METSÄVALTUUSKUNNAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 14.4.2010

MTK:n metsävaltuuskunnan ylimääräinen kokous 14.4.2010
Espoo
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisa metsävaltuuskunta, hyvät naiset ja herrat

Ensimmäinen puolen vuoden jakso metsävaltuuskunnan puheenjohtajana on takana. Metsäalan kaikki osa-alueet ovat jollakin tavoin muutoksessa, eli työtä on ollut koko rahan edestä. Liikkeessä oleviin palikoihin kuuluvat niin organisaatiot, metsätalouteen vaikuttavat lait kuin metsätalouden rahoituslaki. Lisäksi metsäteollisuuden markkinatilanne tässä taloustilanteessa on edelleen hyvin vaikea, vaikka hieman valoa pilkottaakin jo tunnelin päässä.

Toimettomaksi ei ole kuitenkaan jääty. Olemme olleet aktiivisia ja aloitteellisia työ- ja elinkeinoministeriön johtaman Metsäalan strategisessa ohjelman valmistelussa. MSO on ollut hyvin johdettu harjoitus eikä vähiten ohjelmaa vetäneen juuri nimitetyn MMM metsäosaston osastopäällikön Juha Ojalan ansiosta. Toivomme kaikki, että hyvin alkanut yhteistyö jatkuu uudenkin tehtävän myötä.

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke, MEDOR, sai työnsä ensimmäisen vaiheen päätökseen viime joulun alla. Sen työ jatkuu kuluvana vuonna lainsäädäntöhankkeena. Näyttää siltä, että maassa on tämän harjoituksen jälkeen yksi valtakunnallinen metsäkeskus, jossa liiketoiminta on eriytetty muusta toiminnasta. Lainsäädäntöhankkeella ja vapaehtoisilla kehittämistoimilla pitää saada aikaan uudistuksia myös metsänhoitoyhdistyksissä niin, että kaikki voivat olla luottaa siihen, että metsähoitomaksuvaroja ei käytetä yhdistysten liiketoiminnallisiin palveluihin. Yhtenäisen mhy-ketjumallin mukaisen toiminnan vieminen aivan kaikkiin yhdistyksiin on välttämätöntä.

Metsäsektorin ikuisuushanketta eli Kemera-uudistusta varten on perustettu MTK:n metsäjohtokunnan päätöksellä työryhmä, jossa kentän edustus on vahvasti mukana. Jo Kemera-valmistelun tässä vaiheessa heittää valtuuskunnan keskusteltavaksi ehdotuksen, että energiapuuasiat siirrettäisiin kokonaan omalle momentille ja siinä rahaliikenne tapahtuisi kuutioperusteisena. Hehtaareihin sidotut metsänhoitotuet puolestaan siirrettäisiin omalle momentille, ja nykyistä nuorempiin metsiin. Nämä muutokset varmasti parantaisivat uusiutuvan energian käyttötavoitteiden toteutumista ja nuorten metsien metsänhoidollista tilaa.

Metsätilarakenteen kehittäminen

Ministeri Anttilan metsätilarakenteen kehittämistä pohtivan työryhmä on työskennellyt kohta vuoden ajan. Työ on puolessa välissä.

Tilakoon vaikutusta puun myyntiin on joskus jopa ylikorostettu. Paradoksaalista kyllä - pienet tilat hyödyntävät hakkuumahdollisuuksiaan jopa tehokkaammin kuin isot tilat. Tilakoon pieneneminen johtaa kuitenkin siihen, että puuta myydään harvemmin. On luonnollista, että nämä tilat ovat alttiimpia hakemaan markkinoilta hintahuippuja ja äärevöittämään puun tarjontaa.

Jo nyt voidaan sanoa, että tilakokoakin suurempi ongelma on metsänomistajien ikääntyminen. Metsätilojen omistus vaihtuu liian usein kuoleman kautta. Nykyinen järjestelmä kannustaa tähän. Nykytilanteessa 85 -vuotias periyttää 55 -vuotiaalle. Metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60 vuotta. Yli kuusikymppisistä viidennes ei tutkimusten mukaan myy puuta lainkaan.

Jos tämän kehityksen annetaan jatkua, niin pää tulee vetävän käteen. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten verohuojennus on nykyisessä hallitusohjelmassa. Emme voi hyväksyä sitä, että hallitus piiloutuu perustuslakivaliokunnan yhdenvertaisuuspykälän taakse. Tehokkainta työkalua pitää pystyä käyttämään.

Toinen keskeinen ongelma on se, että metsätilojen tarjonta vapailla markkinoilla on vähäistä, ja näin metsätilakoon aktiivinen kehittäminen on monesti hankalaa. Metsävähennyksen nosto ja muuttaminen omistajakohtaiseksi loi kannustimia kysyntäpäähän. Luovutusverohuojennusta tarvitaan kannustimeksi tarjontapäähän.

Nämä molemmat pääasialliset tilarakennetta parantavat keinot ovat Metlan laskelmien mukaan fiskaalisilta vaikutuksilta lähes neutraaleja, jopa positiivisia. Koko kansantalous hyötyisi, jos uudistukset uskallettaisiin ajaa läpi.

Harmikseen on todettava, että nämä Metsäteollisuuden ja MTK:n yksimielisesti esittämät toimenpiteet eivät ole - ainakaan vielä - saaneet kannatusta Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Jos tämä hallitus jättää asiat pöydälle, on pidettävä huolta, että ne löytyvät seuraavasta hallitusohjelmasta. Tässä on edunvalvonnan paikka.

Kiinteistövero - tai muu vastaava EI

Arvoisat kuulijat, haluan lähettää Arkadinmäen ja ministeriöiden suuntaan painavat terveiset metsätilanomistusta koskevien verotuskaavailujen suhteen. Pääomaveron kiristäminen niin sanotusti oikeudenmukaisuuskysymyksenä huolestuttaa metsänomistajia kovasti. Jos verokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä, nousee yksityismetsätalouden verorasitus noin 7 prosenttia.

Kannattavuuden lasku johtaa vääjäämättä passiivisten metsänomistajien määrän kasvuun ja vaikeuttaa entisestään teollisuuden puuhuoltoa. Metsänomistajat ymmärtävät toki, että valtiontalous saattaa tarvita lähivuosina veronkiristyksiä. Tehtäköön ne kulutus- ja ympäristöveroja korottamalla - ei elinkeinotoimintaa kurittamalla.

Minua huolestuttaa myös kovasti se, että verokarhun nälkää ollaan joissakin piireissä tyynnyttämässä ajatuksella rakentaa jonkin näköinen peitelty metsätilojen kiinteistövero. Tason on kaavailtu olevan yli nykyiseen metsänhoitomaksuun tason. Valtiolle tai kunnille kerättävää veroa on perusteltu puukaupan tasaisuutta ja metsätilarakennetta parantaviksi. Perustelut tuntuvat kaukaa haetulta. Kiinteistöveron tai sen johdannaisten avulla tavoitteita ei saavuteta. Päinvastoin. Todennäköisesti ne eivät päätyisi lainkaan metsätalouden edistämiseen.

Haluan ampua kaikki nämä valmistelut suoraltaan alas. Näillä keinoilla heikennetään metsätalouden kannattavuutta ja kiinnostuneisuutta elinkeinolajina. Näillä kaavailuilla vaarannetaan jokamiehenoikeus, yksityisten metsäteiden hyödynnettävyys ja saadaan moni metsänomistaja pois puumarkkinoilta. Kärsijänä on koko suomalainen yhteiskunta. MTK on kyllä valmis olemaan mukana kehittelemässä myös metsätalouden verotusta, kun huolehditaan, että metsänomistaja- ja elinkeinolähtöisyys sekä kannattavuus turvataan.

Puumarkkinoiden toimivuus ja sen kehittäminen & energiapuu

Arvoisa metsävaltuuskunta, puumarkkinoilla vuosi 2009 oli vaikea. Viime vuoden puukauppakertymä jäi reiluun 16 miljoonaan mottiin. Se on alle puolet kymmenen viime vuoden keskiarvosta. Tätä hiljaisempaa puukauppa oli viimeksi vuonna 1992. Lokakuuhun saakka kauppa kävi säästöliekillä, ja koko vuoden puukauppamäärästä yli puolet kertyi kahden viimeisen kuun aikana. Ilman veroporkkanaa tätäkään rallia tuskin olisi nähty. Metsäenergian hankintamäärä sitä vastoin nousi uuteen ennätykseen - 5,7 miljoonaan kuutiometriin. Voidaan puhua, että viime vuosi oli metsäenergiakaupan läpimurtovuosi. Alkuun on nyt päästy, mutta lukemat pitäisi kolminkertaistaa tulevana kymmenvuotiskautena. Tarvitaan konsteja tarjontapäähän, tarvitaan uusia investointeja, tarvitaan dynaamista verotukija ja pienten chp-laitosten syöttötariffeja. Lohtu valtion kirstunvartioille on se, että metsäenergialla toteutettuna kaikki tämä on paljon halvempaa kuin muilla uusiutuvilla.

Puukaupan sujuvuus ja tasaisuus tuottaa päänvaivaa koko toimialalle. MTK on valmis olemaan mukana kaikissa niissä hankkeissa, jotka kehittävät puumarkkinoiden ja tilarakenteen kehittämistä. Olemme vastanneet positiivisesti Pöyryn raportin kehityshaasteisiin. Näemme tutkimisen arvoisena indeksien ja futuurien käyttökelpoisuuden selvittämisen. Esimerkiksi nykyisessä markkinatilanteessa niillä voisi olla puuntarjontaa lisäävää ja tasaavaa vaikutusta, jos ne olisi tuotteistettu järkevästi. Haluamme olla aktiivisia läpinäkyvän ja kattavan markkinainformaation luomisessa. Sähköisenmarkkinapaikan luomisessa metsänomistajaorganisaatio on luvannut olla aloitteellinen.

Tuoreen Metsätutka-metsänomistajakyselyn mukaan puukauppaa harkitsevien metsänomistajien osuus on tänä vuonna poikkeuksellisen suuri. On erittäin tärkeää, että puukauppaa saadaan vilkastutettua ja omalta osaltamme turvaamme metsäteollisuuden toimintaedellytykset. Lisäksi metsätalouden kannattavuus on kaukana normaalivuosista kantorahatulojen supistuttua. Henkilökohtaisilla yhteydenotoilla sekä positiivisella tiedottamisella saamme varmasti positiivista kehitystä aikaan. Tämä on näytön paikka koko organisaatiolle.

Hyvät kokousedustajat. Näillä sanoin tervetuloa vielä kerran tänne Tapiolaan. Toivon antoisaa ja rakentavaa keskustelua metsävaltuuskunnan kokouksessa. Kokous on avattu.