MTK hakee ratkaisuja valkohäntäpeurakriisiin

Turun Sanomat

16.1.2019 3:00
Mikko Tiirola

Pentti Kataja kirjoitti (TS 10.1.) valkohäntäpeurojen metsästyksen ongelmista ansiokkaasti. Hänelle oli kuitenkin jäänyt epäselväksi, mitä MTK tarkoittaa, kun esitämme, että lainsäädäntöä tulisi uudistaa niin, että valkohäntäpeuran vasaa voisi metsästää ilman pyyntilupaa.

MTK on jo vuosia ollut huolestunut siitä, että valkohäntäpeura kasvaa hallitsemattomasti. Maa- ja metsätalousvahingot, liikenneonnettomuudet ja tuhot kotipuutarhoissa lisääntyvät koko ajan.

Metsästäjät ja riistahallinto eivät valitettavasti ole nykyisillä toimenpiteillä saaneet vahinkokehitystä kuriin. Siksi olemme jo vuosia esittäneet vaihtoehtoja metsästyksen tehostamiseksi. Osa niistä on toteutettukin tällä hallituskaudella. Metsästysajan jatkaminen ja ajavien koirien säkäkorkeuden nostaminen ovat tällaisia muutoksia.

Nämä muutokset eivät kuitenkaan tunnu riittävän ongelman selättämiseksi tiheimmän kannan alueella. Lupajärjestelmä on osoittautunut parinkymmen tiheimmän peurakannan riistanhoitoyhdistysalueilla liian kankeaksi ja joustamattomaksi.

Siksi MTK on esittänyt myös hallinnollisia muutoksia. Muutama vuosi sitten esitimme, että tiheimmän kannan alueella kokeiltaisiin pyyntiluvasta vapauttamista. Tätä esitystä kritisoitiin sillä, että samalla menisivät vahingonkorvaukset ja eihän kauriskantakaan ole pienentynyt, vaikka sen osalta pyyntiluvasta luovuttiin.

Seuraavaksi esitimme sitä, että vaadittavan pyyntialueen kokoa pienennettäisiin nykyisestä 500 hehtaarista sataan hehtaariin. Se nosti metsästäjien etujärjestön takajaloilleen. He pelkäävät, että muutos hajottaisi seurarakenteen.

Olemme myös esittäneet, että riittävien lupamäärien takaamiseksi yhdellä peuraluvalla saisi jatkossa kaataa joko yhden pukin, kaksi naarasta tai kolme vasaa. Valtakunnallinen riistaneuvosto näytti tälle vihreätä valoa, mutta varsinaisen peura-alueen alueellisilta riistaneuvostoilta ei tunnu löytyvän tällekään tukea.

Koska kaikille aiemmille esityksillemme tuntuu tulevan tyrmäys, on MTK asettanut vaalitavoitteekseen sen, että valkohäntäpeuran vasaa voisi metsästää ilman pyyntilupaa. Pelkän vasan vapauttaminen pyyntiluvasta ei poistaisi maanomistajilta oikeutta saada vahingonkorvauksia valkohäntäpeuran aiheuttamista vahingoista.

Ainutlaatuinen tämä muutos ei olisi, sillä ainakin osassa Ruotsia hirven vasa on ollut metsästysoikeuden haltijalle osittain pyyntiluvasta vapaata riistaa.

Peuran vasan vapauttaminen pyyntiluvista ei tietenkään voi tarkoittaa, että niitä metsästettäisiin jokamiehenoikeudella. Ei, vaan metsästysoikeuteen perustuen. Menettelyllä saataisiin liikkeelle lisää metsästysvolyymia, kun lupabyrokratia ei jarruttaisi kaikkea metsästystä. Samalla se voisi lieventää siten myös Katajan kritisoiman kiintiöinnin ongelmia.

Valvontaa tuskin tarvitsee epäillä. Siitä huolehtii perisuomalainen kateus ja toisaalta metsästäjien korkea moraali.

JATKUU MAINOKSEN JÄLKEENMAINOS PÄÄTTYY

Tärkeintä seuraavan kuukauden aikana on kuitenkin keskittyä metsästykseen niin, että kaikki myönnetyt pyyntiluvat saadaan käytettyä ja luvilla kaadetaan mahdollisimman paljon naaraspeuroja.

MIKKO TIIROLA

MTK:n riista- ja suurpetotyöryhmän pj.

MTK:n metsävaltuuskunnan pj.