Metsänomistusmuodolla on väliä

MIELIPIDEKIRJOITUS MAASEUDUN TULEVAISUUS MIKKO TIIROLA

Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen pohdiskeli mielipidekirjoituksessaan (MT 15.2), onko metsänomistamisen juridisella muodolla väliä? Haluan laventaa tarkastelukulmaa.

Myös sillä kuka isänmaata omistaa, on ollut historiallista merkitystä. Sata vuotta sitten puutavarayhtiöt ostivat aggressiivisesti kokonaisia maa- ja metsätiloja erityisesti itäsuomalaisilta talonpojilta. Valtiovalta puuttui lainsäädännöllä asiaan ja sääti vuonna 1925 Lex Pulkkisen. Se velvoitti yhtiöt palauttamaan vuoden 1915 jälkeen kyseenalaisin keinoin hankkimansa maat asutustoimintaan. Se ja torpparivapautuslaki, Lex Kallio, vaikuttivat ratkaisevalla tavalla sotien lopputulokseen.

Asiaa pitää tarkastella myös verojalanjäljen näkökulmasta. Ennen 1990-luvun verouudistusta metsätalouden verot kerättiin pinta-alaverona metsätilan sijaintikunnalle omistusmuodosta riippumatta. Verouudistuksessa määritettiin yhteisöverokanta ja pääomaverokanta samaksi eli 25 prosenttiin. Nyt yhtiöitä verotetaan 20 % yhteisöverokannalla ja meitä perhemetsänomistajia 30 tai 34 % pääomaverokannalla. Kunnat eivät saa metsäverokertymää suoraan, vaan monimutkaisella metsäerän kautta n. 10 % osuuden kantorahakertymästä. Juridisella muodolla on verokertymiin merkittävä vaikutus. Juuri ilmestynyt Luonnonvarakeskuksen johtama laaja tutkimus osoitti, että ulkomaisten rahastoyhtiöiden omistusrakenteiden vuoksi kansainvälisten sijoittajien Suomesta saamat metsätulot voivat tietyissä tilanteissa jäädä kokonaan verottamatta. Tämä on väärin.

Olisiko aika metsäverotuksen kokonaisuudistukselle? Tulevaisuudessa pääosa metsistä kertyvistä hyödyistä valuu kauas metsien sijaintipaikkakunnilta. Jos kuntiin jää enenevässä määrin vain hakkuiden jäljet, mutta tuotot valuvat muualle, seuraa siitä metsätalouden hyväksyttävyyden heikentyminen. Monimutkaiseen pinta-alaveroon ei ole paluuta, mutta entäpä jos kaikkea metsätalouden tuloa verotettaisiinkin juridisesta muodosta riippumatta samalla yhteisöverokannan tasoon sidotulla veroprosentilla ja tämä vero ohjattaisiin metsätilan sijaintikunnalle täysimääräisenä? Silloin Hakkaraisen peräänkuuluttamalla juridisella muodolla ei olisi niin suurta väliä.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.