METSÄVALTUUSKUNNAN AVAUSPUHE 31.102024 HANASAARESSA
MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous 31.10.2024
Hanasaari, Espoo
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
Pidetty pohjoissavolainen metsänhoitoyhdistysvaikuttaja, mhy Sonkajärven ja Savotan pitkäaikainen puheenjohtaja ja myös metsävaltuuskunnan jäsenenä vuosina 2007-2010 vaikuttanut Pentti Kainulainen sai iäisyyskutsun äkillisen sairaskohtauksen seurauksena pari viikkoa sitten. Pentti oli osaltaan rakentamassa nykyistä metsäedunvalvonnan mallia Järvi-Suomen metsänomistajaliiton hallituksessa, jossa tehtiin avaus metsänomistajaedunvalvonnan tiivistämisessä kaksiportaiseksi. Vielä eläkevuosinaankin Pentti hoiti aktiivisesti metsiään ja seurasi metsäedunvalvontaa ja saattoi soittaa havainnoistaan meille nykyisille vastuunkantajille.
Aloitamme kokouspäivän hiljaisella hetkellä Pentti Kainulaisen muistoa kunnioittaen!
Kiitos!
Arvoisa metsävaltuuskunta, hyvät naiset ja miehet!
Tervetuloa metsävaltuuskunnan kokoukseen!
Meidän kokoukseemme oli alun perin lupautunut tulla puhumaan ministeri Sari Essayah, mutta hän saikin tälle päivää velvoitteen olla presidentin seurueessa valtiovierailulla Kiinassa. Ymmärrämme sen, ja arvostamme sitä, että juuri maa- ja metsätalousministeri sai kutsun presidentin delegaatioon. Hienoa, että olemme saaneet kokousvieraaksi meille tutun maa- ja metsätalousministerin valtiosihteerin Päivi Nergin. Kunnioitettu valtiosihteeri, tervetuloa kokoukseemme!
Vuosi sitten metsävaltuuskunnan avauspuheessa totesin, että metsänomistajien eduskuntavaalitavoitteiden läpiviennissä onnistuimme vähintäänkin kohtuullisesti. Orpon hallitusohjelman teksteihin saatiin tutun kuuloisia lauseita metsäpolitiikasta, omaisuudensuojasta ja EU politiikasta.
Tiedämme, että hallitusohjelma on hallituksen tärkein työkalu ja tiedämme senkin, että sen toimeenpano ratkaisee hallituksen onnistumisen. Hallituskauden pari ensimmäistä vuotta ovat ratkaisevassa roolissa ohjelman toteutumisessa. Ihan yhtä toiveikas hallituksen kyvystä toteuttaa ohjelmaansa en enää uskalla olla kuin vuosi sitten. Tarkalla korvalla tulemme kuuntelemaan valtiosihteerin viestiä.
Olen monena vuonna puhunut tällä foorumilla siitä metsä- ja yhteiskuntapoliittisesta riskistä, mitä tapahtuu, kun ylisukupolvisesta yksityismetsätaloudesta metsiä siirtyy kasvottomien ja useimmiten rahastomuotoisille sijoittajille erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Marinin hallitus teki aloitteestamme pienen muutoksen tuloverolakiin, jolla se tilkitsi metsävähennyksen käyttöön liittyvän porsaanreiän. Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus metsävähennyksen korottamisesta. Siitä oli jo liitetaulukoissa laskelmat, joista saattoi tulkita sen voimaantuloa jo tämän vuoden alusta. Syksyn budjettiriihessä luvatun metsävähennyksen korottamista siirrettiin jälleen eteenpäin. Luvun 60 prosenttia muuttaminen 75 prosentiksi ei pitäisi olla näin vaikeaa, kun meillä on jo Vanhasen kakkoshallituksen ajalta esimerkki ja perusteet silloin luvun 50 muuttamisesta luvuksi 60.
Lakikokonaisuuksia on ollut ja on tulossa lausuntokierroksille. Lunastuslaki näyttää etenevän hallitusohjelman hengen mukaisesti. Kuntaliitto ja isommat kaupungit pyrkivät sitä vesittämään massiivisella lobbauksella. Meille on tärkeää, että vihdoinkin uudistus saadaan maaliin ja, että sen jälkeen hallitus lähtee täsmentämään ja ratkaisemaan nauhamaisten lunastusten eli kansankielellä sähkönsiirtolinjojen ala-arvoisia korvausperusteita erillisenä hankkeena. Tätä laajasti metsänomistajajoukkoa ärsyttävää ongelmaahan lunastuslaki ei itsessään ratkaise. Hallitusohjelmassa on tähän suuntaan velvoittavia kirjauksia. Siirtolinja-kysymyksen ratkaisu on puhtaan siirtymän hyväksyttävyyden kannalta keskeinen kysymys.
Kaavoitusta säätelevän alueidenkäyttölain valmistelusta olemme huolissamme. MTK on jättänyt työryhmätyöhön eriävän mielipiteen. Hallituspuolueissa on syytä tavata hallitusohjelmaa ja tuoda eduskunnalle meidän eriävät mielipiteet korjaava esitys. Kaavasuojelu ilman samanaikaista korvausperusteiden ratkaisua on omaisuudensuojaa loukkaavaa ja siten hallitusohjelman hengen vastaista.
Hyvät kuulijat!
Ennallistamisasetus meni kesällä täpärästi läpi Eurooppa neuvostosta itävaltalaisen vihreän mepin äänestettyä vastoin oman hallituksensa kantaa. Nyt hallituksella on kaksi vuotta aikaa antaa komissiolle sen kansallinen toimeenpano-ohjelma. Se tulee olemaan yksi hallituskauden kauaskantoisimmista kokonaisuuksista niin kansantalouden kuin maanomistajien kannalta. Työtä tullaan tekemän YM:n ja MMM:n virkatyöryhmissä. Tulemme seuraamaan valmistelua vahvistetulla asiantuntijatyöryhmällä Anna-Rosa Asikaisen johdolla ja tulemme olemaan hallituksen iholla kannustaen riittävään poliittiseen ohjaukseen, jotta asetuksen joustomahdollisuuksia tulkitaan kansallista etua, yksityisten maanomistajien vapaaehtoisia toimia ja omaisuudensuojaa kunnioittaen. Näytön paikka se on, ettei huomata, että taas tuli omat henkselit komission vyön päälle.
Hyvät kuulijat! Arvostettu valtiosihteeri!
Ja sitten ehkäpä avauspuheeni painavin osio – luonnonsuojelusta.
Tutkitusti jäsenemme haluavat suojella luontoa ja luontoarvoja. Samalla jäsenemme haluavat, että omaisuuden suojaa kunnioitetaan. Molemmat ovat ylisukupolvisuuden peruspilareita. Alkuvuodesta julkaisimme maa- ja metsätalouden monimuotoisuustiekartat. Otamme monimuotoisuustyö tosissamme. Hallitusohjelma lupaa vahvistaa omaisuudensuojaa ja perustuslaissakin lukee, että vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille – siis kaikille meille yhteisesti ja myös kustannusten osalta.
Minun huoleni koskee erityisesti sitä, että Hukkajoen raakkutragedian seurauksena, meille on syntynyt tilanne, jossa ELY-keskusten ohjeistuksista näyttää tuleen puunostajille lainsäädäntöön ja sertifiointikriteereihin rinnasteisia käytön rajoituksia. Näin ei saa olla. Ministeri Mykkäsen ylireagointi, vei raakkukeskustelun väärille raiteille. Raakkutuhossahan ei ollut kyse suojavyöhykkeestä tai edes sen puutteesta. Diili metsäteollisuuden kanssa rikkoi hallitusohjelman henkeä. Laki on laki ja ohjeet ovat ohjeita. Nyt metsäteollisuus pelkää julkisuutta ja tuntuu ottavan ELY:n ohjeistukset lainsäädännön kaltaisina rajoituksina. Lisäksi eri ELY-keskukset tuntuvat ohjeistavan ja tulkitsevan luonnonsuojelulakia toisistaan poikkeavilla tavoilla.
Olen saanut suoraan metsänomistajilta, metsänhoitoyhdistyksistä ja jopa puunostajilta erittäin huolestuttavia viestejä uuden luonnonsuojelulain tulkinnoista lajisuojelun toteuttamisessa. Esimerkkejä laaja-alaisista käytönrajoituksista on ohjeistettu erilaisten lajien suhteen. Esimerkiksi Keski-Suomessa ELY-keskus on ryhtynyt ohjeistamaan ja jopa suoraan vaatimaan kanahaukan peräpuun ympärille 50 metrin säteelle eli 0,79 hehtaarin koskematonta suojavyöhykettä ja ainakin yhdessä tapauksessa jopa 28 hehtaarin alueelle rajoitusta pesimäaikaiselle maanmuokkaukselle ja istutukselle. Uuden luonnonsuojelulain lajisuojelupykälissä (70§ ja 74§) ei ole korvausperusteita. Metsänomistajalle jää kuvaamissani tapauksissa yli 15 000 euron tulonmenetys. Laintulkinta tuntuu kohtuuttomalta. Se tuntuu selvästi hallitusohjelman kirjauksen - omaisuuden suojan vahvistamisesta – vastaiselta. Se on myös perustuslain hengen vastaista kuten raakkujokien 100 metrin suojavyöhykkeiden korvauksettoman suojelun vaatiminen.
Hallituksella ei jää ELY-keskuksen tulkinnan jälkeen muuta vaihtoehtoa, mikäli se ohjelmaansa haluaa toteuttaa, kuin avata rajatusti tuore luonnonsuojelulaki. Lajisuojelupykäliin pitää säätää metsälaista tuttu euromääräinen maksimi eli omavastuuosuus – siis se siivu mikä perustuslain hengessä voitaisiin katsoa kuuluvan metsänomistajalle luonnonsuojelusta. Omavastuuosuuden täyttyessä yhteiskunnan tulee kantaa korvausvastuu perustuslain hengen mukaisesti.
Lintulajien suojelusta aiheutuvien haittojen korvaamisen osalta maanomistajat ovat silmiinpistävästi eriarvoisessa asemassa vain sen perusteella, mikä laji sattuu olemaan kyseessä. Suurten petolintujen (mm. kotkat ja sääksi) pesäpuiden suojeluun liittyy valtion korvausvelvollisuus, mutta esimerkiksi haukkojen ei à epäyhdenvertaiselle kohtelulle ei perusteita, koska suojeluintressi on sama (lintu ja pesintä), suojelun toteutustapa on sama (metsänkäytön rajoittaminen) ja vaikutus on sama (taloudellinen menetys)
Kyse on lajisuojelun hyväksyttävyydestä. Hallituksen tulee lisätä jo luonnonsuojelulain valmistelussa esittämämme lisäys lain 70 ja 74 §:iin valtion korvausvelvollisuudesta, tekemällä tarvittavat muutokset LSL 111 §:ään (valtion korvausvelvollisuus), jossa luetellaan ne lainkohdat, joista aiheutuvan merkityksellisen haitan valtio on velvollinen korvaamaan maanomistajalle.
Lakimuutoksen lisäksi hallituksen on tehtävä ELY-keskusten ohjeistuksen roolille selkeytys. Metsänomistajalle ja metsätoimihenkilöille on selkeästi ilmaistava, mikä on lain minimivaatimus ja mikä on toivomusluontoinen ohje. Ohjeiden ja lakivaatimusten välille on tehtävä tarkka raja. Emme vastusta ohjeita. Ohjeista voisi tulla hyvää käyttövoimaa luontoarvomarkkinoille, joita vahvasti haluamme edistää.
Ministeri Mykkästä ympäristöministerin tehtävässä seuraava poliitikko joutuu välittömästi kovaan paineeseen. Tässäpä tulevalle ympäristöministerille evästä, jolla hän ja koko hallitus varmistavat, etteivät liu'u korvauksettoman suojelun tielle. Toivottavasti häneltä löytyy rohkeutta tunnustaa myös aktiivisen metsien käytön ilmastohyödyt.
Hyvät metsänhoitoyhdistysten edustajat!
Lajisuojelun akilleen kantapääksi on muodostumassa edellä kertomani lisäksi se, että metsänomistajalle ei anneta tietoa kaikista hänen maillaan olevien uhanalaisten lajien esiintymistä. Luonnonsuojelun etu on se, että arvokkaatkin kohteet kerrotaan maanomistajalle. Se ei tee niistä julkisia, mutta se mahdollistaisi luontoarvomarkkinoiden kehittymisen ja edistäisi lajisuojelua. On kohtuutonta, että metsänomistaja saa vasta tehtyään puukapan selville, että hänellä onkin jotakin arvokasta. Ympäristöhallinnon vanhakantainen ajattelu pitää murtaa ja luoda edellytykset mhy-vetoisille luontoarvomarkkinoille.
Arvoisa metsävaltuuskunta!
Metsävaltuuskunnalle puumarkkinat ja niiden toimivuus on perinteisesti keskeinen teema. Ne ovat toimineet tasapainoisesti markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan jo useita vuosia. Puun hinta on vahvistunut merkittävästi kuluvien vuosien aikana, kuitupuulla nousua vuodessa jopa 30 prosenttia, ja LUKEn ennusteiden mukaan puun hinnat jatkavat korkealla tasollaan. Pääsyynä tietysti Venäjän tuontipuun puuttuminen, jolla metsäteollisuus vuosikymmeniä kontrolloi kuitupuun hintaa. Metsäyhtiöt ovat noususuhdanteen kynnyksellä ja tarvitsevat kotimaista puuta markkinoilta. Metsänomistajien tyytyväisyys näkyy korkeana myyntihalukkuutena ja puukaupan korkeina arvosanoina. Yksityismetsänomistajien bruttokantorahatulojen ennakoidaan nousevan LUKEn mukaan ensimmäistä kertaa yli 3 miljardiin euroon
Puumarkkinaseurantaa on viety kuluvana vuotena metsänomistajille puukaupan päätöksenteon tueksi OmaMetsä palvelun sisälle. OmaMetsä on saanut kilpailuvaltin, mitä muilta ei löydy. Kilpailuvalttina on markkinadatan yhdistäminen metsävaratietoon uudella tavalla. Tämä helpottaa metsänomistajien puukaupan päätöksenteko ja näyttää puukaupan kilpailuttamisella saavutettavat hyödyt. Seuraavaksi on vuorossa jatkoa metsänhoitotöiden ostopäätöksen tukemisen ja luontoarvojen aktiivisen lisäämisen osalta. Näillä kokonaisuuksilla on merkittävä rooli metsänomistajien edunvalvonnalle. Palveluita kannattaa markkinoida mahdollisuutena tarjota merkittävää lisäarvoa metsänomistajajäsenille. Niiden avulla jäsenmäärät ja palvelujen ostot sekä monimuotoisuuden turvaaminen voidaan saattaa takaisin kasvu-uralle. Markkinat ja metsänomistajien tarve omakohtaisille palveluille tukevat tätä kasvua. Metsänhoitoyhdistysten notkahtamaan päässeitä markkinaosuuksia on lähdettävä kasvattamaan määrätietoisesti ja voimakkaasti. Metsänomistajaorganisaation suurella markkinaosuudella puolustetaan parhaiten metsänomistajien etua.
Nähtiinkö tällä viikolla ensimmäinen merkki integraatien reagoinnista Venäjän puun tuonnin päättymiseen, kun Stora Enso osti koko Junnikkalan sahaliiketoiminnan? Aika näyttää suljetaanko ja missä aikataulussa vanhempia laitoksia? Joka tapauksessa kilpailua puumarkkinoilla tällaiset yrityskaupat vähentävät. Itämeren altaan alueella saatetaan nähdä vielä isompiakin järjestelyjä, kun metsäteollisuus reagoi muutoksiin puun saatavuuden varmistamiseksi. Uskon, että laaja yksityinen metsänomistus ja ajassa elävä metsänhoitoyhdistystoiminta ovat lopulta vahvuuksia myös jalostavan teollisuuden näkökulmasta, kun tulevia strategioita metsäteollisuudessa piirrellään.
.
Hyvät metsänhoitoyhdistysten edustajat!
Metsäkeskustelu on ollut repivää ja metsänomistajat kokevat sen tutkitusti syyllistävänä. Asian eteen on tehty ja tehdään työtä. Eilisessä metsävaltuuskunnan seminaarissa etsimme yhdessä ratkaisuja. Tuntuu, että oikealla tiellä ollaan ja esimerkiksi Ylen kanssa on päästy jo selvästi eteenpäin. Metsänhoitoyhdistyksillä voi olla isokin rooli positiivisten metsäuutisten nostamisessa.
Hyvät kuulijat!
MTK kiirehtii hirvivahinkojen korvausjärjestelmän uudistusta. Vain 10 % vahinkoja kohdanneista metsänomistajista hakee korvauksia ja kasvuun kääntyneet hirvieläinkannat ja sekametsien edistämistarpeet ennakoivat lisääntyviä tuhoja. Nykyinen korvausmenettely on vaikeaselkoinen ja maastomittausten osalta raskas. Korvauskynnyksen määrittely on haasteellista jopa metsäammattilaisille. Aiemmin tätä ongelmaa oli helpottamassa nettilaskuri, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei katsonut tarpeelliseksi ylläpitää tätä keskeistä apuvälinettä. Korvausjärjestelmän uusimisen lisäksi tarvitaan hanke, jolla dronepohjainen tekoälyn kuvatulkintaa hyödyntävä arviointimenetelmä saadaan testaukseen.
Suurpetojen kannanhallinnan puuttuminen vaikeuttaa paitsi kotieläintuotantoa myös hirvikannan säätelyä. Sudet vaikeuttavat koiriin perustuvaa hirvenmetsästystä yhä laajemmilla alueilla. MMM:n asettamaan suurpetolainsäädäntöä tarkastelevan juristityöryhmän ratkaisuesityksiin kohdistuu suuria odotuksia. Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tarvitaan nyt aito ja huomattavan suuri remontti metsästyslainsäädäntöömme. EU:ssa korostetaan luontodirektiivin kansallista liikkumavaraa ja nyt sitä on käytettävä myös Suomessa Ruotsin toimivaa esimerkkiä soveltaen. Jos nyt emme saa uskottavaa suunnitelmaa lainsäädännön uudistamisesta on edessä katastrofi, jossa ensimmäisenä menetetään luotettavat suurpetojen kanta-arviot ja niiden perustana oleva vapaaehtoisten tekemä petohavaintojen raportointi. Siinä tilanteessa poikkeuslupien myöntäminen ja kannanhallinta ovat mahdottomia toteuttaa. Hallitusohjelmasta on näistäkin hyvät kirjaukset. Toivomme vahvaa poliittista ohjausta, että viranhaltioiden kynät saadaan kirjoittamaan hallinto-oikeudet kestävät pykälät!
Arvoisa metsävaltuuskunta!
Ensi viikolla äänestetään ensin amerikkalaisten tuleva presidentti ja heti perään alkaa metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien äänestys. Osassa yhdistyksiä päädyttiin sopuvaaleihin, mutta maailman suurimmissa metsävaaleissa on silti lähes 150 000 äänioikeutettua. Viime kerralla äänestysprosentti oli himpun päälle 40 % eli eurovaalien tasoa. Hyvä tavoite on päästä nyt eurovaaliprosentin yli. Metsänhoitoyhdistyksillä täyttyy vuoden vaihteessa kymmenen vuotta MTK:n jäsenyhdistyksinä. Jäsenkyselyjen perusteella metsänomistajat ovat MTK-järjestökokonaisuuden tyytyväisimpiä jäseniä. Toivottavasti meiltä kaikilta löytyy viisautta asetella myös järjestöelämässä uusia reimareita niin, että edunvalvonnan resurssit pystytään turvaamaan tulevinakin, varsin tuulisina näyttäytyvinä vuosinakin.
Arvoisa metsävaltuuskunta, kokous on avattu!