METSÄNOMISTAJIEN LIITTO JÄRVI-SUOMI KEVÄTKOKOUS 27.4.2009

MOL JÄRVI-SUOMI MIKKELI 27.4.2009
MIKKO TIIROLA

Hyvää veteraanipäivää järvisuomalaiset metsänomistajat

Tänään ovat liput salossa, eikä suotta. Jos viime sodan uhrauksia ei olisi tehty, emme mekään pitäisi kokoustamme täällä. Suomalainen metsätalous olisi aivan toista kuin se on nyt. Sodan jälkeen sama sodassa vihollisen torjunut sukupolvi nosti Suomen harsintametsätaloudesta maailman johtavaksi metsätalousmaaksi. Sodan jälkeen tehdyt panostukset ojituksiin, metsäteihin ja vajaatuottoisten metsien uudistamiseen sekä teknologiaan ja tutkimukseen ovat kaksinkertaistaneen Suomen metsien tuottokyvyn. Yhteiskunnan panostukset ovat olleet viisaita investointeja. Hyvinvointia on saatu aikaiseksi. Mutta menneisyys ei ole tulevaisuuden tae.

Nyt eletään murrosaikaa. Metsäteollisuuden kotimaiset investoinnit ovat olleet hyvin vähäisiä 2000- luvulla. Muutaman viime vuoden aikana puunkäyttökapasiteettia on supistettu jo kymmenisen miljoonaa mottia. Ennusteiden mukaan kapasiteettia ajetaan vielä lisää alas. Paperin kulutus on kääntynyt laskuun ehkä pysyvästi. Moni sanoo jo, että metsäteollisuus Suomessa on auringonlaskun ala. Kuvaavaa on pääjohtaja Karvisen lausunto, että Stora Enson tehtaat eivät kannata tällä hetkellä vaikka puut saisi ilmaiseksi. Tarvitaan uutta ajattelua. On kehitettävä uusia innovaatioita ja uusia tuotteita. Vanhoilla konsteilla ei pärjätä. Korkean teknologian puupohjaiset tuotteet ja bioenergian tuotanto tarjoavat uusia mahdollisuuksia. On uskallettava investoida tulevaisuuteen aivan kuin silloin sotien jälkeen.

KEMERASTA

Siitä olen varma, että kun maailmantalous taas kääntyy nousuun, että raaka-aineita taas tarvitaan - ehkä toisiin tuotteisiin kuin nyt, mutta kumminkin. Metsien tuottokyvyn säilyttäminen on jatkossakin tärkeää. Metsät ovat se luonnonvara, joissa meillä on kansakuntana luontainen ja perinteinen kilpailuetu. Metsänparannusrahoilla sittemmin Kemera rahoilla on ollut iso vaikutus koko sodanjälkeisessä Suomessa. Näillä tukimarkoilla ja euroilla on verottaja palauttanut pienen, mutta tärkeän motivoivan osan rahaa metsätalouden investointien edistämiseen. Tuen avulla on saatu moni metsänomistaja innostumaan tekemään tai teettämään sellainen työ, jonka panostukset tuottavat vasta vuosikymmenten päästä. Kemeran avulla on hoidettu myös työllisyyttä. Tunnettu tosiasia on, että yhden työpaikan lisäys metsätalouteen poikii muuhun talouteen 3 - 10 työpaikkaa. Metsissämme on edelleen paljon tekemätöntä työtä. Maaseutualueet kaipaavat elvytystoimia erityisesti liittoalueemme metsäisissä maakunnissa. Odotamme kovasti hallituksen lisäbudjettia, sillä Kemera -varojen tilanne on erityisen tukala tänä vuonna. Varojen lisäystarve kuluvalle vuodelle on 20 milj. euron luokkaa. Tämän vuoden alussa rahoitettiin yli 10 milj. eurolla viime vuoden puolella toteutettuja hankkeita. Tänä vuonna panostetaan keskimääräistä enemmän metsänhoitoon ja metsäenergian kysyntä poikkeuksellisen kovaa. Myös myyrätuhot ovat paljastumassa suuriksi. Jos kuluvan vuoden rahoitukseen ei saada merkittävää lisärahoitusta pikaisesti, uhkaavat metsänhoitotyöt keskeytyä pahimmassa tapauksessa jo kesälomien jälkeen.

Viisi vuotta valmisteilla ollut kemera-laki on tulossa eduskuntakäsittelyyn. Olemme viime syyskokouksen aloitteiden mukaisesti esittäneet siihen muutamia keskeisiä muutostarpeita. MTK:n metsävaltuuskunnassa otettiin yksimielinen kanta siihen, että kahdenmetrin pituusrajaa taimikonhoidossa pitäisi alentaa. Tämän lisäksi meidän keskeinen vaatimus on ollut ilmastopoliittisten energiapuutukien ja varsinaisten metsänhoito kannustimien erottaminen toisistaan. Ilmastopolitiikka on ilmastopolitiikkaa ja metsänhoito metsänhoitoa.

BIOENERGIASTA

Metsänomistajaliitto Järvi-Suomi on ollut aktiivinen kuluneen vuoden aikana erityisesti bioenergiakysymyksissä. Vastaan tässä samalla metsäjäsen Pauli Kymäläisen viime syyskokouksessa esittämiin aloitteisiin. Olemme vieneet viestiämme vuoden aikana alueen kansanedustajille ja erityisesti ministeri Pekkariselle, jonka olemme tavanneet useita kertoja. Viestimme on ollut selkeä: puun energiakäyttöä on mahdollista lisätä merkittävästi ja puulla tuotettu energia kaikessa muodoissa vahvistaa suomalaista kansantaloutta ja aluetaloutta. Olemme myös esittäneet, että valtion tulee erottaa ilmastopoliittiset bioenergian markkinoille tuloa edistävät tuet erilleen metsänhoidollisista kemeratuista. Kannustimet on ohjattava ketjun alkupäähän. Tämän lisäksi olemme tukeneet Suomen Sahojen pyrkimystä saada puupohjaiselle sähköntuotannolle takuuhintajärjestelmä. Tämä on maaseutualueille merkittävä asia. Suomalaiset sahat ovat tässä suhteessa kilpailijoihin verrattuna eriarvoisessa asemassa. Ilman puusähkön syöttötariffeja, metsäenergialle käy helposti kuten pellettituotannolle, josta jo 70 prosenttia menee vientiin. Silloin käy niin, saksasalaiset ja britit täyttävät EU:n ilmastovelvoitteensa meidän raaka-aineilla. Ison metsäteollisuuden huoli energiakustannusten noususta on ymmärrettävä. Vaikeuksissa painiva ala ei kaipaa lisää verorasitteita. Lainsäätäjä voi halutessaan kohdentaa syöttötariffirasituksen niin, että siitä ei tule lisäkustannusta metsäteollisuudelle. Joka tapauksessa tuulelle kaavaillut syöttötariffitakuut ovat monikymmenkertaiset nykyisiin bioenergian kemeratukipanostuksiin verrattuna. Puusta tehtävällä energialla ei jostakin syystä ole vielä samaa hohtoa valtamediassa, kuin tuulienergialla. Työllisyysvaikutukset ja arvonlisäys yhteiskunnassa sekä alueelliset vaikutukset ovat puusta tuotetulla energialla kiistattomasti paremmat eikä metsien hyödyntämisen hiilinieluakaan pidä unohtaa. On surullista, että yhä edelleen kivihiilen verotus on sillä tasolla, että jopa sisämaan kaupungeissa sitä kannattaa polttaa. Oma lukunsa on Helsinki, jonka päättäjät kyllä puhuvat ekologista ajattelusta ja luonnonsuojelusta, mutta jonka energiatuotanto pohjautuu kaikkein vahvimmin kivihiileen.

Vielä reilu vuosi sitten pidettiin kansantaloudellisesti kestämättömänä sitä, että kuidutukseen kelpaavaa puuta poltettaisiin. Tänä talvena tilanne on muuttunut ja ehkä pysyvästi, kun kuitupuu ei käy kaupaksi massa ja paperiteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Uusiutuvan energian lisäystarve alkavalla kymmenluvulla on huima. Sitä pitää tuottaa EU velvoitteiden mukaisesti Suomessa yhtä paljon, kuin nykyiset ydinvoimalamme ja Olkiluotoon rakennettava maailman suurin ydinvoimalaitos yhteensä pystyvät tuottamaan. Tämä tavoite ei onnistu pelkillä kannoilla ja risuilla. Metlan erikoistutkijan Lauri Hetemäen mukaan puun jalostusarvo saattaa jo parin vuoden päästä olla suurempi energiakäytössä kuin massana tai paperina. Tämän totuuden jälkeen kukaan ei voi väittää, että kuitupuun polttaminen olisi kansantaloudellisesti kestämätöntä. Sitä pitää suorastaan edistää.

PUUMARKKINOISTA

Puumarkkinoiden toimivuus on kyseenalaistettu toistuvasti. Kysynnän voimakkaat muutokset näkyvät hintatasossa ja se taas vaikuttaa tarjontaan. Pari vuotta sitten tukin kysyntä oli huimaa ja hinnat nousivat ja kauppa kävi. Viime vuonna suma kääntyi kuitupuuhun, kun sitä haluttiin. Puukauppa kävi, toki verohuojennusten säestyksellä. Syksyllä markkinat menivät tukkoon, kun vilkkaan puukaupan lisäksi tuontipuuta tuotiin kalliilla hinnalla ennätysmäärät varastoihin ja samanaikaisesti lopputuotteiden kysyntä romahti. Alkuvuoden puukauppa on ollut hyvin hiljaista, mutta turha siitä on metsänomistajia tai metsänhoitoyhdistyksiä syyttää. Teollisuus on supistanut tuotantoa ja lomauttanut ostomiehiä. Puukauppa vaatii aina kaksi osapuolta.

Metsäteollisuuden neuvonantajana ja muun muassa Jaakko Pöyry Consulting Oy:n toimitusjohtajana toiminut Rainer Häggblom sanoi Radiouutisten Ykkösaamun haastattelussa viime viikolla yhtenä keinona metsäteollisuuden toiminataedellytysten turvaamiseksi sen, että metsänhoitoyhdistysten roolia pitäisi harkita puukaupassa uudelleen. Häggblomin mielestä olisi parempi, että puukaupat tehdään suoraan ostajan ja myyjän välillä. Minä olen toista mieltä. Teollisuuden puunhankinta olisi vielä työläämpää, jos metsänhoitoyhdistykset eivät olisi markkinoimassa puukauppatuotettaan metsänomistajille. Häggblomin lausuma on kuin sertifikaatti metsänhoitoyhdistyksen puukauppatuotteelle.

Haasteena puukaupassa on tänä vuonna se, miten sahojen tukkipuutoimitukset voidaan hoitaa. Tukkia sahureiden viestien perusteella tarvitaan, mutta kuitupuun ja hakkeen kysyntä takkuaa. Tukkipuunhinnan voimakas nousu 2007 ja lasku viime vuoden ja tämän vuoden aikana aiheuttavat vääjäämättä vaikeuksia puukaupan käynnistämiseen. Minä ymmärrän sahojen huolen, kun niiden varannot käyvät kevään myötä vähiin. Puukaupan verohuojennukset voivat nyt nousta arvoon arvaamattomaan. Metsänhoitoyhdistysten täytyy olla kesän ja syksyn aikana erityisen aktiivisia viriävän tukkitarpeen tyydyttämisessä. Metsänomistajanäkökulmasta meillä ei ole varaa menettää sahauskapasiteettia. Tukkipuu kauppa muodostaa lähes kolme neljännestä kantorahatuloista. Yksityismetsätalouden kannattavuuteen mekaanisen metsäteollisuuden kapasiteetin säilymisellä on ratkaiseva merkitys. Tämä täytyy muistaa myös Vanhasen kabinetissä, kun metsäteollisuuden ongelmiin jälleen tartutaan.

ORGANISAATIOUUDISTUKSISTA

Ministeri Anttila on käynnistänyt metsälakien ja metsäorganisaatioiden uudistamistyön. Samanaikaisesti on EY tuomioistuimessa kanteet metsäkeskusten liiketoiminnasta ja metsänhoitomaksusta, ja metsäteollisuudessa on käynnissä historiallisen suuri murros. Toimintaympäristömme on muutaman vuoden päästä tyystin erilainen kuin nyt. MTK:n valtuuskunta hyväksyi järjestölle uuden strategian viime viikolla. Se antaa mahdollisuudet järjestön virtaviivaistamiselle. Nyt on aika metsänomistajien, metsänhoitoyhdistysten, liittojen ja MTK:n metsälinjan herätä. On käynnistettävä metsänomistajien oma strategiatyö, joka tukeutuu MTK:n yhteiseen strategiaan, mutta jonka lopputuotteena on nykyaikaan sopiva virtaviivainen METSÄ-MTK brändi, jonka voisivat kokea omakseen niin maanviljelijät kuin Ahjoa lukevat metallimiehet. Järjestöltä kaivataan uusiutumiskykyä. Metsänhoitoyhdistykset ovat sitä viimeisen viidentoista vuoden aikana osoittaneetkin. Jokainen mhy päättäjä joutuu silti kysymään, onko oma yhdistys valmis jatkossa vastaamaan omalla alueellaan esimerkiksi metsäsuunnittelusta, tienrakennuksesta ja ojituksesta, jos toimintaympäristö muuttuu. Samoin on laita yhdistyksen talouden suhteen. Kaavaillut palomuurit metsänhoitomaksun käyttöön aiheuttavat erityistä huolta niille metsänhoitoyhdistyksille, joiden tulorahoitus nojautuu vahvimmin

metsänhoitomaksuun. Näihin kysymyksiin palataan kokouksessa myöhemmin ja syvällisemmin, kun MTK:n uusi metsäjohtaja Juha Hakkarainen saa puheen vuoron!

Tervetuloa kokoukseen Juha ja tervetuloa vierailevana tähtenä Metsäliiton Suomen puunhankinnan johtaja Yrjö Perälä.

Antoisaa kokousta! Kokous on avattu!