Piru asuu vertailuvuodessa

Kolumni Savonmaa 25.1.2023

EU komissio on asettanut ennallistamistavoitteidensa vertailuvuodeksi vuoden 1952. Suomalaisia on reilu prosentti EU:n väestöstä, mutta meille on esityksessä sälytetty lähes 13 prosenttia EU alueen ennallistamisen kokonaiskustannuksista. Keskeinen selittävä tekijä on juuri vuosiluku mihin luonnontilaa verrataan. Kohtuuton se on ja sen myös eduskunta totesi.

Olin mukana tapaamassa EU komission ympäristö- ja ilmastopääosastojen johtoa ennallistamisasetuksen tiimoilta lokakuun lopussa Brysselissä. Selitimme, miksi sodanjälkeisten vuosien valinta vertailuvuodeksi on kohtuuton suomalaisia kohtaan. Sodan seurauksena 420 000 evakkoa piti asuttaa muualle Suomeen. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalailla perustettiin Suomeen yli 100 000 asutustilaa. Monet olivat ns. kylmiä tiloja, joiden pellot raivattiin metsiin ja soille. Metsäsektori muodosti sodan jälkeen nykyistäkin vahvemmin kansantalouden selkärangan. Siksi metsätalouteen tehtiin laajoja metsänparannusohjelmia, jonka seurauksena lähes viisi miljoonaa hehtaaria soita ojitettiin metsätalouskäyttöön. Ei pitäisi olla niin, että meiltä vaaditaan mahdottomia, kun muut EU maat ovat muokanneet metsänsä ja suonsa jo vuosisatoja ja -tuhansia sitten.

Kysyin ilmastopääosastolla, että tiedetäänkö komissiossa, että suometsät ovat Suomessa merkittävä hiilinielu turpeen hajoamisen päästöistä huolimatta ja että kasvullisten suometsien laajamittainen ennallistaminen johtaisi merkittäviin metaanipäästöihin seuraavina vuosikymmeninä? Eivät tienneet. Kerroin myös, että Suomen metsien hiilivarasto on vuodesta 1952 noin 1,7-kertaistunut ja hiilen sidontakyky kaksinkertaistunut. Halutaanko nämä ilmastosaavutukset mitätöidä ennallistamalla 50-luvun alun tilanteeseen? Ilmastopääosastolla oltiin vahvasti siinä uskossa, että luontokadon ehkäisemisellä ja ilmastonmuutoksen torjunnalla ei olisi ristiriitoja. Väärässä ovat. Jatkamme vaikuttamista ymmärryksen lisäämiseksi. Helppoa se ei ole - niin ideologista, ja koko EU aluetta yhdellä sapluunalla käsittelevää, on nykyisen komission politiikka.

Nyt ennallistamisasetusta käsittelee EU parlamentti. Nykyisen ja tulevan hallituksen sekä suomalaismeppien on oltava tomerina, että vertailuvuosi ainakin Suomen osalta saadaan muutettua. Vaikka asiaan liittyy merkittäviä riskejä metsänomistajan näkökulmasta, haluan valaa uskoa siihen, että tästäkin selvitään. Raflaavistakin puheenvuoroista ja uutisoinneista huolimatta EU:n suunnasta ei ole tullut vielä yhtään sellaista päätöstä, joka olisi suoraan vaikuttanut metsänomistajien oikeuteen päättä itse metsiensä käytöstä. Tämän eteen teemme työtä. Muistetaan vaan käyttää ääntämme vaaleissa ja maksaa edunvalvonnan eli metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu. Ne ovat henkivakuutuksen perusta metsänomistajalle.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.