METSÄVALTUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS 14.11.2013 HANASAARI
METSÄVALTUUSKUNTA 14.11.2013
HANASAARI
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola avasi kokouksen toteamalla kyseessä olevan historiallisen päivän metsävaltuuskunnan käsitellessä suurinta järjestöpoliittista muutosta mitä sen historian aikana on tehty. Tiirola muistutti edellisenä keväänä MTK:n valtuuskunnassa tehdyt peruslinjaukset. MTK:n johtokunnan antamien ohjeiden mukaan työryhmiä käyttäen kuluneen vuoden aikana on työskennelty kiivaasti. Tiirola totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan esittelevän järjestöuudistuksen päivän aikana.
Tiirola totesi kuluneen vuoden olleen metsäpolitiikan supervuosi. Puutavaranmittauslaki on eduskunnassa hyväksytty heinäkuun vaihteessa. Metsälaki ja metsätuholaki ovat eduskunnassa. Historian ensimmäinen metsäpoliittinen selonteko on maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla. Yrittäjämäinen metsätalous on nousemassa metsäpoliittisessa selonteossa vahvasti esille. Sitä kautta mm. sukupolvenvaihdos-asiaa on mahdollista edistää.
Tiirola totesi kuluneen vuoden olleen historiallisen tasainen puukauppavuosi. Tiirola ennakoi metsäteollisuuden puumarkkinatiedottamisen valossa muutoksia kysyntään, ehkä jopa siirtymistä valikoivaan ostoon. MTK:n tekemän kyselyn mukaan oireita valikoivasta ostosta on olemassa. Tiirola totesi puumarkkinoilla toimivan markkinatalouden lait. Kysynnän hiipuminen hiivuttaa myös tarjonnan. Eniten metsänomistajia Tiirolan mukaan närästää, että puuntuonti lisääntyy ja vaikka tuontipuu on kotimaista kalliimpaa.
Tiirolan mukaan hallitus ei ole kaikilla politiikkalohkoilla onnistunut niin hyvin kuin metsäpolitiikassa. Suurissa metsäalan lainsäädäntöuudistuksissa Tiirola totesi hallituksen onnistuneen hyvin, mutta huomautti myös parannettavaa löytyvän. Tiirolan mukaan ruotsalaisessa metsälaissa korvataan kaikki valtion aiheuttamat maankäytön rajoitteet metsänomistajalle, mutta Suomessa uudessakin metsälaki esityksessä on neljän prosentin omavastuukynnys korvauksien maksamiselle.
Metsätuholakiesityksessä Tiirola totesi esitettyjen kiristyksien puunkuljetuksen määräajoissa olevan tervetulleita, koska ilmasto muuttuu ja hyönteistuhojen riski kasvaa. Metsätuholaissakin ongelmallisiksi Tiirola totesi suojelualueet, joilla metsänomistajat eivät pysty tekemään normaaleja hakkuita. Tiirolan mukaan on olemassa riski, että sieltäkin leviävät tuhot jäisivät metsänomistajien korvattavaksi, jos eduskunta ei muuta hallituksen esitystä.
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, soiden suojelun täydennysohjelma ja ympäristönsuojelulain uudistus ovat Tiirolan mukaan esimerkkejä hankkeista, joissa näkökulma, josta ympäristöministeriö uudistuksiin tarttuu, tuntuu olevan metsänomistajille usein varsin vieras. Tiirolan mukaan ympäristöministeriön lainsäädäntöuudistuksissa pitäisi huolehtia, ettei tyvenpuolelta sahata kestävän kehityksen oksaa poikki. Ympäristövaikutusten arviointi tapahtuu suomalaisessa sääntelyssä lähes aina, mutta elinkeinovaikutusten arviointi jätetään tekemättä lähes täysin. Kaavoituksessa eräs esimerkki usein heikosti perustelluista viranomaisvaatimuksista on maisematyölupa. Kuntien talouden ollessa tiukalla on lupamaksuja nostettu ja esim. maisematyölupa voi maksaa niin paljon, ettei ensiharvennuksia kannata tehdä.
Tiirolan mukaan sopii kysyä toimiiko metsänomistajaorganisaation järjestökone, niin ettei vahinkoja pääse syntymään. Nyt vahinkoja syntyy myös maaseutukunnissa esimerkiksi kaavoituksen saralla.
Tiirolan mukaan soiden suojelun täydennys ohjelmassa: rajaukset suon ja kangasmaan rajoilla tulee tehdä sellaisiksi, ettei suojelualuetta ympäröivälle maankäytölle aiheudu suojelualueesta haittaa. Suojelussa on toteutettava hänen mukaansa myös täydenkorvauksen periaatetta, jossa myös turpeenkäytön estyminen korvataan. Tiirolan mukaan Luonnonperintösäätiö on lähtenyt hoitamaan luonnonsuojelua fiksusti. Luonnonperintösäätiö ostaa suojeluun haluamansa alueen.
Tiirola totesi Euroopan Unionissa pyörivää ilmasto- ja energiapolitiikkaa seuratun hyvin huolestuneina. Vain neljä vuotta ilmasto- ja energiapaketin laatimisesta sitä ollaan avaamassa. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ollaan valmiina asettamaan vaaraan. Vuodessa EU:n alueella maksetaan 61 miljardia euroa tukia fossiilisille polttoaineille. Brysselissä keskustellaan jo syöttötariffijärjestelmien purkamisesta, kun Suomessa käytännössä järjestelmät on vasta saatu luotua. Tiirola totesi sarkastisesti, että kotimaassakin osataan. Tiirolan mukaan syöttötariffijärjestelmien rakentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihtoehtoisena järjestelmänä vanha tukijärjestelmä. Tämän tarkoituksena oli huolehtia sellaista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse sekaantumaan. Istuva hallitus kuitenkin romutti vanhan järjestelmän ensi töikseen. Käytännössä tällä tiputettiin esimerkiksi vesivoiman pientuottajat tukijärjestelmien ulkopuolelle. Seuraavana energialinjauksenaan istuva hallitus korotti turpeen verotusta. Hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen laskun seurauksena kivihiilestä on tullut lauhdesähköntuotannossa polttoaineista halvin. Kivihiilen kulutus onkin noussut vuodessa yli 50 %. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle maksettavaa syöttötariffia jouduttiin valtiontukisäännösten takia pienentämään. Näin puun kilpailukyky suhteessa kivihiileen heikkeni oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauksena tilanne tulee edelleen pahenemaan 2015, kun turpeen verotusta edelleen kiristetään. Tiirolan mukaan ympäristö tai vaihtotase ei kiitä siitä, että puuta korvataan kivihiilellä. Tiirola nimitti ilmiötä taudiksi, joka levitessään yhdistettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon, on pienimuotoinen itse aiheutettu kansallinen ympäristökatastrofista, josta vaihtotaseen heikkenemisenä maksetaan vielä kohtuuton hinta. Tiirola totesi puun energia käytön kasvaneen tähän asti markkinalähtöisesti hyvin, mutta kysyi törmääkö hallitus nyt politiikassaan kivihiili vuoreen. Tiirola toivotti ympäristöministeri Ville Niinistön tervetulleeksi kokoukseen ja totesi kokouksen avatuksi.