METSÄVALTUUSKUNNAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 8.4.2014 HANASAARESSA

Espoo Hanasaari 8.4.2014
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisa metsävaltuuskunnan jäsenet, hyvät naiset ja herrat

Olemme tänä keväänä viemässä maaliin usean vuoden kestänyttä MTK:n järjestöuudistusta. Maali ja tavoite konkretisoitui kesän 2012 Savonlinnan liittokokouksessa ja sitä alkaen koko organisaatiokokonaisuus: MTK, metsänomistajien ja tuottajaliitot, metsänhoitoyhdistykset sekä tuottajayhdistykset, ovat työskennelleet asian eteen määrätietoisesti. Kuten aina näin isossa asiassa, tulee myös kriittisiä näkemyksiä ja taka-askelia. Kuitenkin koko prosessi on edennyt MTK:n valtuuskunnan ja johtokunnan viitoituksen mukaisesti ja ennen kaikkea aikataulussa.

Tästä tärkeästä asiakokonaisuudesta on asialistalla oma kohtansa. Toivon erityisestä tämän asian tiimoilta metsävaltuuskunnalta aktiivista keskustelua. Näin avaussanoiksi voin jo todeta, että hyvältä näyttää. Tähän asti MTK:n jäsenyyttä on ilmoittanut hakevansa xx metsänhoitoyhdistystä.

Tämän kevään aikana päätetään uuden alueellisen edunvalvonnan toimintamallista ja toimenkuvista maakunnissa työskenteleville MTK:n edunvalvojille. Kuten totesin asian mennyt suunnitellun mukaisesti, mutta kokonaisuus ei vielä ole valmis. Se ei ole valmis MTK:n valtuuskunnan jälkeen, eikä vielä vuoden 2015 alussa Meidän on kokoajan määrätietoisesti kehitettävä uutta edunvalvonnan toimintamallia.

Metsäsektorin markkinatilanne on kokonaisuutena ollut myönteinen. Varsinkin, kun sitä vertaa muuhun talouselämämme. Oy Suomi Ab seisoo erityisesti viennin osalta yhä tukevasti puujalalla. Seitsemästä tärkeimmästä vientiartikkelista neljä on metsäteollisuustuotteita.

Hyvät kuulijat

Peräänkuuluttamamme markkinatalous on puukaupassa toiminut. Puukauppa on käynyt vilkkaasti ja täysin teollisuuden tarvetta vastaavasti. Markkinahakkuut ovat ennätystasolla hankalista korjuuolosuhteista huolimatta. Puukaupan toimivuutta uhanneet esitykset metsätalousmaan kiinteistöverosta on onneksi saatu torpattua.

Suurin pullonkaula puumarkkinoilla tällä hetkellä on selluteollisuuden kapasiteetti, joka on täyskäytössä kaikilla tehtailla. Tilanne korjaantuu ainoastaan investoinneilla, joita pitäisi pikaisesti saada aikaan. Sellukapasiteetin riittämättömyys tuntuu myös sahatavaran tuotannossa, jota ei pystytä kasvattamaan, kun sahahakkeelle ei ole osoitetta.

Riittämättömät investoinnit eivät valitettavasti ole ainoastaan metsäteollisuuden ongelma vaan koskettaa montaa muutakin teollisuuden alaa Suomessa. Investointien saaminen tähän maahan pitäisi olla valtiovallankin tavoite numero yksi. Elämme tai kuolemme viennistä, palveluyhteiskuntaa Suomesta ei tule. Metsäalalle investointeja on onneksi ilmoitettu, mutta paljon lisää mahtuisi. Pidän erittäin hämmästyttävänä elinkeinoasioista ministeriön lausuntoja siitä, että Suomeen ei tule koskaan uutta sellutehdasta. Mihin maailman kolkkaan uusi havusellutehdas kannattaa rakentaa, ellei Suomeen? Nykyiset tehtaat ovat äärimmäisen kannattavia ja markkinanäkymäkin on suotuisa. Puun saatavuudesta investointiedellytykset eivät ainakaan ole kiinni.

Kuten jo aluksi totesin, puukauppa on kokonaisuudessaan käynyt hyvin. Puumarkkinoiden kehittämisessä, jossa olemme olleet hyvin aloitteellisia, on tehty ansiokasta työtä. Mutta laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään. Meidän lääkkeemme paremmin toimiville puumarkkinoille on yrittäjämäinen metsätalous. Tämä viesti on mennyt hyvin perille ja periaate saatiin kirjattua myös metsäpoliittiseen selontekoon.

Nykyistä metsäverojärjestelmää viilaamalla on hyvät mahdollisuudet luoda yrittämisen edellytyksiä metsätalouteen. Tehtyjen selvitysten perusteella elinkeinoverotus tai maatilatalouden verotus eivät toimi metsätalouden osalla. Tuotannollinen pääomatulo tulisi erottaa sijoitustuotoista. Yksinkertaisin uudistus olisi, että esimerkiksi 85 % puun myyntitulosta verotettaisiin ja loppu olisi verovapaata. Se johtaisi yritysmuotojen kesken veroneutraaliin tilanteeseen.

Muuhun yritystoimintaan verrattuna metsätaloudelta keskeisimpänä puuttuvat sukupolvenvaihdoshuojennus sekä täysimääräinen tulonhankkimismenojen vähennysoikeus, joka korjautuisi metsävähennysprosenttia nostamalla nykyisestä 60 prosentista 90 prosenttiin metsän hankintahinnasta. Metsätalousyrittäjä maksaisi itselleen luonnollisesti yrittäjäeläkkeen, joka kannustaisi aktiiviseen metsätalouteen. Sukupolvenvaihdoshuojennus edellyttäisi meidän kaavailuissamme yrittäjäeläkkeen maksamista.

Hyvät naiset ja herrat,

Euroopan unioni hiljenee näinä päivinä, kun parlamentti pitää viimeisen täysistuntonsa ja siirtyy vaalitauolle. Metsänomistajien edustajana voisin sanoa, ettei hetkeäkään liian aikaisin. Kulunut vaalikausi vuodesta 2009 alkaen on ollut metsien osalta varmasti EU:n historian kiivain ja myös edunvalvonnallisesti haastavin.

Useita isoja metsiin suoraan liittyviä lakihankkeita ja strategioita on ollut EU:n käsittelyssä. MTK on ollut niissä kaikissa mukana puolustamassa suomalaisen metsänomistajan etua. Paljon olemme myös viiden vuoden aikana saaneet aikaan. MTK on ollut ratkaisevasti vaikuttamassa muun muassa siihen, että kiinteän biomassan kestävyyttä säätelevä direktiivi pakollisine metsäsuunnitelmineen ja tilatason kestävyystarkasteluineen saatiin kaadettua. Samoin MTK pystyi muutaman keskeisen suomalaisen euroedustajan kanssa turvaamaan, ettei komissiolle annettu valtaa ryhtyä säätelemään jäsenmaiden metsien hiilinieluja ja sitä kautta maiden hakkuutasoja. Myös puupohjaisten biopolttoaineiden sisällyttäminen kehittyneiden polttoaineiden listalle ja pieniläpimittaisen puun salliminen niiden raaka-aineeksi ovat kuluneen vaalikauden metsäedunvalvonnan voittoja.

Uusi parlamentti aloittaa työnsä syyskuussa. Jo nyt on varmaa, että EU:n kiinnostus metsiin ei ole ainakaan vähenemässä. Toisaalta uusi parlamentti ja syksyllä valittava uusi komissio antavat mahdollisuuden ajatusten tuulettamiseen ja uusiin näkökulmiin. Metsänomistajat tulevat tekemään kaikkensa, jotta uudessa parlamentissa ja komissiossa ymmärrettäisiin metsien mahdollisuudet Euroopan talouskasvun, ihmisten hyvinvoinnin ja maaseutualueiden elinvoimaisuuden lähteenä. Enemmän elinkeinoa ja markkinataloutta - vähemmän suojelua ja sääntelyä - siinä vaalilausetta 700 000 suomalaisen metsänomistajan ääniä tavoitteleville eurovaaliehdokkaille.

Arvoisat kuulijat,

Metsälainsäädännön kokonaisuudistus etenee tänä vuonna kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisella. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on tänään luovuttanut esityksensä ministeri Koskiselle. Uudistuksella on pyritty - paitsi käyttämään niukkenevat määrärahat tehokkaasti - myös kannustavuuteen, metsänhoitotöiden oikea-aikaisuuteen, järjestelmän yksinkertaistamiseen ja byrokratian vähentämiseen. Kohtuullisen hyvin työryhmä on tässä onnistunutkin. Metsänomistajien kannalta tärkeimmät työlajit säilyvät. Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito esitetään jaettavaksi kahdeksi työlajiksi, jolla kannustetaan tekemään työt ajoissa.

Epävarmuutta tilanteeseen tuo aina yhtä rakas EU. EU:n valtiontuen suuntaviivat, jotka määrittävät tukijärjestelmän reunaehdot, vahvistetaan vasta kesällä. Tällä hetkellä uhkana on, että mahdollisuus maksaa tukea jälkirahoitteisesti menetetään, samoin suurempia tiloja (> 50 ha) uhkaa metsäsuunnitelmapakko tuen saannin ehtona. Suuntaviivoihin toki pyritään vielä vaikuttamaan ja tietysti kotimaassa sen jälkeen rakentamaan järjestelmät niin, että ne mahdollisimman vähän häiritsisivät järkevää toimintaa.

Arvoisat metsävaltuuskunnan jäsenet,

Brysselissä sorvataan tämän vuoden aikana 2020 jälkeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Heijastuksen poliittiseen keskusteluun tuo Ukrainan tilanne, joka mitä suurimmassa määrin on myös energiapoliittinen selkkaus. Venäjä toimittaa noin 30% Euroopan kaasusta ja 80% tästä kaasusta kulkee Ukrainan kautta.

Poliittisten päättäjien kovakorvaisuutta voi ihmetellä niin Euroopan tasolla kuin laajemminkin. Esimerkiksi OECD on suositellut vuosikausia, että valtioiden kannattaisi luopua fossiilisten tuontipolttoaineiden tukemisesta kokonaan ja panostaa uusiutuvien energialähteiden voimakkaaseen kehittämiseen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan EU:ssakin valtiot ohjaavat julkista rahaa yhä selvästi uusiutuvia enemmän fossiilisten tuontipolttoaineiden tukemiseen suorasti ja epäsuorasti.

Palkintona uusiutuviin panostamisesta saavutettaisiin huoltovarmuutta, työllisyyttä, kauppataseen parantumista ja aluetalouksien kehittymistä. Myös ympäristön kannalta on itsestään selvää, että panostaminen uusiutuviin olisi järkevää. Ilmasto ja energiapolitiikassa kysymys ei ole vain tulevaisuudesta, vaan mitä suurimmassa määrin konkreettisista ratkaisuista, joita tehdään nyt.

MTK tarjosi hallitukselle kehysriiheen lääkkeitä vaihtotaseen parantamiseen ja energiaomavaraisuuden kasvattamiseen. Tavoitteena saada liikkeelle investoinnit, joita näytetään nyt karsastavan. MTK:n esityksen mukaan puupolttolaitosten syöttötariffi olisi kaksinkertaistettu. Määrärahoja ei vuoden 2012 määrärahaan verrattuna olisi tarvinnut lisätä, olisi vain mahdollistettu tuen jakaminen harvemmille hakijoille. Kovin paljoa ei vaadittu. Kaksi investointia oltaisiin saatu aikaan, kun tähän asti toimineella mallilla ei ole saatu ensimmäistäkään. Sahureilla kuulostaisi edelleen olevan intoa lähteä tähän mukaan, jos mallia saataisiin parannettua.

Metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvan tuotantotuen nykyisen alarajan olisi MTK tiputtanut pois päästöoikeushinnan laskiessa nollaan. Tällä olisi huolehdittu puun kilpailukyvystä päästökiintiöiden hinnan laskiessa. Lisäksi MTK olisi edistänyt biokaasutuotantoa ja etsinyt keinoja tieverkon rappeutumisen pysäyttämiseksi. Hallitus ei tarttunut yhteenkään em. esityksistä.

Turpeen verotuksen osalta hallitus pidättäytyy aikomistaan uusista korotuksista. Hyvä näin, koska turpeen veron korotuksen seurauksena metsähakkeella tuotetun sähkön tukea olisi edelleen laskettu. Tämän seurauksena uusiutuvaa puusähköä olisi korvautunut kivihiilellä vähintään Suomen koko tuulivoimatuotannon verran. MTK:n tavoitteena ollut turpeen verotuksen palauttaminen vuoden 2012 tasolle jäi toteutumatta. Käytännössä tämä hallitus säilyttää kotimaisten polttoaineiden vaikean tilanteen, eikä uusiutuvan energian osuus kasva.

Hyvät naiset ja herrat,

Jäsentemme edunvalvonnan kannalta ehkä kaikkein tärkeimmissä ja suoraan arkipäivän elämässä tuntuvissa asioissa eli ympäristöä ja maankäyttöä koskevissa lainsäädännössä on ollut melkoista turbulenssia. Ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus on käynnissä ja syksyllä aletaan sorvata luonnonsuojelulain uudistamista.

Maankäyttö ja -rakennuslain toimivuusarviointia koskeva loppuraportti valmistui alkukeväästä. Soidensuojelun täydennysohjelma, joka koskee 100.000 ha valtakunnallisesti merkittävämpiä soita, valmistuu vuoden loppuun mennessä. Toisin sanoen maanomistajien toiminnan peruspilarin - omaisuudensuojan - kestävyyttä koetellaan taas monelta suunnalta.

15 prosenttia Suomen metsämaan pinta-alasta on suojeltu tai erilaisten käyttörajoitusten piirissä. Tämä kehitys ei voi jatkua, kun talouskasvua halutaan. Nyt olisi syytä siirtyä markkinatalouteen myös suojeluarvojen suhteen. Perinteisten suojeluohjelmien aika on ohi. 15000 hehtaaria uusia suojelumetsiä kehysriihipäätöksenä ei edistä investointeja Suomeen. Vapaehtoinen suojelu saa Metsänomistajien täyden tuen. Luonnonperintösäätiön toiminnasta voisi ottaa mallia. He keräävät rahaa luonnonsuojelua varten ja ostavat tiloja markkinahintaan. Luonnonsuojeluliitolle ja luontoliitolle haluan lähettää terveisiä, että tämä toimintamalli saa MTK:n tuen - siitä kannattaa ottaa mallia. Toisten maille on niin kovin helppo esittää rajoituksia ja vaatimuksia.

Näillä sanoin, Toivon antoisaa ja rakentavaa keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa. Kokous on avattu.