Mhy Keski-Suomen 90 v juhlan avauspuhe

Äänekoski Kartanon-Kievari

Arvoisa ministeri, hyvät metsänomistajat ja juhlavieraat!

Minulla on ilo toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi juhlistamaan metsänhoitoyhdistystoiminnan 90 vuotista merkkipaalua tänne Äänekosken Hietamalle.

Nykyinen mhy Keski-Suomen toimialue käsittää 12 kuntaa. Jokaiseen niihin Kinnulaa lukuun ottamatta perustettiin metsänhoitoyhdistykset 1930-luvulla. Ensimmäisenä ehtivät uuraislaiset. Mikä sai suuren laman jälkimainingeissa silloiset metsänomistajat perustamaan yhdistyksiä? Metsänhoitoyhdistykset perustettiin vapaehtoiselta pohjalta. Keskeisenä syynä oli puun kysynnän lisääntyminen ja puunostajien varsin barbaarit toimintatavat. Savujaot ja kyseenalaiset kauppatavat. Toisaalta myös metsänhoidon neuvontaan tarvittiin ammattiapua. Maatalousseurojen roolia ei pidetty enää riittävänä. Edellisellä vuosikymmenellä eduskunta oli säätänyt lex Kallion, joka toi runsaasti lisää vapaita talonpoikia. Oli säädetty myös lex Pulkkinen, jolla hillittiin metsäyhtiöiden maanhankintaa.
Metsänhoitoyhdistystoimintaan on alusta asti kuulunut käsikädessä metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta. Kolmekymmentä luvun lopussa juuri perustetut metsänhoitoyhdistykset päättivät perustaa Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten liiton ajamaan yhdistysten ja niiden jäsenten asioita maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi appeni isä Saarijärven mhy:n puheenjohtaja, Kalevo Kauppi. Hän oli edustamassa keskisuomalaisia metsänhoitoyhdistyksiä huhtikuussa 1941 Helsingissä järjestetyssä kokouksessa, missä päätettiin perustaa MTK:n metsä valtuuskunta. Se perustettiin jatkosodan asemasotavaiheessa syksyllä 1942. Tänä vuonna vietetään siis myös MTK:n metsävaltuuskunnan 80 vuotisjuhlavuotta. Kalervo Kauppi kaatui jatkosodan alussa. Olen mielessäni nostanut monta kertaa näitä asioita muistellessa hattua menneille sukupolville. He ovat luoneet sen perusta, mille on pystytty rakentamaan maailman paras metsämaa.
Mhy toiminta on kyennyt elämään ajassa. Sota-ajan jälkeen säädettiin erillinen mhy-laki, joka velvoitti kaikki metsänomistajat maksamaan mhy-maksua. Lain turvin mhy:t pystyivät palkkaamaan ammattihenkilöstöä. Voi sanoa, että iso osa nykyisistä hiilinieluista ja hiilivarastoista tehtiin näiden lainsäädäntöjen turvin.2 / 2Ajassa on osattu elää. Kuntakohtaisia yhdistyksiä alettiin yhdistellä suuremmiksi kokonaisuuksisksi 1990-luvulla. Taustalla oli puun hinnan puolustaminen. Muistan itsekin kun nuorena mhy hallintoon tulleena olin mukana keskusteluissa, joissa etsittiin ratkaisuja siihen keskisuomalaisia metsänomistajia 1990-luvulla sapettaneeseen ongelmaan, että miten on mahdollista, että puun hinta on kaikkein halvinta tehtaan piippujen juurella. Puukapallista edunvalvontaa lisättiin perustamalla Kespa ja yhdistysten hankintapalvelut.
Tässä juhlassa kuulemme muisteluita takavuosilta Valkolan Erkin ja Lintulan Paavon kertomina, joten syvemmälle en avauksessa mene.
Uusiutumiskyky on ollut se voima, joka on kantanut metsänhoitoyhdistystoimintaa eteenpäin. EU-jäsenyys ja tiukemmat kilpailulait lopettivat hintasuositusopimukset ja lopulta myös lakisääteisen mhy-maksun keräämisoikeuden. Isoista muutoksista on tähän asti osattu löytää metsänomistajalähtöinen väylä
Jokainen aika vaatii uusia reagointeja. Nytkin metsänhoitoyhdistyksen valtuusto, jonka metsänomistajat ovat vaaleilla valinneet, on tehnyt tuleville vuosille uutta strategiaa. Se näkyy tuossa taululla. Haluamme olla mukana tuotteistamassa uusia ansaintamahdollisuuksia, kun maailma huutaa ilmasto ja luontoarvopalveluita. aiomme olla niissäkin markkinoissa mukana metsänomistaja lähtöisesti.
Hyvät metsänomistajat, kun saimme arvoisan metsäministerin paikalle, haluan toki juhlahetkenäkin kannustaa valtiovaltaa pitämään meidän puolia. Metsänhoitoyhdistystoiminta tarvitsee valtiovallan suojelusta ja sitä tarvitaan nyt erityisesti Brysselin suuntaan. Toivottavasti tästä juhlasta pois lähtiessämme voimme edelleen vakuuttua, että pohjalainen metsäministeri kykenee olevaan riittävän pontevana ideologisen komission suuntaan. Ja sitä metsätieteellistä panelia me edelleen kaipaamme. Olemme hieman kyllästyneitä siitä, että metsänhoidollisten kysymysten ylimmäksi tieteelliseksi auktoriteetiksi näytetään nostettavan aivan muihin tutkimuksiin kuin hyvään metsänhoitoon profiloituneita professoreja.