"Omaisuudensuojaa on kunnioitettava"

AARRE | METSÄVAIKUTTAJA | TEKSTI MARKKU PULKKINEN, KUVA MARIA MIKLAS

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toivoo, että Suomen uusi hallitus luottaa markkinoiden toimivuuteen eikä rajoita keinotekoisesti hakkuita.

Miksi MTK viestii nyt metsänomistajille, että kannattaa välttää aavistushakkuita?

Haluamme rauhoitella metsänomistajia ja kertoa, että äkkinäisiä ja hätäpäissä tehtyjä ratkaisuja kannattaa välttää. Vaikka metsäasiat ovat olleet vahvasti esillä mediassa, ei metsänkäyttöä rajoittavia päätöksiä ole vielä Euroopan unionista tullut. Äkkinäiset päätökset voivat aiheuttaa ylitarjontaa puumarkkinoille.

Monille voi olla yllätys, että Marinin hallituskaudella metsänomistajille ei juuri tullut negatiivisia päätöksiä kotimaasta eikä Euroopan unionista. Päin vastoin, metsäteollisuuteen investoitiin enemmän kuin millään muulla hallituskaudella.

Perustele, miksi yksityismetsänomistus on Suomen kannalta paras metsänomistusmuoto.

Suomalaiset perhemetsät ja yhteismetsät ovat laajan kansanjoukon omistamia ja siksi vakaassa ja kasvollisessa omistuksessa. Perhemetsätalouteen liittyy myös ylisukupolvisuus, joka tarkoittaa kestävyyttä ja jatkuvuutta koko metsäketjun ja hyvän metsänhoidon näkökulmasta.

Oletko huolissasi maamme metsien nopeasta siirtymisestä ulkomaisten rahastojen ja sijoittajien haltuun?

Olen siitä huolissani. Riski liittyy siihen, että rahastojen sijoitushorisontti on usein vain 5–7 vuotta. On myös näyttöä siitä, että Suomessa perustettuja isoja metsärahastoja on jo myyty ulkomaalaiseen omistukseen. On tuoretta tutkimusnäyttöä, että ulkomainen metsänomistus ei välttämättä jätä juuri verojalanjälkeä Suomeen, vaan sijoitustuotot voidaan yritysjärjestelyin siirtää maasta pois verotta. Rahastojen omistajuuden myötä metsätalouden pitkäjänteisyys kärsii ja samalla metsätalouden paikallinen hyväksyttävyys voi rajujen hakkuiden myötä heiketä.

Kaikkia metsää omistavia rahastoja ei voi toki niputtaa samaan ryhmään. Esimerkiksi eläkevakuutuslaitokset ovat pitkäjänteisiä metsäsijoittajia, jotka hoitavat metsiään perhemetsätalouden periaattein.

Miten tätä siirtymää pitäisi estää?

Marinin hallituksen aikana tilkittiin jo yksi porsaanreikä. Metsärahastot eivät voi enää muodostaa virtuaalisia yhteismetsiä ja saada sitä kautta samaa metsävähennysoikeutta kuin perhemetsänomistajilla ja yhteismetsillä on. Metsävähennysprosentin nostaminen parantaisi yksityisten metsänomistajien ja yhteismetsien suhteellista kilpailukykyä metsäpalstojen tarjouskilpailuissa rahastoihin verrattuna.

Miten metsävähennystä kannattaisi uudistaa?

MTK:n tavoitteena on nostaa metsävähennys nykyisestä 60 prosentista 90 prosenttiin. Tavoittelemme järjestelmän laajentamista siten, että metsänomistaja voisi hyödyntää metsävähennystä kaikissa metsäomistuksissaan. Nyt vähennyksen saa tehdä vain sellaisen tilan puukaupasta, jolle vähennysoikeus on myönnetty. Edellä esitetyn metsävähennysuudistuksen vaikutus valtion verotuloihin olisi 20–30 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikä on tärkein viestisi Suomen uudelle hallitukselle?

Pidetään yhtenäisesti metsänomistajan puolia EU:ssa. Tärkeintä on varmistaa se, että omaisuudensuojaa kunnioitetaan, markkinoihin luotetaan eikä hakkuita tai puun energiakäyttöä lähdetä rajoittamaan.

Meillä on lisäksi useita pienempiä tavoitteita. Tavoittelemme esimerkiksi oman hankintatyön verovapaan osuuden korottamista 125 kuutiosta 500 kuutioon vuodessa. Tämä kannustaisi omatoimiseen korjuuseen ja helpottaisi metsäalan työvoimapulaa. Tämän uudistuksen hintalappu valtiolle olisi noin miljoona euroa.

Toinen noin miljoona euroa maksava, oman metsätyön lisäämiseen kannustava uudistus olisi se, että metsänomistajille annettaisiin samansuuruinen matkakulujen verovähennysoikeus kuin palkansaajilla ja muilla yrittäjillä on. Nyt metsänomistajien kilometrikorvaus ja päivärahat ovat pienemmät kuin muilla yrittäjillä.

Suomessa on tehty viime vuosina runsaasti metsäteollisuusinvestointeja. Riittääkö puu?

Puu riittää, se on selvä.

Puun käyttö oli viime vuonna 75 miljoonaa kuutiometriä sisältäen kotitarvepuun käytön. Suomen metsien kasvu oli 103,5 kuutiometriä. Luonnonpoistumaa lahopuun kautta oli 14 miljoonaa kuutiota. Noin 14 miljoonaa kuutiota vuosikasvusta jäi siten vielä lisäämään hiilivarantoa.

Viimeisten vuosien aikana uusia puun käyttöä lisääviä investointeja on tehty ja tehdään yhteensä noin 7 miljoonan kuution verran. Ei ole realistista toivoa investointien jatkuvan samaa tahtia.

MTK vastustaa vahvasti puun niin sanottua kaskadikäyttöä, jolloin valtio tai Euroopan unioni määräisi, mihin käyttötarkoitukseen mitäkin puuta saa käyttää. Tämä voisi tuoda rajoituksia esimerkiksi kuitupuun polttamiseen. Markkinoiden ja metsänomistajan pitää saada päättää, mihin käyttöön puu milloinkin ohjautuu. Tätä olemme painottaneet hallitusneuvottelijoille.

Miten kuvailisit MTK:n roolia Brysselissä? Onko se viivytystaistelua komission metsälinjaa vastaan?

Brysselissä pitää ehdottomasti olla ja siellä MTK on ollut jo yli 30 vuotta. Edunvalvonnan menestymisen edellytys on se, että Euroopan metsänomistajajärjestö CEPF ajaa metsänomistajien asioita kaikkien 16 miljoonan eurooppalaisen metsänomistajan äänellä. Tällä edunvalvontarakenteella olemme pystyneet vaikuttamaan useimpiin Euroopan komission esittämiin, vahvasti metsänomistajien omaisuudensuojaan kohdistuneisiin esityksiin. Markkinoimme tänä keväänä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttäkin Metsäsi puolustusliitto teemalla.

Mitä pitäisi tehdä voimalinjojen alle jäävien maiden surkeille lunastuskorvauksille?

Tämä asia on MTK:n hallitusohjelmapaperissa tärkeänä omaisuudensuojaan liittyvänä kohtana.

Nopeana korjaustoimena esitämme siirtolinjojen lunastuskorvauskäytäntöjen pikaista uudistamista esimerkiksi kaivoslain louhintakorvauksen kaltaisena vuosittaisena hehtaarikohtaisena korvauksena.) Toiseksi esitämme velvoittavan lainsäädännön luomista yhteispylväsmenettelyn edistämiseksi metsäalueiden pirstoutumisen ehkäisemiseksi.

Ajamme toki myös koko lunastuslain uudistamista. Lunastettavasta omaisuudesta maksettaisiin esityksemme mukaan korvaus, joka olisi sidottu lunastajan alueesta saamaan tuottoon. Näin menetellään jo monissa Euroopan maissa.

Milloin hiilensidonnasta tulee metsänomistajille todellista liiketoimintaa?

Nytkin hiilensidonnan lisäyksestä saa pientä korvausta esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelun kautta. Varsinaiseksi liiketoiminnaksi hiilensidonta voi muodostua sitten, kun Euroopan unionissa ja Suomessa saatetaan voimaan lainsäädäntö, joka tunnustaa hiilensidonnan metsänomistajan omaisuudeksi. Tällä hetkellä hiilensidonta on sosialisoitu valtiolle eikä metsänomistaja voi myydä hiilinieluaan vapaasti. Toimivien hiilensidontamarkkinoiden syntyminen kestää todennäköisesti vielä aika pitkään.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Kävin kaksi viikkoa sitten katsomassa pääsiäisenä tehdyn, kevään viimeisen koneellisen harvennuksen korjuujälkeä. Ei ollut moitittavaa.

Kuvateksti:

Metsänomistajat tarvitsevat Mikko Tiirolan mukaan medianlukutaitoa. "Euroopan unionista tulee jatkuvalla syötöllä esityksiä metsänkäytön rajoittamisesta. Yksikään niistä ei ole kuitenkaan toteutunut."

-----------------------

Tausta

55-vuotias metsänhoitaja Petäjävedeltä

Työ

Maa- ja metsätalousyrittäjä vuodesta 1995. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2009

Mikä on parasta metsässä?

Metsässä mieli lepää