Biotaloudesta nostetta maaseudun yritystoiminnalle

5.5.2017 HAAPAVESI

Biotalousyhteiskunta tulee perustumaan entistä vankemmin maaseudulta ponnistavaan yritystoimintaan, ennusti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Proforest -näyttelyn avajaisissa Haapavedellä.

Biotalous ja kiertotalous syrjäyttävät fossiilitaloutta, yhä useampi asia hoidetaan sähköisten palveluiden ja robottien avulla. Yhä suurempi osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta uusiutuvat luonnonvarat pysyvät paikoillaan syvällä maaseudulla. Se on mahdollisuus yrittäjyydelle maaseudulla. Biotalousyhteiskunta tuleekin perustumaan entistä vankemmin maaseudulta ponnistavaan yritystoimintaan.

Puunhankintatarve lisääntyy. Siinä onnistuminen riippuu perhemetsänomistajista, jotka tuottavat noin 80 % metsäteollisuuden raaka-aineesta. Metsien omistajat asuvat jatkossa yhä kauempana tiloistaan. Yli 100 hehtaarin metsätilat kasvavat ja toisaalta pienten tilojen määrä lisääntyy. Yrittäjämäinen metsätalous muodostuu vaihtoehdoksi isommille tilakokonaisuuksille varsinkin, jos siihen sisältyy muutakin yrittäjyyttä maaseudulla.

Toisaalta kaupungistumisen myötä yhä useampi metsänomistaja ostaa metsänsä hyödyntämiseen liittyvät palvelut. - On hienoa, että täälläkin on esillä suuri joukko metsätalouden palvelutarjoajia. Kilpailu, koneellistuminen ja kustannustehokkuus takaavat koko metsäalan kilpailukyvyn, totesi Tiirola.

Myös maaseudun yritysten kehittäminen vaatii rahoitusta

Sekä EK että Suomen yrittäjät ovat nostaneet listoilleen maaseudun yritystukien leikkaukset. Toivottavasti taustalla on vain tietämättömyys. Jos kannat ovat harkittuja, voi todeta, että MTK jää ainoaksi maaseudun pk-yrityksiä puolustavaksi järjestöksi.

Maaseudun yritystuet ovat toimialasta riippumatta maaseudun yritysten hyödynnettävissä. Tulevissa uudistuksissa tulee maaseudun yritystukien leikkaamisen asemasta pohtia, miten voimme entistäkin paremmin edistää maaseudun yrittäjyyttä.

Monille yrityksille maaseudun yritystuki on välttämätön työkalu. Työkalusta on syytä pitää kiinni samoilla syillä, joilla EK haluaisi lisätä muuta rahoitusta. Maaseudun yritystuet edistävät EK:n toivomia Suomen talouskasvua, uudistumista sekä kansainvälistä kilpailukykyä.

- Parissa vuodessa 70 miljoonan euron yritystuella on saatu aikaan 300 miljoonan euron investoinnit. Minusta tämä on varsin tehokasta panostamista kasvuun ja työllisyyteen, totesi Tiirola.

Lisätietoja: Mikko Tiirola puh. 044 538 4280