Metsänhoito voi pelastaa hiilinielut

Mikko Tiirola
Vieraskolumnit 19.09.2018

Mikko Tiirola: Hiilinieluja voidaan vahvistaa, vaikka hakkuita lisätään.

Vihreät haluavat kevään eduskuntavaaleista ilmastovaalit. Olen samaa mieltä teeman tärkeydestä.

Ilmastonmuutoksen kaksi perussyytä ovat yleisesti hyväksyttyjä: fossiilisten raaka-aineiden käyttö ja globaali metsäkato. Luonnollisesti ilmastonmuutoksen torjunnan täytyy keskittyä näihin asioihin.

Tähän yksimielisyys sitten loppuukin. Metsien käyttö on muodostumassa ykköskiistakapulaksi. Vihreät ovat irrottautuneet kansallisesta metsästrategiasta 2025, jota he olivat tekemässä Kataisen sateenkaarihallituksessa. Nyt kun Sipilän hallitus on toteuttanut sitä, paheksutaan puunkäytön lisäystavoitteita "biotaloushuumana".

Ilmastokeskustelu kulminoituu termeihin hiilinielu ja hiilivarasto. Osa tutkijoista korostaa, ettei ole aikaa odottaa. Siksi hakkuita tulisi rajoittaa ja puuta varastoida metsiin, koska lisääntyvät hakkuut pienentävät hiilinielua, eli hiilivaraston karttumisen nopeutta.

Globaaliin ongelmaan ei pitäisi kuitenkaan hakea yhden maan osaoptimoitua ratkaisua. Jos meillä ei hyödynnetä puupohjaisten tuotteiden potentiaalia, tehdään se sademetsissä ja muilla Suomea herkemmillä alueilla. Jos puuta museoidaan metsään, vaikeutuu taas fossiilisten korvaaminen.

Hiilinieluja voidaan kuitenkin vahvistaa, vaikka hakkuita lisätään. Siitä on meillä historiallista näyttöä. Vuonna 1973 Suomen metsissä oli puuta 1,5 miljardia kuutiometriä. Silloinen puuvaranto on hakattu 1,7 kertaisesti ja silti puuta metsissä on miljardi kiintokuutiometriä enemmän kuin 45 vuotta sitten. Metsien kasvu eli hiilen sitominen, on saatu kaksinkertaistumaan viidessä vuosikymmenessä. Isolta osalta sitä selittää vuosikymmeniä tehty metsänparannustoiminta ja viljelymetsätalous.

Toivonkin, että vaalikeskusteluissa päästään hakata vai säästää kiistelystä keskusteluun, miten tehostetaan metsänhoitoa hiilensidonnan lisäämiseksi. Tuoretta tutkittua tietoakin on olemassa. Luonnonvarakeskuksen professori Jari Hynysen johdolla laadittu raportti (METSÄ 150 - Metsänkasvatuksen keinot lisätä puuntuotantoa kestävästi ja kannattavasti) kertoo uusimman tutkimuksen keinot, millä metsät saadaan kasvamaan 150 miljoonaan kiintokuutiometriin vuodessa.

Sen soisi päätyvän sekä poliitikkojen että metsänomistajien lukemistoksi.

Hiilen sitomista voidaankin vauhdittaa samanaikaisesti, kun puunkäyttöä lisätään korvaamaan betonia, tekokuituja, muoveja tai vaikkapa lentokerosiinia. Samalla se on signaali vaalikeskusteluihin, että metsänhoidon kannustimista kannattaa huolehtia. Metsäverotuksen tasolla, sukupolvenvaihdosten ja perikuntien purkamisen kannustamisella tai yhteismetsätoiminnan edistämisellä voidaan vaikuttaa hiilinielun suuruuteen.

Metsätalouden investointeihin kannustamisen vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Nyt niitetään takavuosikymmenten metsäpolitiikan satoa. Huolestuttavaa on, että nykyinen kemera toimii huonosti. Rahaa jää käyttämättä ja investoinnit metsätalouteen alenevat. Metsänomistajat kokevat kemeran byrokraattisena, eivätkä toimijatkaan markkinoi sitä entiseen tapaan. Kemeran uudistaminen on käynnissä. Siinä pitää onnistua.

Muutama vuosi sitten uudistettu metsälaki antaa metsänomistajalle valinnanvapautta. Siihen kannattaa edelleen luottaa, kun vain metsätalouden kannattavuudesta huolehditaan.