MTK:n metsäjohtaja on yksi Suomen suurimmista lomituspalveluiden käyttäjistä

Politiikka 11.04.2018
Tiina Taipale

Mikko Tiirola "rakastua rätkähti" ja päätyi maidontuottajaksi Petäjävedelle.

Tänään keskiviikkona 50 vuotta täyttävä Mikko Tiirola käy aamu- ja iltalypsyllä silloin, kun luottamustehtävät sen sallivat.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola alkaa olla harvinaisuus tuottajajärjestön johdossa. Juuri kenenkään tilalla ei ole enää kotieläimiä, mutta Tiirolalla on lypsykarjaa.

Hän pitää tärkeänä, että myös kotieläintuotantoa harjoittavat viljelijät Itä- ja Pohjois-Suomesta pystyisivät osallistumaan MTK:n johtotehtäviin.

"Olen todennäköisesti yksi valtakunnan suurimmista maksullisen lomituspalvelun käyttäjistä, enkä voi liikaa kiittää Keuruun lomituspalvelua joustavasta palvelusta."

Lehmiä oli jo lapsuuden kotitilalla Pudasjärvellä, josta Tiirola lähti lukion jälkeen Helsinkiin opiskelemaan metsätieteitä. Siellä hän tapasi tulevan vaimonsa, vesistötieteitä opiskelleen Marjan.

Vaimon suku on asunut Petäjäveden Kaupissa 1700-luvun alusta. Nyt tilalla on lehmiä noin 50 ja peltoa viljelyssä 65 hehtaaria, joista 40 hehtaaria on omaa. Metsäala on parin viime vuosikymmenen aikana yli tuplaantunut nykyiseen 650 hehtaariin.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY

"En tunnusta lukeneeni mitään maatilakirjoja, vaan rakastua rätkähdin ennen kuin tiesin hehtaareista mitään."

Sukupolvenvaihdos tehtiin Kaupissa yhtymän nimiin 1995. Vastuu tilanhoidosta on tilalla kasvaneiden siskosten miehillä eli Tiirolalla ja agronomiksi opiskelleella Mikko Oikarisella. Vaimot käyvät muualla töissä: Tiirolan vaimo Marja on ympäristömikrobiologian professori Jyväskylän yliopistossa ja sisko lääkäri.

"Myös vaimot ovat kovasti MTK-henkisiä, joten kotoa on vahva tuki minulle. Jyväskylän yliopiston ekologian laitoksella Marja tuo aitoa maalaisnäkökulmaa luonnonsuojelubiologien pöytään."

Tiirolan mukaan metsätalous ja maidontuotanto tukevat toisiaan.

"Varsinkin 2014 voimaan astuneiden Venäjän-pakotteiden jälkeen maidontuotannon kannattavuus on ollut kriisissä, joten olemme eläneet metsällä."

Luottamustoimien hoito vie Tiirolalta keskimäärin kolme päivää viikossa, mutta kotona ollessaan hän osallistuu navettatöihin ja hoitaa metsää. Myös tukibyrokratia on hänen vastuullaan.

Päätös maatilayhtymän perustamisesta ei ole kaduttanut.

"Etenkin isommilla maitotiloilla yhtymä- tai osakeyhtiömalli on tulevaisuuden tapa tuottaa. Yhtymä mahdollistaa vapaita viikonloppuja ja sen, että voi harrastaa yhdessä perheen kanssa."

Tiirola puhelin kädessä on tuttu näky monelle. Hän lukee siitä uutisia ja käyttää sosiaalista mediaa ahkerasti.

Myös MTK:n pitää hänen mielestään osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

"Vaimo tosin sanoo, että some on aika vaarallinen työkalu näin ulospäin suuntautuneelle ihmiselle. Sitä joskus innostuu latomaan aika reippaasti, mutta ehkä usein osallistuvalle annetaan yliampumisetkin anteeksi."

Tiiroloilla on viisi lasta, joista kolme on jo pois kotoa. Kaupissa ei kanneta vielä huolta mahdollisesta jatkajasta, vaikka molempien perheiden nuoret ovat akateemisella uralla.

"Vaihtoehtoja on nyt kaikkiaan kuusi, kun edelliskerralla niitä oli vain kolme. Silti silloinkin tila säilyi suvussa", Tiirola muistuttaa.

Perheen yhteinen harrastus 2000-luvun alusta on ollut purjehtiminen. Saaristomerellä vietetään osaomistetun purjeveneen matkassa noin puolitoista viikkoa joka kesä.

Rakkaita harrastuksia ovat myös muun muassa laulaminen ja saunominen.

Saunafriikiksi tunnustautuva mies saunoo aina, kun siihen avautuu tilaisuus. Hyvässä seurassa saunassa voi kulua tuntikausia.

Sukupolvenvaihdos Kaupin kaltaiselle sukutilalle tarkoittaa myös sitoutumista paikkakuntaan. "Koen olevani nyt vahvasti petäjävetinen metsien, peltojen ja kodin kautta."

Mies ei ole haikaillut takaisin pohjoiseen, vaikka lapsuuden maisema vetoaa yhä.

"Kun ajaa valoisana kesäyönä Iijokivartta pitkin, tuntee omat juurensa. Jokivarret ja erämaat siellä ovat minun valtakuntaani."