MH-yhdistykset eivät halua pikku-Metsäliitoiksi

Metsälehti Mikko Riikilä

Metsänhoitoyhdistykset haluavat edelleen olla metsänomistajien edunvalvojia. Vapaasti puubisnestä tekeviksi alueellisiksi metsäliitoiksi ne eivät mieli.

Lakisääteisiä metsänhoitomaksuja on yhä vaikeampi selittää kilpailuviranomaisille. Osa metsänomistajistakin vaatii metsänhoitomaksun muuttamista vapaaehtoiseksi. 

EU:n komissio käsittelee edelleen metsänomistaja Timo Kujalan 2008 tekemää kantelua, jossa valitetaan lakisääteisten metsänhoitomaksujen rajoittavat kilpailua metsäpalveluiden tuotannossa. Kanteessa vaaditaan pakollisten metsänhoitomaksujen lopettamista.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola odottaa komission päätöstä rauhallisena.

"Tiedän, että kantelijalta pyydettiin täsmennyksiä viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön vastineeseen ei tietojeni mukaan ole pyydetty lisäyksiä."

Tiirola ennakoi, että Eu:n komissio ilmaisee kantansa asiasta tämän kevään aikana, joko pyytämällä ministeriöltä lisäselvityksiä tehdyistä muutostoimista tai antamalla asian raueta.

Sopeutuakseen tulevaan yhdistykset avaavat oma-aloitteisesti metsänhoitomaksujen käytön kipukohtia.

"Metsänhoitomaksu on metsänomistajien rahaa, ja he päättävät maksun tasosta. Varoja ei saa käyttää liiketoimintaan, silloin se ei myöskään vääristä kilpailua", Tiirola korostaa.

Hän muistuttaa, että kolme neljäsosaa yksityismetsien puusta tulee markkinoille metsänhoitoyhdistysten kautta.

"Metsänhoitomaksuin kerätään vuosittain 27 miljoonaa euroa ja se käytetään metsänomistajien neuvontaan, joka tuo puuta markkinoille. Ihmettelen, jos metsäteollisuus todella vaatii tästä luopumista." Viime kesäinen keskustelu metstätilaverosta tai metsänomistusmaksusta osoitti Tiirolan mukaan sen, että paineet metsänhoitomaksun korvaamiseen valtion kirstuun menevällä maksulla kyllä kasvaisivat, jos mh-maksu romutettaisiin. "Parempi on maksaa omaan organisaatioon kuin verokarhulle"

Mhy-asetukset

ennen vaaleja

Metsänhoitoyhdistysasetukseen tarvitaan täsmennyksiä mm yhdistysten puukaupallisen toiminnan rajoista ja mahdollisesti metsänomistajien valinnan vapauden lisäämisestä. Tiirola ennakoi, että täsmennykset ehditään säätää valtioneuvoston asetuksina vielä tämän hallituskauden aikana.

Lakisääteisistä metsänhoitomaksuista luopuminen saattaisi viedä yhdistyksiä kohti avointa liiketoimintaa. Vähitellen niistä voisi muodostua alueellisia "metsäliittoja", jotka ostaisivat puuta kuten muutkin ostajat.

Samalla niiden asema metsänomistajien edunvalvojina muuttuisi kyseenalaiseksi. Tätä useimmat yhdistykset eivät Tiirolan mukaan halua. Metsänomistajien edunvalvonta koetaan luontevammaksi perustaksi toiminnalle.

"Ilman omaa puunjalostusta edellytykset menestyä puukaupassa olisivat huonot. Yhdistykset olisivat isojen puukäyttäjien armoilla. Mistähän löytyisivät jäsenet sellaisen yhdistystoiminnan hallitukseen, joka ostaisi miljoonilla puuta omaan lukuun - ainakin minua se arveluttaisi"."

Puunkorjuusta

vakioitu tuote

Tiirolan mukaan yhdistysten puunkorjuupalveluja pyritään yhdenmukaistamaan. Tavoitteena on sovittaa ne kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaisiksi.

"Yhdistysten korjuupalvelusta pyritään muovaamaan sisällöltään yhdenmukainen kautta maan. Tässä on kuunneltava myös viranomaisia ja yhdistysten yhteistyökumppaneita."

Tärkeintä on luoda tasapuolinen menettely tarjousten vertailemiseen silloin, kun yhdistyksen korjuupalvelu kilpailee leimikoista muiden ostajaehdokkaiden kanssa.

Paikoin yhdistysten on epäilty kurkistelleen kilpailijoiden tarjouksia ennen aikojaan, jotta ne ovat osanneet tehdä edullisimman tarjouksen.

Sähköinen puukauppapaikka on Tiirolan ratkaisu ostotarjousten reilun vertailun varmistamiseen.

"Sähköinen kauppapaikka estäisi ennalta kurkistelut ja ainakin kauppapaikalla käynnit tallentuisivat muistiin, joten ne voitaisiin jälkikäteen todeta."

Tiirolan mukaan osa metsäyhtiöistäkin on liennyttämässä alkuun tyrmäävää suhtautumistaan MTK:n kehittämään ja ensi syksynä käyttöön otettavaan sähköiseen puukauppapaikkaan.

Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo kommentoi MTK:n puupörssiä varoen.

"Suhtaudumme sähköisen puukaupan kehittelyyn myönteisesti. On täysin mahdollista, että tällainen järjestelmä on parin vuoden päästä käytössä. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että puukauppapaikan ylläpito on puolueettoman osapuolen käsissä."

MIKKO RIIKILÄ