hyökkäyssodan pakotteet lopettavat puuntuonnin EU-alueelle. Vaikutukset näkynevät puumarkkinoilla loppuvuodesta täysimääräisenä. Niitä vahvistavat muun venäläisen energian toimitusten supistuminen tai loppuminen. Vaikka maailmaantalouteen liittyy taantumapelkoja, tarkoittaa sekä venäläisen raakapuun että sahatavaran tuonnin tyrehtyminen EU-markkinoille niin isoa lisätarjonnan tarvetta, että kotimaiselle puunkorjuulle voi ennakoida vahvaa kysyntää taantumapeloista huolimatta.
Kasvu myös haastaa. Komponenttipula rasittaa laitevalmistajia ja polttoaineiden hinnan nousu syö pitkien etäisyyksien maassa yritysten kannattavuutta. Toivottavasti työmarkkinatoimijat kykenevät hillitsemään kustannusinflaation leviämistä palkkainflaatioksi. Helppoa se ei tule olemaan, sillä metsäalalla on jo vuosia ollut kasvavaa puutetta osaavasta työvoimasta. Kuvaavaa on, että pelkästään metsätoimihenkilöiden työpaikkoja on ollut tänä kesänä julkisesti avoinna yli 60. Ammattitaitoisia metsäkoneen- ja puutavara-auton kuljettajien osalta tilanne on vieläkin pahempi. Toimihenkilövajausta voisi korvata muuntokoulutuksilla. Monilta maaseutupaikkakunnilta on viime vuosina suljettu mm maatalouskaupan toimintoja. "Hankkijan" myyjistä voisi pikakouluttaa metsänhoidon neuvojia ja puunostajia. Markkinointiosaamista ja aluetuntemusta olisi valmiiksi eivätkä metsäalan ammattiasiat rakettitiedettä ole. Puutavara-autoilijoita voitaisiin saada lisää, jos yhteistyötä puolustusvoimien kanssa parannettaisiin. Pitäisikö kuljetus- ja metsäkonealan käydä pyöreän pöydän keskusteluja ministerien Kaikkonen ja Honkonen kanssa? Uskoisin, että siitä olisi hyötyä sekä maanpuolustukselle että metsäkone- ja kuljetusalan työvoimapulalle.
Pitemmällä jänteellä tarvitaan vahvistuvaa vaikuttamista koululaisiin ja nuorisoon, metsien käyttö pelastaa maailmaa -kampanjan hengessä. Metsäala tekee sitä työtä erityisesti Metsäsäätiön rahoituksella. Koululaisten yrityskylät, metsäammattilaisten koululaisyhteistyö ja siihen liittyvät 4H:n kuljetusapurahat metsäkohteille, metsävisa, metsämessujen koululaispäivät ja metsäalaan "koukuttavat" pelit ovat tästä esimerkkejä. Toinen keskeinen Metsäsäätiön rahoituksella tehtävä vaikuttaminen on Päättäjien metsäakatemia. Nyt sitä on laajennettu myös Brysselin päättäjiin. Sossa on, kuten varmasti kaikki suomalaiset tietävät, erittäin paljon metsien käyttöön liittyvää sivistämisen tarvetta.
Metsäsäätiö kerää vuosittain vajaa pari miljoonaa euroa metsäelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen vaikuttamiseen. Rahoitus tulee puukauppojen yhteydessä. Jos metsänomistaja pistää puukauppaa solmiessaan raksin Metsäsäätiömaksun ruutuun, lahjoittaa hän 0,2 % puukaupan loppusummasta Metsäsäätiölle ja puuta ostava yhtiö sitoutuu tekemään vastaavan suuruisen lahjoituksen.
Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat ja puunostajat on ohjeistettu esittelemään jokaisen puukaupan yhteydessä metsäsäätiömaksun esittely. Jos kuitenkin puukaupan melskeessä se toimihenkilöltä unohtuu, kannattaa puunmyyjän siitä muistuttaa. Tämä toive koskee myös yhteisöjä kuten yhteismetsiä, kuntia ja seurakuntia. Raksia ruutuun ja elinvoimaa metsäelinkeinoon.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.
Täydellä kapasiteetilla jalostava suomalainen metsäteollisuus joutuu nopealla aikataululla korvaamaan noin 15 prosenttia raaka-ainehankinnasta, kun Venäjän hyökkäyssodan pakotteet lopettavat puuntuonnin EU-alueelle. Vaikutukset näkynevät puumarkkinoilla loppuvuodesta täysimääräisenä. Niitä vahvistavat muun venäläisen energian toimitusten supistuminen tai loppuminen. Vaikka maailmaantalouteen liittyy taantumapelkoja, tarkoittaa sekä venäläisen raakapuun että sahatavaran tuonnin tyrehtyminen EU-markkinoille niin isoa lisätarjonnan tarvetta, että kotimaiselle puunkorjuulle voi ennakoida vahvaa kysyntää taantumapeloista huolimatta.
Kasvu myös haastaa. Komponenttipula rasittaa laitevalmistajia ja polttoaineiden hinnan nousu syö pitkien etäisyyksien maassa yritysten kannattavuutta. Toivottavasti työmarkkinatoimijat kykenevät hillitsemään kustannusinflaation leviämistä palkkainflaatioksi. Helppoa se ei tule olemaan, sillä metsäalalla on jo vuosia ollut kasvavaa puutetta osaavasta työvoimasta. Kuvaavaa on, että pelkästään metsätoimihenkilöiden työpaikkoja on ollut tänä kesänä julkisesti avoinna yli 60. Ammattitaitoisia metsäkoneen- ja puutavara-auton kuljettajien osalta tilanne on vieläkin pahempi. Toimihenkilövajausta voisi korvata muuntokoulutuksilla. Monilta maaseutupaikkakunnilta on viime vuosina suljettu mm maatalouskaupan toimintoja. "Hankkijan" myyjistä voisi pikakouluttaa metsänhoidon neuvojia ja puunostajia. Markkinointiosaamista ja aluetuntemusta olisi valmiiksi eivätkä metsäalan ammattiasiat rakettitiedettä ole. Puutavara-autoilijoita voitaisiin saada lisää, jos yhteistyötä puolustusvoimien kanssa parannettaisiin. Pitäisikö kuljetus- ja metsäkonealan käydä pyöreän pöydän keskusteluja ministerien Kaikkonen ja Honkonen kanssa? Uskoisin, että siitä olisi hyötyä sekä maanpuolustukselle että metsäkone- ja kuljetusalan työvoimapulalle.
Pitemmällä jänteellä tarvitaan vahvistuvaa vaikuttamista koululaisiin ja nuorisoon, metsien käyttö pelastaa maailmaa -kampanjan hengessä. Metsäala tekee sitä työtä erityisesti Metsäsäätiön rahoituksella. Koululaisten yrityskylät, metsäammattilaisten koululaisyhteistyö ja siihen liittyvät 4H:n kuljetusapurahat metsäkohteille, metsävisa, metsämessujen koululaispäivät ja metsäalaan "koukuttavat" pelit ovat tästä esimerkkejä. Toinen keskeinen Metsäsäätiön rahoituksella tehtävä vaikuttaminen on Päättäjien metsäakatemia. Nyt sitä on laajennettu myös Brysselin päättäjiin. Sossa on, kuten varmasti kaikki suomalaiset tietävät, erittäin paljon metsien käyttöön liittyvää sivistämisen tarvetta.
Metsäsäätiö kerää vuosittain vajaa pari miljoonaa euroa metsäelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamisen vaikuttamiseen. Rahoitus tulee puukauppojen yhteydessä. Jos metsänomistaja pistää puukauppaa solmiessaan raksin Metsäsäätiömaksun ruutuun, lahjoittaa hän 0,2 % puukaupan loppusummasta Metsäsäätiölle ja puuta ostava yhtiö sitoutuu tekemään vastaavan suuruisen lahjoituksen.
Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat ja puunostajat on ohjeistettu esittelemään jokaisen puukaupan yhteydessä metsäsäätiömaksun esittely. Jos kuitenkin puukaupan melskeessä se toimihenkilöltä unohtuu, kannattaa puunmyyjän siitä muistuttaa. Tämä toive koskee myös yhteisöjä kuten yhteismetsiä, kuntia ja seurakuntia. Raksia ruutuun ja elinvoimaa metsäelinkeinoon.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.