Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2022

Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta!

Metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien viettoon. Tämän vuoden osalta työt on tehty. Kirjoittelen tätä perinteistä joulukirjettäni junassa kotimatkalla Simonkadulta Petäjävedelle.

Vuosi 2022 jää historiankirjoihin Venäjän helmikuussa aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Rauhasta ei näy joulun lähestyessä vielä merkkiäkään. Ukrainalaisten inhimillisten kärsimysten lisäksi koko Eurooppaa koettelee energiakriisi. Taloudet ovat painumassa taantumaan inflaation ja korkojen nousun myötä.

Myös puumarkkinoilla sodan tuomat talouspakotteet tuntuivat. Venäläinen ja valkovenäläinen puu tulkittiin sertifiointijärjestelmissä konfliktialueen puuksi. Raakapuun ja sahatavaran tuonti Venäjältä loppui vuoden puoliväliin mennessä. Vaikutukset näkyivät energia- ja kuitupuun vahvistuvana kysyntänä. Tosin viiveellä, kun alku vuoden puumarkkinaan vaikutti viisikuukautinen UPM:n lakko. Puumarkkinaviestinnässä mhy:t ja MTK korostivat kilpailutuksen merkitystä ja sitä, että puuta saa vain ostamalla. Onnistuimme siinä paremmin kuin edeltävänä vuonna. Vetoapua hintatietoisuuteen ja teollisuuden maksukyvyn tiedostamiseen saimme säännöllisestä uutisoinnista Baltian puuhuutokauppojen hinnoista ja myös kuitupuun viennistä, jossa Family Timber, rannikon metsänhoitoyhdistykset ja Pohjois-Suomen metsämarkkinat tekevät tärkeää työtä. Vuosikymmeniä "kuolleen miehen aivokäyrällä" pysyneet kuitupuun hinnat nousivat 20-30 prosenttia vuoden aikana. Baltian hinnoista toki ollaan edelleen kaukana. Sahatavaramarkkina oli kaksijakoinen. Alku vuonna sahatavaran vientihinnat olivat historiallisen korkeita, mutta loppuvuonna tultiin ryminällä alas. Tukin hinnoissa ollaan silti kymmenisen prosenttia vuoden takaista korkeammalla. Tulevalle vuodelle ennustelaitokset arvioivat taantumapeloista huolimatta kotimaisen puun kysynnän säilyvän vahvana. Ensi vuonna starttaa Kemin biotuotetehdas ja useita sahainvestointeja valmistuu eikä energiakriisillekään vielä näy päätepistettä. Puumarkkinaedunvalvontaan ja markkinainformaation tuottamiseen panostetaan ensi vuonna entistäkin vahvemmin koko Metsänomistajat-ketjussa. Yhteinen tekeminen on vahvistunut. Kiitokset kaikille teille siitä.

Metsänhoitoyhdistyksissä on ollut kehittämisen vuosi. Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtuminen ja siihen liittyvät koulutukset ovat vaatineet paljon. Harjoitus jatkuu vielä ensi vuonnakin. OmaMetsä palvelu on lanseerattu ja siitä kehitetään metsänomistajien parasta digitaalista palvelualustaa. Strategian mukaisesti myös uusia ansaintamahdollisuuksia on kehitetty. Hiilipalvelut ja luontoarvokauppa ovat ottaneet ensiaskeleitaan. Vuoteen on mahtunut myös juhlia. Oma metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi vietti 90 vuotisjuhlia syyskuussa ja metsävaltuuskunta 80 vuotisjuhlia seminaareineen marraskuussa. Erityiskiitokset juhlissa huikeaa laulukulttuuria esittäneille Poikosen Eerolle ja Niskasen Sepolle. Vuoden kympiksi valittiin tänä vuonna mhy Oulun seutu. Juhlava oli myös MTK:n liittokokous Porissa. Siellä lyötiin edunvalvonnan yhteisiä reimareita tuleville vuosille.

EU komissio ja osin parlamenttikin aiheuttivat harmaita hiuksia metsänomistajien edunvalvonnalle koko vuoden eikä tuleva vuosi näytä yhtään helpommalta. Edes Ukrainan sota ja sen tuomat energiahaasteet eivät saaneet ideologista komissiota reivaamaan kurssiaan. EU:ssa on meneillään kymmenkunta metsäsektoria koskettavaa politiikkatointa, joilla komissio pyrkii kansallisen metsäpolitiikan tontille. Kotimaassa olemme kirittäneet hallitusta ja oppositiotakin EU vaikuttamisessa. Ennallistamisasetuksen osalta eduskunta saatiinkin heräteltyä. Vihreään siirtymään vannovan komission työaikaa on jäljellä vielä puolitoista vuotta. Ensi vuosi on äärettömän tärkeä. Vielä ei ole metsänomistajan peliä menetetty, mutta ensi vuonna pitää onnistua ennen kaikkea ennallistamisasetuksen kohtuullistamisessa.

Kotimaassa metsäkeskustelu pyöri vuoron perään hiilinielujen romahtamisen ja luontokadon ympärillä. Ilmastopaneeli esitti hiilinielujen pelastamisohjelmaa hakkuiden rajoittamiskärjellä ja samalla kärjellä ympäristöjärjestöt haastoivat valtion oikeuteen toimettomuudesta ilmastolain velvoitteiden suhteen. LULUCF väännössä Suomi onnistui varsin hyvin, mutta silti nielutavoitteet ovat haastavat. Tulevana vuonna meidän edunvalvonnallinen kärki suunnataan metsien kasvun lisäämiseen. Metsävaltuuskunnassa nostimme ajatuksen Metsämarssin toteuttamisesta. Haluamme haastaa tähän mukaan koko metsäalan. Tavoitteena pitää olla hyvän metsänhoidon kunnian palauttaminen, metsänhoitotöiden merkittävä lisääminen ja harvennusjäljen laadun palauttaminen. Kemera varoja on jäänyt vuosia käyttämättä. Nyt haemme sen markkinointiin toimijarahaa, yritämme käynnistää ulkolaisen työvoiman rekrytointeja ja pyrimme vaikuttamaan uuden kannustinjärjestelmän Metkan asetuksella annettaviin kohtiin niin, että työmäärät saadaan vahvaan kasvuun.

YK:n luontokokous päätyi sopuun, että kaikki maat suojelevat jollain tapaa 30 prosenttia maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä luontokadon pysäyttämiseksi. Samat tavoitteet ovat jo EU-tasolla voimassa. Ensi vuonna Suomessa tullaan tekemään linjauksia, miten noihin tavoitteisiin lähdetään pyrkimään. MTK on asiaan jo reagoinut. Meidän oma monimuotoisuustiekarttamme on valmistelussa yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Hallituksen esitys kansallisesta bd-strategiasta on lausuntokierroksella. Poliittinen vääntö sen linjauksista tulee olemaan ankaraa. Ei tarvitse olla suuri ennustaja huomatakseen, että kevään hallitusneuvotteluihin yritetään ajaa ilmastolainkaltaista puitelakia luontokadon torjumiseksi. Etujärjestöllä riittää työsarkaa, kun huolehditaan, että sinällään hyviin tavoitteisiin päästään kokonaiskestävästi ja omaisuudensuojaa kunnioittaen. Luonnonsuojelulain uudistamisessa nämä vaaran paikat konkretisoituivat. Sinne yritettiin hivuttaa pykäliä, joilla luontotyyppien suojelua olisi tehty ilman rajaamispäätöksiä ja korvauksia. Niin tärkeä edunvalvontavoitto siitä saatiin poikkeuksellisten vaiheiden jälkeen, että kaikki meidän jäsenemme eivät sitä vielä edes tajua. Kysymys on miljardien omaisuuseristä. Erityiskiitokset Asikaisen Anna-Rosalle!

Oiva uutinen tulevalle vuodelle on, että TEMin ja MMM:n yhteisellä päätöksellä vielä ennen joulurauhaa nimitetään koko metsäarvoketjun kattava tieteellinen metsäpaneeli. Se tulee isoon tarpeeseen. Olemme olleet huolissamme metsäntutkijoiden ja kokonaiskestävän ajattelun jäämisetä sivuraiteella niin mediassa kuin politiikkatoimiin vaikuttamisessa niin kotimaassa kuin Brysselissä. Toivotamme metsäpaneelille menestystä tärkeään työhön.

Keväällä käydään eduskuntavaalit. Vaalit ja niitä seuraavat hallitusneuvottelut ovat poikkeuksellisen merkittävät metsänomistajille jo edellä kuvatuista syistä. Metsänomistajia on tärkeää aktivoida äänestämään. Lunastuskorvausten ja -lainsäädännön oikeudenmukaisuus on meidän keskeinen vaaliteemamme. Talouden realiteetit tulevat olemaan kovia, mutta metsänhoidon aktivoimiseksi tulemme esittämään hankintatyön verovapaan rajan kohottamista. Metsänomistajien omatoimisuuden vahvistamiseksi tarvitaan samat kilometri- ja päivärahatasot kuin muillakin elinkeinonharjoittajilla on. Kustannusvaikutukset näillä ovat vain ykkösmiljoonia. Metsänomistuksen pitämisessä perhemetsänomistajuuden ja perinteisten yhteismetsien hallussa, vaadimme metsävähennyksen korottamista 95 prosenttiin. Sen kustannusvaikutus on noin parikymmentä miljoonaa eli sen verran kuin kemeravaroja on jäänyt käyttämättä.

Viestinnän merkitys lisääntyy, kun paine metsienkäytön rajoittamiseksi kasvaa. Sosiaalisessa mediassa monet mhy -toimijat ovat aktivoituneet. Positiiviset viestit työn ääreltä metsistä ovat viestintäammattilaisten mielestä parasta vaikuttamista. Tulkaa mukaan yhteiseen vaikuttamiseen.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia metsänhoitoyhdistyksiä, toimihenkilöitä ja luottamushenkilöitä sekä MHYP:n ja keskusliiton väkeä metsänomistajien eteen tehdystä työstä.

Nyt on syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin läheisten ja joulun sanoman äärellä.

Jouluterveisin 21.12.2022

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj

Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
PL 510 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki
Matkapuhelin 044 5384 280
Kotiosoite: Kaupintie 8, 41980 KUIVASMÄKI (Petäjävesi)
E-mail: mikko.tiirola@mtk.fi

Kotisivut: www.mikkotiirola.com

Twitter: @TiirolaMikko