Päättävätkö helsinkiläiset puolestamme?

EU-vaaleissa koko maa on samaa vaalipiiriä. Äänestysaktiivisuus Brysselin parlamentin valinnassa on ollut perinteisesti laimea. Pudasjärvisistä vain reilu pari tuhatta eli kolmannes äänioikeutetuista on halunnut vaikuttaa siihen, kuka säätää direktiivejä. Helsinkiläisistä viime EU-vaaleissa äänesti yli puolet. Maaseudulla ja maakunnissa tyypillisesti alle 40 prosenttia. Tulevien EU-vaalien alla on tavallista suurempi pohdinnan paikka, kannattaako päätösvaltaansa luovuttaa metropoleihin. EU:n sääntelyhän tuntuu maakunnissa ja maaseudulla konkreettisemmin kuin Helsingissä.

Mitä voisivat olla ne asiat, joilla olisi pudasjärveläiselle merkitystä ja jotka saisivat väen sille kannalle, että EU-vaaleissa voisi tällä kertaa äänestää?

Ensiksi kannatta pohtia, mitä Brysselissä päätetään ja mitä ei. EU liittymissopimuksessa Suomi on antanut monissa asioissa keskeisen päätöksentekovaltansa unionille. EU:n toimivallan laajuus vaihtelee suuresti toimialoittain. Esimerkiksi kilpailulainsäädännössä, aluekehittämisessä, maatalouspolitiikassa sekä monissa ympäristö- ja luonnonsuojeluasioissa, kuten susipolitiikassa, unionilla on laaja toimivalta, kun taas terveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisen osalta Brysselin päätöksillä on pienempi vaikutus. Ainakin maanviljelijällä, metsänomistajalla, metsästäjällä ja Kontiotuotteen tai kaupungin työntekijällä on siksi vahvoja perusteita osallistua EU-vaaleihin.

Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, on kulunut vaalikausi osoittanut, että metsäkysymykset ovat nousseet pysyväksi osaksi EU päätöksentekoa. Ilmastonmuutoksen hillintä on isossa roolissa seuraavallakin parlamenttikaudella. Sen ympärille valmistellaan jatkossakin eurooppalaista lainsäädäntöä. EU parlamenttiin on elintärkeää äänestää sellaisia edustajia, joilla on osaamista ja tahtoa edistää metsien kasvun ja käytön lisäämistä ilmastopolitiikassa.

Kilpailukyvystä ja ilmastopolitiikasta on pidettävä kiinni samanaikaisesti. Puurakentaminen ja puupohjaiset fossiilisia tekstiilejä ja muoveja korvaavat tuotteet sekä biopolttoaineet ovat Suomen vahvuus eurooppalaisessa ilmastopolitiikassa. Yksittäisillä osaavilla suomalaismepeillä voi olla asiaan merkittävä vaikutus. Se saadaanko Suomeen puunkäyttöä lisääviä investointeja vielä aikaiseksi, riippuu paljolti myös EU:n päätöksistä.

Tärkeää on, että parlamenttiin äänestetään sellaisia, jotka kykenevät pääsemään omissa ryhmissään vaikutusvaltaiseen asemaan. Suurin osa parlamentin työstä tehdään 20:ssä erikoistuneessa valiokunnassa, jotka laativat mietintöjä. Mietinnöistä äänestetään täysistunnossa. Yksittäisellä mepilläkin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU-lainsäädäntöön päästessään laatimaan mietintöä. Tämän kulunut vaalikausi osoitti.

Ehdokkailta kannatta kysellä, mihin valiokuntaan he tähtäävät, ja minkälaista painoarvoa ja asiantuntemusta heiltä löytyy. Vaaleissa on tarjolla useita ehdokkaita, joilla on vahva tuntemus maakuntien ja maaseudun elinkeinoihin sekä mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi. Toisaalta parlamenttiin pyrkii myös niitä, jotka haluavat rajoittaa eurooppalaisen lainsäädännön avulla metsien käyttöä Suomessa. Se miten maakuntien väki innostuu vaaliuurnille toukokuun lopulla voi vaikuttaa ratkaisevasti vaalitulokseen.

Pätevien meppien lisäksi Brysselissä tarvitaan myös vahvaa edunvalvontaa. 16 miljoonan jäsenen Euroopan metsänomistajajärjestön toimisto (CEPF) on Brysselin parlamenttiaukiolla. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteinen tunnuslause.

Metsäsuomalaisten Brysselin edunvalvontaa helpottaa, kun äänestämässä muistetaan käydä viime vaaleja aktiivisemmin myös metropolialueen ulkopuolella.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.