Merkittävät vaalit

Mikko Tiirola
20.6.2012

Hallitus aikoo uudistaa metsänhoitoyhdistyslain. Lakiuudistus on tavoitteena toteuttaa vuoden 2013 aikana. Ministeri Koskisen linjauksen mukaisesti metsänomistaja voi jatkossa päättää haluaako hän jatkaa jäsenyyttään metsähoitoyhdistyksessä ja mihin metsänhoitoyhdistykseen hän haluaa kuulua. Uudistuksessa lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuu ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttuu vapaehtoiseksi.

Metsänomistajan kannalta verottajan kuoressa tulevan lakisääteisen metsänhoitomaksun vaihtuminen yhdistyksen jäsenmaksuksi kuulostaa ihan positiiviselta asialta. Jäsensuhde tulee lähenemään. Vastarannan kiiskien mukana pitäminen puoli pakolla on heikentänyt mhy-toiminnan imagoa. Ongelmalliseksi lakisääteisyyden poistumisen metsänomistajan kannalta tekee se, että metsänhoitomaksu on toiminut esteenä muille maksuille. Edelleen osa teollisuudesta ja poliittisista vaikuttajista ajaa metsänomistus- tai metsätilamaksua, joka yhdistysten sijasta kerättäisiin valtiolle. Myös kiinteistöveroa on vilkuteltu lähes jokaisten hallitusneuvottelujen alla. Omalle organisaatiolle kerätyt miljoonat ovat tukeneet metsänomistajien asioiden ja etujen ajamista ja metsäomistajat ovat itse päättäneet niiden käytöstä.

Muutos voi olla uhka, mutta se on myös mahdollisuus. Muutostilanteessa lähes kaikki metsänomistajat ovat järjestäytyneet yhdistyksiin. He antavat kiitettäviä arvosanoja yhdistysten palvelusta ja metsäomistajien edunvalvonnan tarve tulee vain kasvamaan. Millään toisella organisaatiolla ei ole miehitystä jokaisessa Suomen kunnassa ja kylässä. Metsänomistajien tuntemus ja tiedot omistajien metsävaroista ovat yhdistyksissä ylivertaiset toisiin toimijoihin verrattuna. Puukaupallinen edunvalvonta erottaa meidät kaikista muista toimijoista: reaaliaikainen ja tarkka tieto puun hinnasta ja katkonnasta sekä valtakirjakauppa ovat ne vahvuudet, joita vain metsänhoitoyhdistys voi tarjota. Metsänomistajien yhteinen ketju tarjoaa tukea hyvistä käytännöistä ja edunvalvontakoneisto ulottuu joka kylästä maakuntien kautta Helsinkiin ja Brysseliin saakka. Metsänhoitoyhdistys on puolueellinen toimija - aina metsänomistajan puolella.

Uudistuksen myötä metsänomistajien päätösvalta omissa yhdistyksissä kasvaa, kun metsänhoitoyhdistysten toiminnan rajoitteet poistetaan metsänomistajille tarjottavien palvelujen osalta. Syyskuun valtuustovaalit ovat metsänomistajille nyt erittäin tärkeä vaikuttamisen paikka. Uudet valtuustot linjaavat, miten heidän oma yhdistyksensä toimii ja millaisia palveluita ne tulevaisuudessa tarjoavat. Yhdistysten hallintoon pitää löytyä paljon aktiivisia ihmisiä erilaisista metsänomistajatyhmistä. Ehdokkaiksi toivotaan koko maassa erityisesti naisia, nuoria ja myös muualla kuin metsiensä sijaintipaikkakunnalla asuvia metsänomistajia. Muutostilanteessa aktiivinen hallinto on yhdistykselle elintärkeä. Pitkään oman yhdistyksen hallinnossa toimineena voin sanoa, että työ on mielenkiintoista ja myös omaa ammattitaitoa kehittävää. Nyt on ehdokasasettelun aika. Metsänomistajat, hakeutukaa aktiivisesti ehdokkaiksi!

Mikko Tiirola

MTK:n metsävaltuuskunnan pj