METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 27.10.2016

MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous 27.10.2016
Helsinki, Hotelli Presidentti
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Arvoisa metsävaltuuskunta, hyvät naiset ja herrat!

Tervetuloa kokoukseen! Erityisesti haluan toivottaa tervetulleeksi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen, joka päätti viimeisenä tulla mukaan soutamaan omilla airopareillaan metsänomistajien yhteistä edunvalvontavenettä. Järjestöuudistus on nyt rakenteellisesti 100 % maalissa, kun kaikki metsänhoitoyhdistykset ovat mukana. Toiminta hakee toki vielä tässä vaiheessa parasta muotoaan, mutta alkutaival on ollut lupaava ja järjestön tekemä paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen edunvalvonta- ja palvelutoiminta täydentävät hyvin toisiaan.

Käsittelen avauspuheenvuorossani ensisijaisesti kotimaan metsäasioita. Puheenjohtaja Marttila puolestaan keskittyy EU:n metsäpolitiikkaan sekä energia-asioihin. Molemmat puheenvuorot taustoittavat myöhemmin pidettävää yleiskeskustelua, joissa teillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kannanottoja ajankohtaisista asioista ja käydä debattia myös ministeri Tiilikaisen kanssa.

Hyvä metsänomistajien edunvalvojat,

Pääsimme kuukausi sitten sopimukseen ministeriön ja teollisuuden kanssa vuoden jatkuneessa metsävarakiistassa. Hallitus linjasi tulevan mallin neuvottelutuloksen mukaisesti. Kiitokset vielä kerran koko mhy kentälle siitä työstä, mitä teitte kansanedustajien suuntaan riittävän paineen aikaan saamiseksi. Ilman sitä ja ministeri Tiilikaisen poliittista ohjausta ei ministeriön juristien päitä olisi käännetty.

Kun uusi metsävaratietolaki tulee voimaan, todennäköisesti vuoden 2018 alussa, metsänomistaja päättää itse kuviotietojensa olemassa olosta metsäkeskuksen tietojärjestelmässä. Jos kuviomuotoset metsävaratiedot ovat metsäkeskuksessa, ne ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä. Jos metsänomistaja poistattaa metsävaratietonsa metsäkeskuksesta, ne eivät ole myöskään metsänomistajan käytettävissä metsään.fi palvelussa. Kaukokartoitukseen perustuva hilatieto on vapaasti saatavilla internetissä ja tietysti metsään.fi palvelussa.

Vaikka metsänomistaja poistattaa kuviotiedot metsäkeskukselta, saa hän ne itselleen ja haluamalleen palvelutarjoajalle kuten oman metsänhoitoyhdistyksen hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi.

Uusi malli tulee johtamaan siihen, että palvelujen tarjonta metsäomistajille kasvaa. Se myös tarkoittaa sitä, että metsäkeskuksen on kehitettävä palvelujaan ja asiointiportaaliaan hilapohjaiseksi. Hallituksen kärkihankkeisiin uusi linjaus merkitsee täyskäännöstä. Metsäkeskus ei voi eikä sen pidä enää panostaa kuviotiedon rakentamiseen ja ylläpitoon - se tulee tehdä markkinavetoisesti. Tämä asia pitäisi oivaltaa myös Metsäkeskuksessa. 100 % valtionavulla ja kärkihankemiljoonilla ei pidä kilpailla yksityisen liiketoiminnan kanssa. Silloin tietosuojakysymyksistä ei tarvitse taistella. Metsätiedon suhteen on syytä keskittyä tiheästi päivittyvän hilatiedon tuottamiseen yhdistämällä voimavarat Luken kanssa. Metsäkeskuksen roolista on käynnistettävä pikaisesti strategiatyö, kun lainsäädäntö on muuttunut ympärillä ja maakuntauudistus muuttaa edistämistoiminnan pelikenttää.

Arvoisat metsänhoitoyhdistysten edustajat,

Ministeri Tiilikainen kutsui tammikuussa sidosryhmät pyöreän pöydän ympärille keskustelemaan siitä, kuinka metsien kestävyys ja monimuotoisuus voidaan turvata samalla kun hakkuita lisätään. Tavoitteena oli löytää uusia ja innovatiivisia keinoja perinteisen suojelun rinnalle. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että uusia tuulia keskustelupöytään olemme tuoneet vain me. Valtiovallan kuningasajatus kiteytyy ns. Suomi 100 - juhlavuoden suojelumetsiköihin eli perinteiseen suojeluun. Metsänomistajien toivotaan osoittavan ilmaiseksi suojeluun vähintään 100 ha per maakunta juhlavuonna kampanjaluonteisesti. Jokaista yksityistä lahjoitettua hehtaaria kohden valtio pistäisi suojeluun toisen hehtaarin valtion maista.

MTK on korostanut keskusteluissa monimuotoisuuden turvaamista markkinalähtöisesti. Jos lisäsuojelua haluaa, pitää olla valmis myös kantamaan oma osansa suojelun kustannuksista eikä jättää sitä metsänomistajien harteille. MTK on esittänyt suojelusäätiön perustamista. Olisiko se vaikka Metso säätiö, johon valtio laittaisi itsenäisyyden 100 vuotisjuhlan kunniaksi alkupääoman, kuten Sitraan 50 vuotta sitten? Se toisi lisärahaa Metso-ohjelmaan, johon ei valtion tiukassa taloustilanteessa ole saatu riittävästi rahoitusta. Silloin yksityiset henkilöt ja yritykset voisivat konkreettisesti tehdä lahjoituksia Metsoon sen sijaan, että huutelevat toreilla ja turuilla suojelun perään ja vaatisivat metsänomistajilta monimuotoisuustöitä ilman korvauksia. Verottaja mahdollistaa jo tällä hetkellä, samoin kuin tieteelle ja kulttuurille, vähennyksen yhteisöverotuksessa lahjoituksista, kun saajana on esimerkiksi Luonnonperintösäätiö ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö. Valtio voisi vahvistaa panostaan säätämällä lahjoitusvähennyksen koskemaan myös uudelle suojelusäätiölle tehtäviä lahjoituksia.

Ajattelemalla asioita hieman uudesta näkökulmasta on mahdollista luoda ratkaisuja myös talousmetsissä, joissa kaikki voittavat. MTK ja Energiateollisuus ovat kehittämässä toimintamallia, jossa monimuotoisuudella arvokasta kolo- ja lahopuuta saataisiin sähkölinjojen reunoille. Sen sijaan, että yksittäiset linjojen päälle taipuvat lehtipuut kaadettaisiin ja kuljetettaisiin pois, niistä voitaisiinkin tehdä tekopökkelöitä ja kaadettu latvaosa jättää reunavyöhykkeelle tuottamaan lahopuuta. Metsien monimuotoisuus lisääntyisi, saataisiin kustannussäästöjä puunkorjuussa, vältettäisiin katkoksia sähkönjakelussa ja lahopuut ja pökkelöt saataisiin tuotettua siellä, missä ne vähiten haittaavat normaalia metsätaloutta.

Hyvät kuulijat,

Epävarmuutta kuluvaan vuoteen on tuonut kemera-järjestelmän toistuvat muutokset, sähköisen järjestelmän toimimattomuus ja maksatusten viivästymien. Olemme varmasti kaikki turhautuneita kemera-sählinkiin. Olennaista tässä vaiheessa on, että käytössä olevat määrärahat saadaan käytettyä tehokkaasti ja oikeisiin kohteisiin. Kuluvalta vuodelta uhkaa käyttämättä jäädä 10 - 12 milj. euroa. Metsäorganisaatioista metsänhoitoyhdistykset ovat ainoita, joilla on käytössään sähköinen kemera-rahoitushakemus. Nyt on loppukirin paikka. Hyväksytyistä ja toteutetuista hankkeista kannattaa rahoitushakemus lähettää metsäkeskukseen mahdollisimman pian. Hakemusten laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota - ei ole kenenkään etu, jos hakemusten käsittely takkuaa puutteellisten tai virheellisten tietojen tai muiden epäselvyyksien vuoksi.

Kemera-lain ja metsätalouden kannusteiden osalta katseet on kuitenkin jo suunnattu eteenpäin. Eilisessä seminaarissa... (TÄHÄN YHTEENVETOA SEMINAARISTA) Tästä on hyvä jatkaa.

Arvoisat kokousedustajat,

Maankäyttö- ja rakennuslakia säädettiin edellisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Silloin perustuslakivaliokunta näki ongelmia yleiskaavoihin sisällytettävien pitkien kieltojen ja rajoitusten vaikutuksesta omaisuuden suojaan. Valitettavasti tämä pelko on käynyt toteen ja yksityisille maanomistajille on asetettu kaavoituksella sellaisia maankäytön rajoituksia, jotka ovat selvästi heikentäneet omaisuuden suojaa. Nyt lakia ollaan vihdoin muuttamassa siten, että tämä oikeusturvaongelma poistuu. Uudistuksilla tarjotaan mahdollisuuksia hajarakentamisen helpottamiseen, poistetaan maisematyöluvan käyttö metsätaloustoimenpiteisiin yleiskaavan metsätalousalueilla ja ELY-keskuksien eli tulevien maakuntavirastojen rooli kaava- ja lupa-asioissa muutetaan neuvoa-antavaksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat myös täysremontin kohteena, sielläkin ajatuksena on pitää maaseutu elinvoimaisena. Uudistukset ovat odotettuja, mutta on muistettava, että oikeusturva ei parane, elleivät kunnat ole itse aktiivisia näiden uusien työkalujen käyttöönotossa.

Nyt kunnille tarjotaankin mahdollisuuksia uudistaa alueiden käytön suunnittelua selvästi vuorovaikutteisempaan suuntaan. Parhaimmillaan kunta voi esittää erilaisia maankäyttötarpeita ja maanomistajat voivat tarjota alueitaan kaavoitettaviksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole tarkoitettu suojelulaiksi ja nyt kaavan käyttäminen suojelukeinona onkin tullut tiensä päähän. Kaavoituksen rinnalle täytyy ottaa käyttöön sopimusmalleja, joilla varmistetaan yksityisen maanomistajan omaisuuden suoja sekä järjestetään alueiden kehittäminen ja ylläpito. Pidempiaikaisen suojelun tarpeisiin on olemassa hyvin kattavaa lainsäädäntöä, sellaista lainsäädäntöä, jossa omaisuuden suoja ei ole uhattuna.

Alueiden käytön suunnittelussa täytyy myös ymmärtää, että ekologiset käytävät ja viheryhteystarpeet tarkoittavat metsäisessä Suomessa sitä, että vältetään maankäytön muutos metsätaloudesta muihin maankäyttömuotoihin eli säilytetään alueiden metsäinen luonne. Avo- ja päätehakkuut kuuluvat kestävään metsänhoitoon, mikä on myös ilmastoteko.

Hyvät metsänomistajien edunvalvojat,

Metsänhoitoyhdistysten uudet päättäjät valitaan 4. - 25.11. pidettävissä valtuustovaaleissa seuraavalle valtuustokaudelle 2017 - 2020. Aidot valtuustovaalit päästään pitämään 65 metsänhoitoyhdistyksessä. Ehdokkaiden saaminen vaaleihin osoittautui odotettua haastavammaksi ja 12 metsänhoitoyhdistyksessä päädyttiin sopuvaaleihin. Postivaaleina pidettävissä vaaleissa metsänhoitoyhdistysten jäsenet pääsevät valitsemaan noin 2 200 ehdokkaasta 1 450 valtuutettua. Mukaan valtuustoihin halutaan naisia, miehiä, nuoria ja kokeneempia metsänomistajia sekä lähi- että etämetsänomistajia. Esimerkiksi tämän hetken valtuustoissa naisia on vain 12 %, vaikka koko metsänomistajakunnasta naisia on vajaa kolmannes. Toivomme valtuustoon monipuolisia osaajia niin maaseudulta kuin kaupungista.

Vaalit tulevat näkymään ja kuulumaan erityisesti äänestysaikana lehdissä, radiossa, netissä. Esimerkiksi vaalien ehdokaslistat löytyvät metsänhoitoyhdistysten sivuilta. Kannustan kaikkia metsänhoitoyhdistysten jäseniä käyttämään vaaleissa äänensä ja vaikuttamaan näin oman metsänhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen kehittämiseen.

Arvoisat kokousedustajat,

Hirven metsästys on monissa maakunnissa jo puolivälissä. Nyt on tärkeää, että hirvikanta saatetaan maakunnissa sovittuun tavoitetasoon - nyt on viitteitä, että kanta on kääntynyt jälleen monilla alueilla kasvuun. Liikennevahingot indikoivat sitä parhaiten. Kaatolupia tulee käyttää riittävästi ja metsästyspaine kohdistaa erityisesti tihentymäalueille. Kun tilanne vaatii, lupapankkien avaamisessa ei tule epäröidä. Ensi keväänä meidän edunvalvonnan tulee olla hereillä jokaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella, jotta lupia haetaan riittävästi tavoitteeseen pääsemiseksi.

Lainsäädännössä on tapahtunut myönteistä hirvikannan säätelyn kannalta. Nyt on mahdollista kaataa myös yksinäisiä naarashirviä ilman että ottaa riskiä käräjäoikeuteen joutumisesta. Hirvinaaras, jota vasa seuraa, on käytännössä edelleen rauhoitettu, mutta rangaistuskäytäntöön tuli merkittävä muutos. Lisäksi ensi vuonna päästään poistamaan pelloilla vahinkoa aiheuttavia hirviä jo syyskuun alussa ja aiemmin vain Ylä-Lappia koskenut aikaistettu hirvenmetsästysaika laajeni koko Lappia koskevaksi. Pieni miinus tässä asetusmuutosten kokonaisuudessa oli yleisen hirvenmetsästysajan myöhästyminen nykyisestä kahdella viikolla.

Myös heikosti toimiva hirvivahinkojen korvausjärjestelmä on uudistumassa. MTK on kiirehtinyt uudistusta ja osallistunut kehittämistyöhön. Uuden korvausjärjestelmän tulee olla käytössä jo ensi keväänä.

Kolmas riistapolitiikkaan liittyvä tärkeä asia on susikysymys. MTK pitää erittäin tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys jatkuu Suomessa. Kokemukset kahden vuoden kokeilusta olivat hyvät.

Hyvät naiset ja herrat,

Metsäalan markkinatilanne on kokonaisuutena talouselämämme myönteisimpiä. Sellua, kartonkia ja sahatavaraa viedään ennätystahtiin. Puuvaroja tässä maassa riittää kaikkien suunnitteilla olevien investointien toteuttamiseen, vaikka vanhan metsäteollisuuden edustajat osuuskunnan toimivajohto etunenässä yrittävät toista julistaa. Investointiedellytysten eteen olemme tehneet suokuokalla töitä ja sen keskeinen tulos on ollut puumarkkinoilla vallinnut myönteinen ilmapiiri. Yhteen puhaltamisen konkreettisin ja toistaiseksi viimeisin esimerkki on sähköisen puukauppapaikan perustamispäätös viime vuoden lopulla.

Puukaupan luottamusta tukenut ilmapiiri on valitettavasti murenemassa. Tulee tunne, että metsäteollisuus tarvitsee meitä ainoastaan silloin kun menee huonosti. Välinpitämättömyys metsänomistajien yhdistykselle myöntämiin puukaupan valtakirjoihin ja hankintapuun hyljintä on osoitus tästä. Metsänomistajat saavat ostomieheltä usein kuulla kysymyksen: "Etkö osaa itse myydä puitasi?" Mitä vikaa ammattilaisen tai välittäjän käyttämisessä puukaupan yhteydessä on, kysyn minä. Esimerkiksi kiinteistökaupassa välittäjän käyttäminen on erittäin yleistä. Harva myy asuntoaan tai metsäpalstaansa omatoimisesti suoraan. Välittäjän ammattitaitoa tai käyttämistä ei kukaan kyseenalaista. Ei kysytä, miksi et myy itse? Pankeissa salkunhoitajat hoitavat metsänomistajan sijoitusvarallisuutta, juristit hoitavat päämiestensä lakiasioita ja niin edelleen, esimerkkejä riittäisi loputtomiin. 40 prosentin valtakirjakauppaosuudella ylläpidetään hintatasoa ja kilpailua puumarkkinoilla katkontahyödystä puhumattakaan. Mielellään puun ostajat mainostavat hintatakuuta, mutta eivät kerro, että kilpailullinen hintataso muodostuu ensisijaisesti yhdistysten valtakirjakaupoista.

Vastaava esimerkki on metsäteollisuuden kielteinen suhtautuminen lakisääteisesti toimivan virallisen mittaajan tekemään esitykseen tietoluovutuksesta, jossa mittaustarkkuus todennettaisiin useamman mittaustuloksen eli omavalvontatuloksen perusteella. Samaan aikaan meidän puolelta esitettyjä puutavaran kehittämiskohteita ei edes sallita lisättävän puutavaran mittauksen neuvottelukunnan pöytäkirjaan. Läpinäkyvä ja tarkka puutavaranmittaus on puukauppaluottamuksen peruspalikoita.

Suurta kalaa on hankala pyytää yhdessä, jos toista osapuolta yritetään jatkuvasti kammeta tuhdolta veneen reunan yli. Samaan hengenvetoon on todettava, että muun muassa pelaaminen tukin latvaläpimitan kanssa tai ennakkorahoitusmallit, joissa metsänomistajan pitäisi maksaa saadakseen puukaupparahansa tai kantokäsittelykustannusten siirtäminen metsänomistajien maksettavaksi satavat kaikki metsänhoitoyhdistysten puukaupallisen edunvalvonnan laariin. Puunostajien tarjousvertailuista on tullut niin monimutkaisia, että niissä tarvitaan metsänhoitoyhdistysten ammattilaisten apua enemmän kuin koskaan.

Puukaupan kehittämisen nimissä tehdyt avaukset hämmentävät metsänomistajia. Puunostajilla tuntuu olevan halua lähteä muuttamaan jo vakiintuneita puutavaralajimääritelmiä ja sekoittamaan puukauppatilastoja. Markkinataloudessa jokainen ostaja voi tietysti itsenäisesti päättää mitä ostaa, mihin hintaan ja millä ehdoilla. Metsänomistaja vastaavasti tekee itsenäisesti ratkaisun kunkin kaupan osalta. Kaupan tekoon ja ostajien kilpailuttamiseen vaikuttaa tietenkin se seikka, miten kukin ostaja määrittelee puutavaralajit, yksikköhinnat ja muut puukaupan ehdot ja ennen kaikkea miten katkonta suoritetaan leimikolla. Mistään puukaupan ehdoista ei päätetä yhdessä ei ostaja- eikä myyjäpuolella, vaan ne ratkaistaan markkinoilla. Metsänhoitoyhdistysten puumarkkinaedunvalvonnalla on tulevina vuosina rutkasti työtä.

Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseen on ensi vuoden alussa tulossa viimeinkin työkaluja. Malli ei ole täydellinen, mutta paljon nykytilaa parempi. Metsäteollisuuden logiikkaa tässäkin asiassa on hankala hahmottaa, sillä huojennuksen saamisen edellytys on puukaupan tekeminen ja puun tarjonnan kasvattaminen. Tästäkin huolimatta teollisuus ajoi sellaista kynnystä huojennukseen, että se olisi koskenut jollain tavalla vain kymmentä prosenttia metsänomistajista. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa mallissa se tulee sentään koskettamaan noin 28 prosenttia metsänomistajista. En edes muista kuinka monta kertaa metsäteollisuus on peräänkuuluttanut puun tarjonnan rakenteellista vahvistamista. Tämän parempaa mahdollisuutta metsäteollisuudelle tuskin tarjotaan.

Haluan myös mainita puukauppakartellista, jota on nyt puitu eri oikeusasteissa noin viisi vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. Olin itsekin vaatimassa tässä vastaavassa kokouksessa kymmenisen vuotta sitten luun lyömistä puun ostajien kurkkuun. Onneksi silloin järjestössä valittu realistinen ja metsänomistajien suuntaan hyvin vastuullinen kanta näyttää toistaiseksi osuneen oikeaan. Arviot vahingonkorvausoikeudenkäynnin kestosta, monimutkaisuudesta ja kalleudesta ovat osoittautuneet täysin oikeiksi.

Hyvät kokousedustajat,

Tämä puheenvuoro on osoittanut, että metsätalouteen liittyviä asioita on valtavasti meneillään. Metsänomistajien edunvalvontatarve tulee kasvamaan, joten tulevaisuutemme näyttää suotuisalta. Kuten aiemminkin, toivon tälläkin kertaa rakentavaa ja tarvittaessa myös kriittistä keskustelua. Tehdään hyviä päätöksiä!

Näillä sanoin metsävaltuuskunnan kokous on avattu.