Metsäiltamapuhe Ruokolahden lavalla Siikajoella
Heleätä iltaa metsäiltamaväki!
Vuorenmaan Heimo pyysi pitämään metsänomistajien tervehdyksen teille pohjoispohjalaisille metsäiltamaväelle. Teen sen mielelläni! Olen pudasjärveläiset juuret omaava keskisuomalaistunut metsänhoitoyhdistysmies, metsänomistajien äänitorveksikin Savossa tituleerattu MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja!
Hyvät ystävät!
43% suomalaisista luulee, että Suomessa hakataan metsiä enenmmän kuin ne kasvavat! Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista näin luulee kolme neljästä. Me tiedämme että näin ei ole. Viime vuonnakin metsiimme varastoitui kaiken käytön ja metsiin jäävän hukka- ja lahopuun lisäksi 17 miljoonaa mottia puuta. Jos ylijäämä olisi katkottu kolmimetrisiksi pölkyiksi kertyisi siitä 12 metriä korkea pöllipino Helsingistä Kemiin saakka.
Näin ei ole maailman joka kolkassa. Kanadassa, josssa metsien hoitamista ja käyttöä on laiminlyöty paloi viime vuonna 18 miljoonaa hehtaaria metsää savuna ilmaan. Siis lähes saman verran kuin koko Suomen metsäpinta-ala on. Ilmastonmuutosta hillitään fossiilitaloudesta irtipääsemällä - ei metsiä museoimalla tai niiden hoitoa laiminlyömällä.
Hyvä iltamaväki!
Me suomalaiset metsäammattilaiset ja metsänomistajat olemme hoitaneet hommamme hyvin. Olkaamme siitä ylpeitä. Parannettavaa meillä on sen kertomisessa ja sanoittamisessa!
Mutta hyvät ystävät!
Ajatelin muistuttaa teitä kolmesta asiasta!
Sillä Presidentti Stubbin
tasavallassa on kolmea pointtia arvostetaan!
Tänä iltana puheenvuoroni kolme pointtiani, hyvä metsäiltamaväki, ovat puumarkkinat, sähkönsiirtolinjat ja EU-vaalit!
Hyvät metsänomistajat!
Vaikka Suomen talous on ollut kuluneen talven taantumassa, on puun hintakäyrät olleet koko talven nousevia! Puusta kilpaillaan ja puusta maksetaan jopa reaalisesti ennätyshintoja. Uusiutuvasta puusta on pulaa Itämeren altaan alueella. Puuta tarvitaan lisääntyviä määriä niin energiaksi, selluksi, uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden raaka-aineeksi kuin perinteiseksi sahatavaraksi. Ennusteet uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvästä tarpeesta ovat kasvavia kun fossiilitaloudesta pyristellään irti.
Viime vuosina juuri Väli- ja Pohjois-Suomeen on investoitu reippaasti niin kemialliseen kuin mekaaniseen metsäteollisuuteen. Naapurissa Ruotsissakin puun hinnat ovat voimakkaassa nousussa. Stora Enso ilmoittikin tulosjulkistuksen yhteydessä, että "Forest-divisioona odottaa puun kysynnän nousevan vähitellen samalla, kun markkinat Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa pysyvät tiukkoina. Puun hinnan arvioidaan nousevan koko loppuvuoden ajan Suomessa ja Ruotsissa." Tällaista en ole kuullut yli neljännesvuosisataisen metsämiesurani aikana.
Viestini teille metsänomistajille on, että hyvää markkinatilannetta kannattaa hyödyntää ja laittaa samalla nuoria metsiä kuntoon. MTK:n ja metsänhoitoyhdistykset muistuttavat, että puukauppa kannattaa aina kilpailuttaa. Omasta metsänhoitoyhdistyksestä saa apua. Puukaupassa on hyvin erilaisia hinnoittelumalleja. Tarjousten vertailuun kannattaa käyttää mhy:n asiantuntijan apua!
Hyvät ystävät!
Se toinen pointti koskee sähkönsiirtolinjoja!
Kasvanut tarve lisätä energiaomavaraisuutta ja paine luopua fossiilisesta energiantuotannosta on lisännyt uusiutuvan energian kysyntää. Teollisen mittakaavan maatuuli-, merituuli- ja aurinkovoimalat yleistyvät, julkisesti tiedossa olevia hankkeita on jo yli 700 kappaletta.
Nykyinen lunastuslaki asettaa sähkölinja-alueiden maanomistajat heikkoon tilanteeseen. Laki passivoi toimijat maksamaan maanomistajalle vain lain edellyttämän ryöstöhintaisen minimikorvauksen, eikä korvauksista juurikaan sovita. Esimerkiksi Suomen valtion pääomistama kantaverkkoyhtiö Fingrid noudattaa lunastusmenettelyissään lakiin kirjattua lunastuslakia.
Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueen maanomistaja pääsee nauttimaan vuosittaista vuokraa, mutta samasta hankkeesta aiheutuvan sähkölinja-alueen maanomistaja saa vain lunastusmenettelyn mukaisen kertakorvauksen aiheutuneesta käytönrajoituksesta. Viime kädessä korvaus on lunastuslain mukainen kertakorvaus, joka koostuu käytännössä maapohjasta, puuston odotusarvosta ja taimikonhoitokustannuksista.
Saimme ajettua metsänomistajien etujärjestönä viime eduskuntavaalien jälkeen paljon hyviä kirjauksia hallitusohjelmaan. Muun muassa lähes 50 vuotta vanha lunastuslaki luvattiin uudistaa ja sähkönsiirtolinjojen maapohjien täysin ryöstöhintaisia lunastuskorvauksia luvattiin parantaa.
Sähkölinjojen lunastuskorvaukset ovat myös pitäneet pitkään ykkössijaa MTK:n jäsenkyselyissä ja -palautteissa. Eikä ihme. Tälläkin seudulla tavanomaisesta mäntykankaan maapohjasta lunastuskorvaus on noin 200 euroa hehtaarilta. Siis parisataa euroa hehtaarilta siitä, että joku saa lainjäätäjän oikeuttamana lunastaa maapohjan liiketoimintaansa vuosikymmeniksi. Tämä on lain säätäjän sallimaa ryöstämistä oikeusvaltiona pidetyssä Suomessa. Vääryyden tunnetta lisää se, että tuuli- tai aurinkopuistojen alueella voidaan saada merkittäviä tuloja.
Lunastuslain korvausuudistus on se hallituksen toimenpide, jolla odotetaan olevan ratkaiseva muutos maanomistajien asemaan sähkölinjakorvauksissa. Tietojeni mukaan hallitus on tuomassa lunastuslain muutosesitystä lähiaikoina lausuntokierrokselle.
Jos laskentatavat ja perusperiaatteet siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä lunastuksesta, säilyvät lain uudistuksessa ennallaan, ei pelkkä tasokorotus korjaa niitä ongelmia, joita arvon määritykseen liittyy.
Jos uudistus jää siihen, että siirtolinjakysymystä ei ratkaista erilliskysymyksenä vaan uudistus hoidetaan prosenttikorotuksena, eivät vihreän siirtymän siirtolinjojen sijaiskärsijöiksi joutuvat maanomistajat kostu esimerkkini mukaisessa tapauksessa kuin viisikymppiä. 250 €/hehtaari kertakorvauksen vuosikymmeniksi olisi edelleen ihan yhtä suuri vääryys.
Vaadimme, että voimalinjojen kertakorvauskorotuksien sijaan korvausjärjestelmää pitää kehittää vuosittaisella maanomistajakorvauksella, joka perustuisi verkonhaltijan keräämiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin. Lunastuslain lisäksi muutokset sähkömarkkinalakiin ovat välttämättömiä.
Lunastuslain uudistuksella mitataan hallituksen oikeustajua. Toivon, että erityisesti näillä seuduilla, jossa siirtolinjaviidakkoa on jo rakennettu paljon ja rakennetaan lisää, olisitte maanomistajina myös aktiivisia erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajien suuntaan.
Hyvät metsänomistajat!
Se kolmas pointtini tänä iltana on EU-vaalit!
EU-vaalit eivät ole aikaisemmin kiinnostaneet suomalaisia – ei myöskään metsänomistajia. 2000-luvun EU-vaaleissa äänioikeuttaan on käyttänyt vain neljä kymmenestä äänioikeutetusta suomalaisesta. Maaseudulla on äänestetty selvästi kaupunkeja laiskemmin, vaikka maaseutua EU päätökset koskettavat huomattavasti kaupunkiseutuja enemmän. Viime EU-vaaleissa Itä- ja Pohjois-Suomessa äänestysaktiivisuus oli lähes 20 prosenttia pienempi kuin Helsingissä. Koko metsäisessä Itä-Suomessa annettiin vähemmän ääniä EU-vaaleissa kuin yksin Helsingin kaupungissa. Helsingin kaupungissa ääniä annettiin yli 273 000, kun Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä yhteensä vain noin 250 000 ääntä. Helsinkiläiset päättävät mepeistämme, vaikka EU:ssa päätetään paljon enemmän maakuntiin ja maaseutuun kuin pääkaupungin arkeen vaikuttavia asioita. Emmehän jätä enää helsinkiläisille päätösvaltaa valita meppimme Brysseliin?
Ilmassa on merkkejä, että kesäkuun EU-vaaleissa metsänomistajien äänestysaktiivisuus kasvaa. Ennallistamisasetus, taksonomia, LULUCF, bioenergian kestävyyskriteerit, metsien valvonta-asetus ja metsäkatoasetus ovat näyttäytyneet metsänomistajille EU:n metsätsunamina.
Äänestyspäätöstä tehdessään metsänomistajan kannattaa selvittää haluaako ehdokas olla metsämeppi ja onko hänellä kielitaitoa, verkostoitumiskykyä ja halukkuutta hakeutua keskeisiin valiokuntiin. Puolueiden ohjelmissa on eroja, mutta niin on myös puolueiden sisällä ehdokkaiden välillä.
Vaikeutta tuottaa se, että saman puolueen listoilla voi olla ehdokkaita, joiden metsämielipiteet poikkeavat jyrkästikin toisistaan. Siksi fiksu metsämeppiä haluava valikoi äänensä sellaiselle ehdokkaalle, jolla on myös potentiaalia tulla valituksi.
Meitä metsänomistajia on yli 600 000. EU-vaaleissa ei yksikään puolue ole Suomessa kerännyt yli 400 000 ääntä 2000-luvulla. Kun metsänomistajat saadaan innostumaan vaaliuurnille, on toivoa saada EU:n metsätsunami rauhoittumaan.
Oivallista metsäiltamaillan jatkoa!
Muistetaan kilpailuttaa puukaupat, muistuttaa hallituspuolueiden kansanedustajien siirtolinja vääryyksistä ja käydä äänestämässä metsämeppejä aktiivisen metsän hoidon lomassa!
Mutta tietenkin myös nauttia kesästä ja kasvun ihmeestä!