Puhe mhy Päijät-Hämeen metsäiltamissa Hartolassa
Hyvää iltaa päijäthämäläinen metsäiltamaväki!
Vaimoni muistuttaa, että autoillessa on syytä katsoa etupäässä eteenpäin. Oikeassahan hän on. Minulla ja uskoisin, että monella muullakin metsänhoidosta kovasti kiinnostuneella tulee tarkkailtua ympäröiviä metsiä – joskus vähän liikaakin. Minulle päijäthämäläisten metsien kasvun ja hoidon seurailua tulee tehtyä poikkeuksellisen paljon, kun sieltä Petäjävedeltä autoilen kovin usein juuri komeiden päijäthämäläismetsien läpi metsänomistajien edunvalvontareissuillani. Tänä kesänä kuusen piiskat ovat venyneet hyvin hoidetuissa taimikoissa jopa toista metriä. Kolikon toisena puolena taas kirjanpainajatuhoja näyttäytyy yhä useammilla kuvioilla. Meille metsänomistajille luonnon tarkkailu ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen on muuta yhteiskuntaa isompi asia. Hyvää metsänhoitoa, sitä perusta jolle metsänhoitoyhdistykset ovat aikoinaan perustettu, tarvitaan entistäkin enemmän sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen.
Hyvät ystävät!
43 % suomalaisista luulee, että Suomessa hakataan metsiä enemmän kuin ne kasvavat! Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista näin luulee kolme neljästä. Pääkaupunkiseudulla tietämys on kaikkein heikointa, kertoo Metsämiesten säätiön viime talvena teettämä tutkimus. Me metsänomistajat tiedämme, että näin ei ole. Viime vuonnakin metsiimme varastoitui kaiken käytön ja metsiin jäävän hukka- ja lahopuun lisäksi 17 miljoonaa mottia puuta. Jos ylijäämä olisi katkottu kolmimetrisiksi pölkyiksi kertyisi siitä 12 metriä korkea pöllipino Helsingistä Kemiin saakka.
Näin ei ole maailman joka kolkassa. Kanadassa, jossa metsien hoitamista ja käyttöä on laiminlyöty, paloi viime vuonna 18 miljoonaa hehtaaria metsää savuna ilmaan. Siis lähes saman verran kuin koko Suomen metsäpinta-ala on. Ilmastonmuutosta hillitään fossiilitaloudesta irti pääsemällä - ei metsiä museoimalla tai niiden hoitoa laiminlyömällä.
Hyvä iltamaväki!
Me suomalaiset metsäammattilaiset ja metsänomistajat olemme hoitaneet hommamme hyvin. Olkaamme siitä ylpeitä. Parannettavaa meillä on sen kertomisessa ja sanoittamisessa! Olemme tutkitusti pettyneitä yhteiskunnassa käytävään polarisoituneeseen metsäkeskusteluun, jossa metsänomistajan ääni kuuluu huonosti. Tällä saralla tekemistä riittää meille kaikille.
Mutta hyvät ystävät!
Ajattelin tässä iltamapuheessani käsitellä kolmea teemaa: puumarkkinoita, omaisuudensuojaa ja metsien omistuksen merkitystä sekä lopuksi mhy-vaaleja!
Hyvät metsänomistajat!
Vaikka Suomen talous on ollut kuluneen talven taantumassa, on puun hintakäyrät olleet kohoavia! Puusta kilpaillaan ja puusta maksetaan jopa reaalisesti ennätyshintoja. Uusiutuvasta puusta on pulaa Itämeren altaan alueella. Puuta tarvitaan lisääntyviä määriä niin energiaksi, selluksi, uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden raaka-aineeksi kuin perinteiseksi sahatavaraksi. Ennusteet uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvästä tarpeesta ovat kasvavia, kun fossiilitaloudesta pyristellään irti. Ja uskallan sanoa kilpailulakeja rikkomatta, että tulevaisuuskin näyttää positiiviselta. Viittasin jo Kanadan metsätuhoihin ja paloihin. Kun raunioitettuja Ukrainaa ja Gazaa jossakin vaiheessa ryhdytään jälleen rakentamaan, voidaan puumarkkinoilla nähdä vahvaa kysyntää jatkossakin
Viestini teille metsänomistajille on, että hyvää markkinatilannetta kannattaa hyödyntää ja laittaa samalla nuoria metsiä kuntoon. Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät kestävät muuttuvaa ilmastoakin paremmin. MTK:n ja metsänhoitoyhdistykset muistuttavat, että puukauppa kannattaa aina kilpailuttaa. Omasta metsänhoitoyhdistyksestä saa apua. Paras markkinatieto löytyy aina omalta mhy-asiantuntijalta, joka on koko ajan puukaupan valtimolla. Puukaupassa on entistä enemmän erilaisia hinnoittelumalleja. Tarjousten vertailuun kannattaa käyttää mhy:n asiantuntijan apua! Toisaalta MTK tekee, uskallan sanoa, että maailman parasta metsänomistajalähtöistä markkinoiden analysointia Karttusen Kallen johdolla. OmaMetsä tarjoaa jatkossa mhy-jäsenille markkinatiedon analysointiin ja seurantaan aivan uusia työkaluja. Jokaisen metsänomistajan kannattaa ladata OmaMetsä älypuhelimelle ja tietokoneelleen.
Hyvät ystävät!
Se toinen pointti koskee omaisuudensuojaa ja suomalaismetsien omistusta!
Omaisuudensuoja on rapautunut viimeisten vuosikymmenten aikana, sen metsänomistajat ovat tunteneet nahoissaan. Sitä on rapauttanut perusteiltaan vanhentunut 47 voimassaollut lunastuslaki. Samaan aikaan myös koko ympäristölainsäädäntö on uusiutunut ja vihreän siirtymän hankkeita toteutetaan laajoille alueille. Toisaalta myös EU-sääntely ja ennen kaikkea sen suomalainen soveltaminen rapauttaa omaisuudensuojaa. Isoin koetinkivi tulee olemaan EU-asetuksen kansallinen toimeenpano. Meidän hallintokulttuurimme tuppaa laittamaan omat henkselit EU-vyön lisäksi, kun muualla osataan löysyttää vyötä tai vaihtaa jopa eteläeurooppalaiseen tyyliin venyvä kuminauha EU-vyön lisäksi. Nyt etujärjestöllämme on todellinen työmaa paimentaa ympäristöministeriön valmistelua ja hallitusta. Olen jopa esittänyt, että tekisimme oman varjovalmistelun kansallisesta toimeenpanosuunnitelmasta Suomen kansataloutta ja omaisuudensuojaa turvaamaan.
Sähkölinjojen maapohjien ryöstöhintaiset lunastuskorvaukset ovat pitäneet pitkään ykkössijaa MTK:n jäsenkyselyissä ja -palautteissa. Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös useiden kuntien ja kaupunkien tekemä aggressiivinen tonttibisnes, jossa pakkolunastetaan maa-alueita jopa moninkertaisesti markkinahintaa halvemmilla hinnoilla.Tästä asiasta MTK on valittanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen perusteenaan muun muassa se, että pakkolunastuksen korvaustaso rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuoja-artiklaa.
Voimassa olevan lunastuslain mukaan lunastuksen kohteeksi joutuvan varallisuusasema ei saa lunastuksessa muuttua, mutta lunastaja saa vapaasti vaurastua lunastamallaan omaisuudella. Se on vastoin länsimaista oikeustajua. Lunastuslaki on ajalta, jolloin Suomea vielä sähköistettiin kunnallisten energiayhtiöiden toimesta. Nyt sähkön siirrolla tehdään kansainvälistä, tuottavaa liiketoimintaa. Sähkölinjoja tullaan rakentamaan vihreän siirtymän vauhdittamana kiihtyvällä vauhdilla. Muutaman satasen hehtaarikorvaus siitä, että joku saa lainjäätäjän oikeuttamana lunastaa maapohjan liiketoimintaansa vuosikymmeniksi koetaan lain säätäjän sallimaksi ryöstämiseksi oikeusvaltiona pidetyssä Suomessa.
Lunastuslain korvausuudistus on se hallituksen toimenpide, jolla odotetaan olevan ratkaiseva muutos maanomistajien asemaan sähkölinjakorvauksissa. Oikeusministeriön valmistelema lakiluonnos lunastuslain korvausperusteiden muutoksista on paraikaa lausuntokierroksella.
Lakiesityksessä esitetään lunastuskorvaukselle 25 prosentin korotusta. Myös lunastuskorvauksen määräytymisperuste muutettaisiin käyvästä arvosta markkina-arvoksi. Samalla kumottaisiin kuntien hyödyntämä asemakaavoituksesta johtuvan arvon leikkaamista koskevat säännökset. Nämä muutokset hillitsisivät pakkolunastuksen tarpeetonta käyttämistä.
Kuntaliitto vastustaa muutoksia ja väittää, että se lopettaisi vapaaehtoiset maakaupat ja johtaisi "ikuiseen" hinnankorotuskierteeseen. Väite todistaa sen, että kunnat ovat omilla "markkinahinnoillaan" pystyneet painamaan hinnat alas ja luomaan pakkolunastukselle kielteisen kaiun. Kuntien kannattaisi tunnustaa, että maankäyttösopimuksilla maanomistajien kanssa pystyttäisiin useimmissa tapauksissa kehittämään alueita kustannustehokkaasti ilman pakkolunastuksia. Puheet veronkorotuspaineista lakiuudistuksen toteutuessa ovat turhaa pelottelua.
Suurimmat muutostarpeet lakiluonnoksessa koskevat nauhamaisten lunastusten kuten sähkölinjojen korvausperusteita.Jos laskentatavat ja perusperiaatteet siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä lunastuksesta, säilyvät lain uudistuksessa ennallaan, ei pelkkä 25 prosentin tasokorotus korjaa sähkölinjojen ryöstöhintaisia lunastuskorvauksia. Hallituksen on tärkeää tehdä lakiluonnokseen täsmennys, jossa markkinahinta määritellään sähkönsiirtolinjojen osalta toteutuneiden energiapuistojen maanvuokrahintojen perusteella. Muutoin vastenmielisyys pakkolunastuksia kohtaan jää edelleen kaihertamaan yhä laajenevaa kansalaisjoukkoa.
Hyvä iltamaväki!
Korkojen lasku on jälleen kiihdyttänyt metsärahastojen metsien hankintaa. Ne omistavat jo enemmän metsiä kuin kaikki kunnat ja seurakunnat yhteensä. Lähes puolet metsärahastojen omistamista metsistä on jo ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen perusteella rahastoyhtiöiden metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa jopa kokonaan verottamatta.
Kansainvälisellä rahalla ei ole isänmaata. Metsien omistuksella voi olla myös turvallisuuspoliittista merkitystä. Siksi suomalaisen perhemetsänomistamisen mallin tulee olla valtiovallan erityissuojelussa. Hallitusohjelmaan saimme lupauksen ja myös taustalaskelmiin kirjauksen, että metsävähennystä korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Tämä on hyvin tärkeä työkalu sekä sukupolvenvaihdosten edistämiseen että perhemetsänomistajien ja yhteismetsien aseman parantamiseksi metsätilamarkkinoilla.
Suomi ikääntyy vauhdilla. Liian monella metsänomistajalla jää sukupolvenvaihdos tekemättä, kun perilliset asuvat kaukana eikä kiinnostusta metsäomaisuuden hoitoon aina ole. Kuoleman jälkeen muodostuva perikunta joutuu maksamaan isot perintöverot. Näissä tapauksissa yhä useampi tila pannaan myyntiin, ja ne päätyvät yhä useammin metsärahaston omistukseen.
Näin ei tarvitsisi olla. Isänmaallisempi vaihtoehto on tilan liittäminen yhteismetsään. Metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa myös liittämällä metsätila yhteismetsään ja jakamalla sen jälkeen yhteismetsän osuuksia lahjoittamalla seuraavalle sukupolvelle.
Yhteismetsään liittämällä vapautuu metsänhoidon ja hallinnoinnin taakasta kuten tilan myynnistä, jossa myynnistä saatava tulo on kertaluonteinen, kun taas yhteismetsästä tuloa saa vuosittain ja samalla omaisuuden arvo kasvaa hyvän metsänhoidon myötä.
Yhteismetsään liittymisessä on rahastokauppaan verrattuna etuja, sillä varainsiirto- tai luovutusvoittoveroa ei peritä eivätkä käytetyt metsävähennykset tuloudu verotuksessa. Myöskään toimitusmaksua ei peritä kiinteistötoimituksista, kun metsätila liitetään yhteismetsään. Koska yhteismetsä on verovelvollinen, ei metsänsä yhteismetsään liittänyt osakas maksa veroa yhteismetsän tulosta saamastaan osuudesta.
Laajenemisesta kiinnostuneita yhteismetsiä on eri puolelta Suomea. Täältäkin Päijät-Hämeestä niitä löytyy. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsänhoitopalveluihin ja puukaupan kilpailutukseen tukeutuva Metsänomistajien yhteismetsä on hyvä vaihtoehto.
Hyvät metsänomistajat!
Se viimeinen pointtini tänä iltana on mhy-vaalit!
Donald Trumpin puheet metsien haravoinnista olivat otsikoissa hänen presidenttikaudellaan. Mutta mitä yhteistä on USA:n presidentinvaaleilla ja metsänhoitoyhdistyksillä?
Yhdysvalloissa on äänestetty presidentistä aina neljän vuoden välein marraskuussa jo vuodesta 1792 lähtien. Hieman lyhempi marraskuinen vaaliperinne on metsänhoitoyhdistyksissä, jossa on valittu vuodesta 2000 asti neljäksi vuodeksi valtuutetut metsänomistajat päättämään oman metsänhoitoyhdistyksen asioista. Yhteistä on se, että molemmat vaalit pidetään samassa rytmissä kesäolympialaisvuoden marraskuussa.
Amerikassa tiedetään jo, että vaihtoehdot ovat Donald Trump ja Kamala Harris, mutta metsänhoitoyhdistyksissä ehdokasasettelu jatkuu aina lokakuun toiseen päivään asti. Suomalaisille on tyypillisempää kuin amerikkalaisille pohdiskella omaa pätevyyttään tehtävään. Amerikassa riittää, että on syntyperäinen amerikkalainen. Metsänhoitoyhdistyksissäkin riittää, että omistaa metsää ja on metsänhoitoyhdistyksen jäsentilan osakas. Muuta pätevyysvaatimusta ei ole.
Amerikassa presidenttiehdokkaaksi pääseminen vaatii valtavasti rahaa ja esivaalimenestystä. Metsänhoitoyhdistyksessä tämä on helpompaa. Suosittelijoita tai delegaatteja ei tarvita. Riittää, että on mhy:n jäsenenä olevan metsätilan täysi-ikäinen osakas. Ehdokkaaksi asettuminen tapahtuu helposti täyttämällä www.mhy.fi/vaalit sivuilta löytyvän lomakkeen. Toki metsänhoitoyhdistyksen toimistolla voi hoitaa myös asian, mikäli netti tuntuu vieraalta.
Huonoja metsänomistajia ei ole. On vain metsänomistajia, joilla jokaisella on omaan metsäänsä päätäntäoikeus ja mielipiteitä, miten mhy toimintaa kehittämällä omaan metsänomistamiseen saadaan lisäarvoa. Valtuusto edustaa sitä paremmin metsänomistajakuntaa, mitä erilaisempia näkökulmia se pystyy jäsenistöstä tuomaan esille. Myös vaalista tulee sitä mielenkiintoisempi, mitä monipuolisemmin ehdokkaita saadaan. Erityisesti kannustan naismetsänomistajia aktivoitumaan. Naisia on metsänomistajista 40 prosenttia, mutta nykyisistä valtuutetuista vain kuudennes. Toinen ryhmä, jotka ovat selkeästi aliedustettuja mhy päätöksenteossa ovat tilan sijaintapaikkakunnan ulkopuolella asuvat etämetsänomistajat. Nuoria metsänomistajia innostetaan vaaleihin silläkin, kun MTK:n metsäjohtokuntaankin avautui nuorille oma kiintiöpaikka.
Hyvät metsänomistajat!
Iltamapuheen lopuksi haluan vielä kannustaa, että omien metsien hoidossa kannattaa olla aktiivinen. Se tarkoittaa luonnonhoitoa, ilmastotekoja ja hyvää mieltä. Minä kannustan myös omatoimiseen metsien hoitoon. Raivaussaha on oivallinen personal trainer. Tänä kesän palkkasin viisi petäjävetistä 16-17 vuotiasta nuorta kaverikseni. Sahasimme kesä-heinäkuussa 500 litraa bensaa raivurin tankeissa. Voin sanoa, että nuorisossa on toivoa. Raivaussaha on parempi ilmastoahdistuksen lääke kuin elokapinointi.
Oivallista metsäiltamaillan jatkoa!
Muistetaan kilpailuttaa puukaupat, muistetaan osallistua metsäkeskusteluun ja muistutetaan erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajien siirtolinjavääryyksistä lunastuslain uudistuksen yhteydessä ja muistetaan, että metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleihin lähdetään ehdolle!