METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 2.11.2023 HANASAARI
MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous 2.11.2023
Hanasaari, Espoo
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
Arvoisa metsävaltuuskunta, hyvät naiset ja miehet!
Tervetuloa metsävaltuuskunnan kokoukseen.
Vuosi sitten juhlistimme metsävaltuuskunnan 80 vuotta. Juhlakokouksessa oli vierailevana puhujana silloinen valtiovarainministeri Annika Saarikko, jolle annoimme painavaa evästystä eduskunnan käsittelyssä olleen hallituksen luonnonsuojelulakiesityksen muuttamiseksi. Onnistuimme edunvalvonnassa. Hallituksen esityksen muuttaminen eduskuntakäsittelyssä näin merkittävän lainsäädäntökokonaisuuden osalta oli hyvin poikkeuksellista. Lopputulos oli elintärkeää metsänomistajien omaisuudensuojalle ja koko metsäalalle. Valtamedia ei asian ydintä oikein ymmärtänyt. Kysymys oli luonnonsuojelun hyväksyttävyydestä ja omaisuudensuojasta, ei poliittisesta pelistä. Toiseksi onnistuimme etujärjestönä herättämään muun yhteiskunnan ja lopulta koko EU parlamentin komission ennallistamisasetuksen osalta. No se prosessi on vielä kesken, ja pj Marttilan ajankohtaiskatsauksessa kuulemme asian loppuvaikuttamisesta lisää.
Eduskuntavaalitavoitteiden läpiviennissä onnistuimme myös, vähintäänkin kohtuullisesti. Orpon hallitusohjelman teksteissä on tutun kuuloisia lauseita metsäpolitiikasta, omaisuudensuojasta ja EU politiikasta.
Olen monena vuonna puhunut tällä foorumilla siitä metsä- ja yhteiskuntapoliittisesta riskistä, mitä tapahtuu, kun ylisukupolvisesta yksityismetsätaloudesta metsiä siirtyy kasvottomien ja useimmiten rahastomuotoisille sijoittajille erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Marinin hallitus teki aloitteestamme pienen muutoksen tuloverolakiin, jolla se tilkitsi metsävähennyksen käyttöön liittyvän porsaanreiän. Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus metsävähennyksen korottamisesta. Siitä oli jo liitetaulukoissa laskelmat, joista saattoi tulkita sen voimaantuloa jo ensi vuoden alusta. Valitettavasti pätemätöntä EU korttia vilautellut virkakunta sai asiaa viivästettyä niin, että uudistus siirtyy ainakin vuodella eteenpäin. Hallitusohjelman hyviä metsäpoliittisia kirjauksia vesittää tiedot, jonka mukaan MMM on leikkaamassa uuden METKA:n nuoren metsänhoidon tukitasoja asetusluonnoksen lausuntokierroksella olleista tasoista. Vastuullista taloudenpitoa arvostavina ymmärrämme, että valtion taloutta on tasapainotettava, mutta kun leikkausta peilataan päättyvän kauden Kemeran vajaakäyttöön niin, ei ole kovin perusteltua leikata tukitasoja etupainotteisesti varsinkaan raivaussahatöistä. De minimistukena maksettavat nuoren metsänhoidontukien muutokset eivät vaadi komission notifiointikierrosta, jolloin tukitasojen korjaaminen olisi ketterää myöhemminkin, jos rahat eivät riittäisikään.
Arvoisa metsävaltuuskunta!
Metsävaltuuskunnan kokouksissa puumarkkinoiden analysointi on aina ajankohtainen teema. Viime vuodet puumarkkinat ovat toimineet markkinaehtoisesti ja hyvä niin. Puun hinta, erityisesti kuitu- ja energiapuun hinta, lähti viime syksynä vahvaan nousuun jälkijättöisesti vasta reilut puolivuotta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan langenneen puuntuontikiellon myötä. Markkinoilla on tapahtunutkin paljon reilun vuoden aikana. Sota mullisti kansainvälisiä markkinoita muutenkin voimakkaasti. Metsäyhtiöt tekivät viime vuonna kaikkien aikojen parhaat tuloksensa, mutta suhdanne kääntyi inflaation ja korkojen nousun myötä luisuun keväällä. Nyt voidaan nähdä markkinoiden olevan suhdannepohjalla, josta on vain yksi suunta - ylöspäin. Toivottavasti suhdannekuopassa oleva kvartaalitalouden tunnuslukuja seuraava teollisuus muistaa katsoa kvartaaleja pitemmälle. Pitkäkuituisella puuraaka-aineella on kasvavan kysynnän näkymät. Toimivia tehdassaitteja ei soisi pantavan kiinni lyhyen tähtäimen markkinahäiriöiden seurauksena. Puumarkkinat ovat toimineet lopputuoteturbulenssista huolimatta kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Metsänomistajia ei voi määräillä. Metsänomistajia ei voi ohjailla. Mutta metsänomistajia voi neuvoa ja opastaa. Metsänomistajat tekevät aina omat lopulliset johtopäätöksensä puun myynnistä. Metsänhoitoyhdistysten tekemä puumarkkinoiden kilpailutus on markkinaedunvalvonnan keskeinen kulmakivi.
Metsänomistajille ja metsänhoitoyhdistyksille on puumarkkinaseurantaan kehitetty kuluneena vuonna Karttusen Kallen johdolla uusia jäsenpalveluita, jotka auttavat markkinoiden seurantaa ja päätöksentekoa. Tämän vuoden aikana on valmistunut kolme erillistä kokonaisuutta, 1. Lopputuotemarkkinaseuranta 2. MHY puukauppaseuranta ja 3. Itämeren alueen puumarkkinavertailu. Nämä kokonaisuudet löytyvät jo MTK:n jäsensivuilta. Näillä kokonaisuuksilla on jo nyt merkittävä rooli metsänomistajien puumarkkinaedunvalvonnalle. Palveluita ei ole vielä markkinoitu voimakkaasti, sillä se halutaan tehdä hallitusti kehittämällä helppokäyttöiset käyttöliittymät Oma Metsä -palveluun. Markkinaseurantatyökalujen hyödyntäminen laajentuu käytännön puukaupallisten palveluiden palvelumuotoilulla, jonka tarkoitus on luoda selkeä väylä metsänomistajien puukaupan aloitukseen ja seurantaan. Puumarkkinoiden edunvalvonnan ja liiketoiminnallisen palvelun kehittämisellä mahdollistetaan metsänomistajajäsenille menestyksen resepti puumarkkinoilla.
Markkinat ovat muuttuneet kokonaisuudessa metsänomistajille suopeampaan muotoon puun tuonnin vähennyttyä ja investointien lisäännyttyä. Suhdannevaihtelut eivät tule poistumaan markkinoilta. Niiden kanssa on opittava elämään ja siksi puumarkkinaseurannalla on tärkeä rooli metsänomistajien auttamisessa.
Hyvät metsänhoitoyhdistysten edustajat!
Viime vuoden kokouksessa halusimme hyvän metsänhoidon ja monimuotoisen yksityisen metsänomistuksen nostamista koko järjestön toimintasuunnitelman painopisteeksi. Moderni metsämarssi toteutettiin viikolla 37. Tapahtumaviikko oli onnistunut. MTK panosti valtakunnalliseen viestintään. Metsämarssi-sivusto oli visuaalisesti erittäin onnistunut ja sivustolle kootut videoklipit jatkavat leviämistään. Mhy-kenttä järjesti teematilaisuuksia kattavasti ympäri Suomen. Tilaisuuksiin osallistui tuhansia metsänomistajia ja somessa oli metsänomistamisen ympärillä suorastaan ennennäkemätöntä pöhinää. Kentältä on tullut palautetta, että olisiko Metsämarssi -viikosta tehtävä vuotuinen osa järjestön toimintaa. Sitä kannattaa kyllä harkita. Vajaan parin vuoden päästä on alkuperäisen metsämarssin 75 vuotisjuhlavuosi. Silloin pitäisi tempaista erityisen näyttävästi ja saada asia myös helmikuussa valittavan uuden presidentin kalenteriin. Siinäpä metsänomistajille sopiva kysymys, kun presidenttiehdokkaat kampanioivat, että oletteko valmis lupautumaan Metsämarssi juhlavuoden suojelijaksi kesällä 2025, jos tulette valituksi tasavallan presidentiksi.
Hyvät kuulijat!
Metsämarssi ei ylittänyt uutiskynnystä Ylellä eikä Hesarissa. Maakuntalehdissä ja Maikkarilla kylläkin. Sen sijaan heti perään alkanut, mutta huomattavasti Metsämarssia pienempiä osanottajamääriä kerännyt, Koneen säätiön kapinointirahalla tuettu Elokapinan metsäkapina saa julkisuutta. Metsänomistajakunnassa ollaan oltu pettyneitä laajemminkin varsinkin Ylen metsäuutisointiin. Yleisradion johtoa olemme kuluneen vuoden aikana lähestynyt metsäuutisoinnin liian yksipuolisista näkökulmista. Lisäksi olemme kokeneet, että järjestäytyneen metsänomistajakunnan ääni on kovin usein sivuutettu Ylen suositummissa keskusteluohjelmissa. Kun metsänomistajien asioista keskustellaan, luulisi verovaroin toimivalla medialla olevan indressi pyytää asianosaisia paikalle. Jos samaan studioon mahtuu kerralla useampikin teollisuuden tai ympäristöväen edustaja, olisi kohtuullista, että metsänomistajillekin tuoli löytyisi. Kun palkansaajien asioista keskustellaan ei Ylellä ole ongelmia löytää studiovieraita järjestäytyneistä liitoista, joissa järjestäytymisprosentti on monesti pienempi kuin metsänhoitoyhdistyksissä. Sitä on tullut pohdittua, että miksiköhän hyvät ja positiiviset asiat eivät ole uutisia. Hyvä, huono esimerkki olkoon metsien hiilinielujen laskelmat. Viime joulun uutisoitiin välittömästi ja laajasti metsien hiilinielujen romahtamisesta, kun suometsien maaperäpäästöjä päivitettiin vertailulaskelmiin. Ympäristöprofessorit puhuivat koko vaalikevään jopa 7 miljardin laskuista ja saivat maailmanlopunpuheillaan isosti julkisuutta. Kuukausi sitten, kun vertailutasoja päivitettiin jälleen ja näiltä pelotteluilta putosi pohja pois, kesti viikkoja ennen kuin Maaseudun Tulevaisuutta lukuun ottamatta asiasta edes mainittiin eikä Yle ole asialle vieläkään korvaansa lotkauttanut. Kysynpähän vain, miten asian laita olisi ollut, jos vertailutasolaskelman muutos olisi ollut toiseen suuntaan.
Hyvät metsänomistajat!
Vihreä siirtymä etenee Suomessa. Hyvä niin, mutta tavallisen metsänomistajan on vaikea pysyä perässä säädösten logiikan kanssa. On vaikeaa ymmärtää esimerkiksi EU:n metsäkatoasetuksen tulkintoja, joka tekee lihasta ja maidosta kestämättömästi tuotettua, jos karjasuojan alta on kaadettu puita. Samalla jopa satojen hehtaarien aurinkopuistoja suunnitellaan umpimetsään.
Asemassani olen viime vuosien aikana saanut suurinta palautetta metsänomistajilta sähkönsiirtolinjojen aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuuden tunteesta. Olen kirjoittanut, antanut haastatteluja, ja puhunut jo vuosia tälläkin foorumilla asiasta. Hallitusohjelma antaa tämänkin asian suhteen toivoa. Oikeusministeri Leena Meri on vakuuttanut, että lunastuslain uudistus tuodaan eduskuntaan nopealla aikataululla. Isot kiitokset siitä, mutta valitettavasti sekään ei ratkaise siirtolinjakysymystä. Muutaman satasen hehtaarikohtaiseen kertakorvaukseen ei prosenttikorotukset riitä. Siirtolinjojen kelvottomat lunastuskorvaukset ovat mielestäni vihreän siirtymän investointien todellinen surmanloukku. Aivan ehdottomasti tämä on mittaluokaltaan isompi ongelma kuin konsaan EK:n huoli luvituksesta ja kaipuu valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston saamiseksi. Hankkeita on jo nyt suunnitteilla sellaisia määriä, että mitenkään kaikki eivät liiketaloudellisesti tule toteutumaan. Ongelmaksi koituu lainsäädännön epäoikeudenmukaisuus, joka tulee kaatamaan hankkeita kunnan- ja maakuntavaltuustoissa, kun tuhannet maaomistajat ja päättäjät tuntevat nahoissaan siirtolinjakysymyksen epäoikeudenmukaisuuden.
Lunastuslainuudistuksen lisäksi tarvitsemme ihan erillistä lainsäädäntöä sähkönsiirrosta esimerkiksi sähkömarkkinalain uudistamisella. Maanomistajalle kuuluu osa siitä tuotosta, mitä sähkön siirrolla tehdään. Vihreän siirtymän vastustus ja vastakkainasettelu ovat kasvussa. Se pahenee, kun siirtoverkkoja rakennetaan läpi metsäisen Suomen ja tuhannet ja taas tuhannet maanomistajat kokevat vääryyden tunnetta. Jokainen sähkönsiirron voimalinja pirstoo maa- ja metsätalousmaata, samalla vieden maanomistajalta pahimmillaan koko kiinteistön kehittämismahdollisuudet ja kaikki tämä täysin barbaarisilla korvauksilla. Maanomistajina vaadimme hallitukselta reiluuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumista ja sen saattamista 2020-luvulle. Maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu on ollut toimijoiden tahdosta kiinni. Mutta kun tahtoa ei ole ollut, niin on sääntelyn vuoro.
Arvoisa metsävaltuuskunta!
Metsänomistajilta kysytään säännöllisesti erilaisia asioita Metsätutka-kyselyn avulla. Tulokset kertovat, että metsänomistajat ovat sitoutuneita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen. MTK ja SLC viimeistelevät parhaillaan tutkijoiden avustuksella laadittua luonnon monimuotoisuuden tiekarttaa. Sen julkistuksen on tarkoitus tapahtua loppuvuoden aikana.
Me metsänomistajat tarvitsemme ennakoitavuutta myös luontopolitiikkaan. Tästä syystä pidämme tarpeellisena, että Suomelle linjataan kansallinen, hallinnonalarajat ylittävä sekä luontopolitiikkaa ylivaalikautisesti linjaava strategia ja toimintaohjelma. Orpon hallitusohjelmassa on hyviä, meidän vaikuttamispapereistamme, tuttuja kirjauksia. Ne antavat hyvät lähtökohdat luontopolitiikalle. Muutamia nostoja hallitusohjelmasta, joita tulemme muistuttamaan, kun asiat etenevät valmistelusta päätösvaiheeseen:
"Maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä."
"Metsien suojelun on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen."
"Soita ja metsiä suojellaan laatu ja vaikuttavuus edellä. Lisäsuojelua kohdennetaan kustannusvaikuttavasti luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin yhteiskunnalliset vaikutukset kattavasti huomioon ottaen."
"Kokonaispinta-alaan perustuvat suojelutavoitteet eivät ole tarkoituksenmukaisia, vaan luonnonsuojelu on kohdennettava suojeluarvoltaan parhaimpiin kohteisiin."
"Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on otettava aina huomioon myös vaikutukset sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan. Luontopolitiikka huomioi lisäksi suojelutoimenpiteiden tehokkuuden, vaikuttavuuden ja paikallisen hyväksyttävyyden."
On hyvä, että kansallista bd-strategiaa ja toimintaohjelmaa valmistellaan nyt yhtenä kokonaisuutena. Samoin on tärkeää, että kansallinen bd-strategia ja EU komissiolle lähetettävät EU:n bd-strategian toimeenpanoa koskevat Suomen sitoumukset valmistellaan ja päätetään käsikädessä, sillä muutoin päällekkäisyyksien ja ristiriitojen riski on ilmeinen. Myöskään kokonaisvaikutusten arviointi ei onnistu, mikäli asiat käsitellään erikseen ja niistä sovitaan palasina. Meille on keskeistä, että bd-politiikka yhteensovitetaan kansallisen metsästrategian kanssa.
Olen joskus tuskastellut suomalaista hallintokulttuuria, josta saa kansalaisena ja elinkeinonharjoittajana usein sen kuvan, että meillä pistetään kovin usein EU komission vyön lisäksi omat henkselit, kun muualla osataan mieluummin löysyttää komission vyötä. Luontopolitiikassakaan omia henkseleitä ei pidä ottaa käyttöön. Suomi tekee osansa kansainvälisiin tavoitteisiin pääsemiksi, mutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Luontoa ei suojella komission vuoksi.
Bd-strategiassa ja sitoumuksissa punnitaan sekä suomalaista hallintokulttuuria että hallitusohjelman kirjauksien toteutumista. Työssä on huolehdittava, että tavoitteiden ja toimenpiteiden lukumäärä pysyy hallittavana sekä kirjausten sisältö myös metsänomistajien näkökulmasta selkeänä. Etujärjestöllemme keskeisintä on, että yksityismailla bd-toimien on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen ja taloudellisiin kannusteisiin. METSO:n ja Helmin avulla saavutettua hyvää ilmapiiriä ei pidä romuttaa.
Yksityisten metsänomistajien kannalta yksi merkittävimpiä kokonaisuuksia on luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien määrittely ja niiden metsien suojelu. Sitä työtä tehdään juuri nyt. Kun kriteerejä määritellään, pitää huolehtia, että yksityismailla niiden vapaaehtoisen suojelun toteuttamiseen vaadittavat rahoitukset ratkaistaan samassa yhteydessä. Ei saa käydä niin, että huomaamme vanhojen metsien kriteerit määritellyksi niin, että puun ostajat karttavat kohteita, mutta korvauksiakaan ei makseta. Metsänomistajan on vaikeaa pysyä mukana, jos ilmastotoimena houkutellaan kiertoaikojen jatkamiseen ja monimuotoisuuden edistämiseksi lahopuun lisäämiseen, mutta tämä johtaisi sitten suojeltavan vanhan metsän statukseen. Pohjoisessa pitää olla erityisen tarkkana, kun siellä suojellut pinta-alat ovat jo valmiiksi suuria ja metsien järeytyminen merkittävästi hitaampaa kuin etelässä.
Arvoisa metsävaltuuskunta!
Hirvikannasta puhuminen on ollut takavuosina kuuma peruna metsävaltuuskunnassa. Syynsähän sille olikin, kun talvehtiva kanta oli tuplasti nykyisellä tasolla. Nyt kun hirvikantaa on saatu leikattua ja useimmilla hirvitalousalueilla ollaan kolme vuotta sitten asetettujen kantatavoitteiden haarukassa, on alkaneet monin paikoin puheet kannan romahtamisesta. Ensi keväänä on tiedossa hankalat neuvottelut alueellisissa riistaneuvostoissa. Kaikuja hirvikantatavoitteiden nostohaluista on ruvennut kuulumaan. Pelkään, että kannanhallinnan vakaudelta ollaan vetämässä mattoa alta. Tasaisen kannan kanssa pärjättäisiin paremmin kuin ylös alas seilaavan kannan. Toki olemme myöntäneet senkin, että osassa hirvitalousalueita hirvikanta on mennyt tavoitekannan alle, mutta eihän se ole tavoiteasetannan vika. Painetta lisää, kun nyt myös suurpetopolitiikka on sotkeutunut asiaan. Tuore KHO:n päätös estänee suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen. Eduskunnassa pitäisi herätä asiaan. Ilman ripeitä lakimuutoksia ajautuu tilanne maakunnissa konfliktiin ja riski lain ottamisesta omiin käsiin kasvaa. On myös kovin erikoista, että luontokadosta ja monimuotoisuudesta sinänsä arvostettavasti huolta kantava perinteikäs ja arvostettu Suomen luonnonsuojeluliitto on valtakunnallisessa riistaneuvostossa esittänyt tavoitteenaan olevan talvehtivan hirvikannon tason nostamista 5 hirveen/ 1000 ha eli hirvikannan tuplaamista. Susien suojelu on sokaissut perinteikkään järjestön. Sudet menevät ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja monimuotoisuuden turvaamisen edelle. Jokainen metsänomistaja tietää, että lehtipuiden uudistaminen käy mahdottomaksi ja kuusen viljelyä joudutaan jatkamaan liian karuilla mailla talvilaidunalueilla moisilla hirvitiheyksillä. Liikennevahingot siihen päälle. Nyt on maltin paikka. Riistanhoitoyhdistyksiin valitaan uudet maanomistajajäsenet. Tarvitaan maanomistajanäkökulmaa ja diplomatiataitoja. Merkkejä muutoksesta jahtimailla on muutoinkin näkyvissä. Rahastot ja instituutiot nostavat jahtimaiden vuokria. Valkohäntäpeuralla metsästysseurat tekevät paikoin isoa businesta. Ollaanko menossa kohti Keski-Euroopan suuntaa, jossa riistakannat ovat isoja, maanomistaja saa tuloja riistasta, mutta joutuu aitaamaan taimikkonsa. Itse toivon talonpoikaisen ja kyläyhteisöjen elinvoimaa vahvistavan seuruemetsästyksen jatkuvan, mutta se edellyttää sitä, että metsästäjät ymmärtävät kannansäätelyn tärkeyden eivätkä käy liian ahneiksi.
Arvoisa metsävaltuuskunta!
Ensi vuonna on merkittävä vaalivuosi metsänomistajan kannalta. Ensin valtaan tasavallalle uusi presidentti, sitten europarlamentaarikot. Ja loppu vuodesta valitaan jälleen lähes yhtäaikaisesti amerikkalaisten presidentti ja uudet metsänhoitoyhdistyksien valtuustot. Ollaanpa aktiivisia tärkeänä vaalivuonna.
Arvoisa metsävaltuuskunta, kokous on avattu!