METSÄNOMISTAJIEN LIITTO KESKI-SUOMI YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 24.10.2006

24.10.2006

METSÄNOMISTAJIEN LIITTO KESKI-SUOMI 
YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 24.10.2006 Karstula Wanhat Wehkeet

Hyvä metsänhoitoyhdistysväki!

Tämän ylimääräisen kokouksen tarkoituksena on tehdä päätöksiä liittomme toiminnan sulauttamisesta isommaksi järvisuomalaiseksi kokonaisuudeksi! Jäsentelen hallituksen perusteluja näin kokuksen aluksi.

1) Mitä etua keskisuomalaiselle metsänomistajlle?
Nykyisen liiton toiminnanjohtajan työaikaa vapautuu hallintorutiineista
perustehtäviin, joita ovat mm maankäyttöön ja puumarkkinoihin liittyvä
edunvalvonta, sertifionti ja metsänhoitoyhdistysyheistyö. Litton
kustannukset pienenevät ja paine jäsenmaksuihin pienenee.
Erikoisasiantuntemuksen käyttö helpottuu, kun uudessa organisaatiossa voivat
toimihenkilöt erikoistua.

2) Mikä muuttuu käytännön tasolla?
Tavallinen metsän omistaja ei huomaa muutosta käytännön toiminnassa muuten
kuin nimen muutoksena.

3) Mikä on aikataulu
Yhdistynyt liitto aloittaa 1.1.2007, jos hallitusten hyväksymät
aiesopimukset hyväksytään vanhojen liittojen syyskokouksissa syksyn aikana. 

Puun markkinatilanne Keski-Suomessa

Pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa on ollut Suomen paras puun hinta
viimeisten kuukausien aikana. Kaikilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä.
Leimikoista saa poikkeuksetta useita tarjouksia, joten nyt jos koskaan
valistuneen metsänomistajan kannattaa kilpailuttaa leimikko. Tarjousten
vertailu on yleensä monimutkainen prosessi, sillä läheskään aina parhaimmilla
yksikköhinnoilla ei saavuteta parasta kokonaishintaa. Parhaaseen tulokseen
pääseminen edellyttääkin lähes poikkeuksetta ammattilaisen apua.
Paikallisilla metsänhoitoyhdistyksillä löytyy paras alueellinen
puukauppatieto.

Ongelmia maakunnan metsätaloudessa eli onko niitä?

Metsätalouteen ulkoapäin tulevat paineet pelottavat pitkässä juoksussa.
Erilaiset maankäyttöä ja elinkeinotoimintaa rajoittavat määräykset varsinkin
totaalisen luonnonsuojelun nimissä askarruttavat. Par aikaa valmisteilla
oleva Keski-Suomen maakuntakaavaan pyritään vaikuttamaan niin, että siihen
tulisi mahdollisimman vähän metsätaloutta rajoittavia merkintöjä.
Maakuntakaava on suurimmalla osalla maaseutua ainoa alueiden käyttöä,
rakentamista ja erilaista lupaharkintaa ohjaava kaava. Tämän vuoksi on
erityisen tärkeää, että Keski-Suomessa loppusuoralla olevaan
maakuntakaavatyöhön ei lisätä yhtään uutta metsätaloutta haittaavaa
elementtiä. Metsälainsäädännön säännökset ja sertifiointikriteerit täyttävät
hyvin kansalliset ja kansainväliset vaatimukset metsien ekologisesti,
taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävälle hoidolle ja käytölle.
Keski-Suomelle metsäklusteri on erityisen tärkeä sillä 10000
keskisuomalaista saa elantonsa metsäsektorin elinkeinoista. Kilpailukykyä ei
saa hukata. 

Kokemukset metsänhoitoyhdistysten yhdistymisistä

Ainakin Petäjävedellä ollaan tyytyväisiä pitäjän oman metsänhoitoyhdistyksen
fuusioitumisesta MHY Metsoon. Metsänhoitomaksu on tippunut viidenneksen
parissa vuodessa ja on tällä hetkellä 2,12 euro hehtaarilta. Yhdistyksen
palvelut ovat monipuolistuneet, sillä perinteisten työlajien joukkoon on
tullut muutaman viime vuoden aikana myös ojitus ja tienrakennuspalvelut sekä
kiinteistönvälityspalvelut. Ja kuten edellä on mainittu ollaan puun hinnan
suhteen maan kärki aluetta, kun vielä kymmenen vuotta sitten oli tilanne,
jolloin lähtemällä mihin suuntaan vain Keski-Suomesta nousi puun hinta, mutta
nyt on tilanne päin vastoin. Petäjävedellä yhdistyksen toimisto pääsee
muuttamaan tämän syksyn aikana uusiin moderneihin tiloihin keskelle
taajamaa.

Näillä sanoilla totean kokousen avatuksi!


Tiedote Maaseudun tulevaisuus 9.10.2006:

Kolme Järvi-Suomen metsän-omistajien liittoa yhdistyy 

Järvi-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon metsänomistajien liitot ovat
yhdistämässä voimansa. Yhdistymistä koskeva aiesopimus on hyväksytty
kaikkien kolmen liiton hallituksissa.Asian käsittely jatkuu liittojen yleisissä kokouksissa syksyn aikana. Uuden liiton virallinen nimi on Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja se aloittaa
toimintansa ensi vuoden alusta. Liittojen yhdistäminen liittyy käynnissä olevaan metsänhoitoyhdistysten rakennekehitykseen, joka on kasvattanut yhdistysten kokoa ja vähentänyt niiden määrää. Uusien yhdistysten tarpeet ovat erilaisia, joten myös
metsänomistajien liitojen kehittämiseen on kohdistunut paineita. Samalla on
auennut uusia mahdollisuuksia metsänomistajien liittojen kehittämiseen.Nyt yhdistyvien kolmen metsänomistajien liiton alueilla metsänhoitoyhdistysten yhdistymiskehitys on ollut varsin nopeaa. Kymmenen vuotta sitten yhdistyksiä oli noin 70. Niistä on jäljellä enää 27
metsänhoitoyhdistystä.Uuden liiton toimialue käsittää nykyiset Järvi-Suomen, Keski-Suomen ja
Pohjois-Savon metsänomistajien liittojen toimialueet. Alueen
metsänhoitoyhdistyksissä työskentelee noin 300 toimihenkilöä.
Yksityismetsänomistajia on 68 000 ja heidän puunmyyntimäärät ovat vuosittain
12-13 miljoonaa kuutiometriä. Liitoilla on palveluksessaan seitsemän metsätoimihenkilöä, joista kaksi toimii määräaikaisissa projektitehtävissä. Lisäksi liiton palveluksessa on
kaksi toimistohenkilöä.Yhdistyminen mahdollistaa henkilöstön erikoistumisen sekä antaa uusia
mahdollisuuksia liiton toimintojen kehittämiselle. Liiton päätoimisto on
Mikkelissä ja aluetoimistot Kuopiossa, Jyväskylässä ja Savonlinnassa.Uusi liitto panostaa metsänomistajien edunvalvontaan, jossa tärkein alue on
puukauppa. Siltä osin tavoitteena on kilpailun lisääminen ja metsänomistajan
aseman vahvistaminen. Muita painopistealoja ovat maankäytön edunvalvonta
sekä metsätalouden kannattavuuden edistäminen. Liiton tehtäviin kuuluvat
myös metsänhoitoyhdistysten palvelujen kehittäminen ja yhteistyön
edistäminen.Järvi-Suomen metsänomistajaliittojen yhdistymistä on haettu jo pitkään.
Matkan varrella neuvotteluissa olivat mukana myös Kaakkois-Suomi ja
Pohjois-Karjala.MTK:n metsävaltuuskunnan asettaman tavoitteen mukaan metsänomistajaliittojen määrä pitäisi pudottaa koko maassa 5-8:aan. Tällä hetkellä metsänomistajien liittoja on 13, kun mukaan lasketaan kolme ruotsinkielistä liittoa.
Järvi-Suomen fuusio pudottaa metsänomistajien liittojen määrää kahdella.