Petopolitiikassa uusien linjausten aika

Yliö

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta Suomen suurpetojen kannankehitys on ollut melkoinen menestystarina.

Harva tiedostaa, että kolmessa vuosikymmenessä suurpetojen määrä on yli kolminkertaistunut. Vuonna 1990 Suomessa oli noin 500 karhua, 700 ilvestä, 150 sutta ja 100 ahmaa. Tuoreimpien kanta-arvioiden mukaan karhuja on 2 300, ilveksiä 2 300, susia 290 ja ahmoja 390.

Kannanhoidollinen metsästys on mahdollistanut karhu- ja ilveskantojen moninkertaistumisen ilman, että vahinkojen määrä on kasvanut rajusti. Metsästyksellä on vahvistettu petojen ihmisarkuutta, mikä on vähentänyt merkittävästi vahinkoja mutta myös kohtaamisia ihmisten kanssa.

Nyt olemme valituskierteiden myötä tilanteessa, jossa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuudet ovat vakavasti uhattuina.

Vakavin tilanne koskee susikannan hallintaa. Luonnonvarakeskus julkisti syyskuun puolivälissä kansainvälisen asiantuntijaryhmän raportin suden suotuisan suojelutason viitearvoista. Liitteineen yli 140-sivuinen raportti vilisee oletuksia ja raskaita laskentamalleja.

Erilaisin tarkastelukulmin esitetään yhteensä yli 110 erilaista viitearvoa suden suotuisan suojeluntason toteutumiselle. Näissä kaikissa näkökulma on pelkästään ekologinen tai geneettinen. Milloin on taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tarkastelun vuoro?

Raportissa todetaan, että susien pitkän aikavälin geneettinen elinvoimaisuus edellyttäisi Suomessa useiden tuhansien susien populaatiota. Jatkossa sentään todetaan, että elinympäristöjen kantokyky, esimerkiksi ravinnon riittävyys, ei kuitenkaan mahdollista näin suurta kantaa Suomessa. Herääkin perusteltu kysymys, miten realistisella pohjalla varsinkin genetiikkaa koskevia laskelmia on tehty.

Raportin tulosten kannalta aivan ratkaisevia ovat ennakkoasetukset ja tavoitetasot. Geneettistä elinvoimaisuutta koskien niin sanotuksi kynnysarvoksi oli valittu 100.

Ruotsissa vastaavassa tarkastelussa käytettiin tieteellisin perustein kynnysarvoa 50. Siellä päädyttiin alle 300 suden minitasoon.

Tämä merkitsee käytännössä myös sitä, että Ruotsissa toteutuu tänäkin vuonna kannanhoidollinen metsästys ja myönnettyjen kaatolupien määräksi on jo päätetty 75 yksilöä.

Olemme vakavassa tilanteessa. Viime kesän kotieläimiin kohdistuneet vahinkotapaukset kertovat, että susien ihmisarkuus on vähentynyt entisestään. Toistuvat lammasvahingot pihapiirissä ja vahingot jopa eläinsuojien sisällä kuvaavat kestämätöntä kehityssuuntaa.

Huolestuttavaa on myös hirvenmetsästyksen vaikeutuminen susien raadellessa metsästyskoiria. On suuri vaara, että susiongelma alkaa pian heijastua myös metsätalouden kannattavuuteen hirvivahinkojen kasvaessa.

Lisäksi on hälyttävää, että paikalliset vaikuttamismahdollisuudet susikysymyksessä puuttuvat kokonaan. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on jätetty kokonaan huomiotta.

Näkökulma on pelkästään ekologinen tai geneettinen. Milloin on taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tarkastelun vuoro?

Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi susi ja karhu on saatava pikaisesti siirrettyä koko Suomen alueella luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V kuten suden asema on jo nyt Suomen poronhoitoalueella sekä Virossa. On syytä todeta, että Ruotsin hallitus on jo päättänyt esittää osaltaan tätä suden liitesiirtoa.

Jo lokakuussa 2020 MTK:n, Suomen metsästäjäliiton ja koirajärjestöjen edustajat luovuttivat susikannan hallintaa ja kannanhoidollista metsästystä koskevaan kansalaisaloitteen. Aloite sai vaadittavat 50 000 allekirjoitusta alle viikossa.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on juuri saanut aloitteen käsittelyn päätökseen. Valiokunta tukee vahvasti suden kannanhoidollisen metsästyksen toteutusta ja suden siirtämistä EU:n luontodirektiivin lajiliitteeseen V.

Lisäksi mietintöön on kirjattu, että "suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen".

Poliittinen tahtotila on selvä. Maa hallituksen on ryhdyttävä nyt kiireesti käytännön toimiin petopolitiikan saamiseksi raiteilleen Suomessa.

Mikko Tiirola

Timo Leskinen

MTK:n riista- ja petopolitiikan työryhmä