Maanomistajiin voisi luottaa

PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 27.10.2014 5:00
Mikko Tiirola

Heikki Susiluoto (Ksml 23.10.) ei halua ymmärtää vapaehtoisuuden motivoivaa voimaa luonnonsuojelussa. On hämmästyttävää, että vihreät poliitikot, jotka muutoin toimivat usein yksilön vapauden näkökulmaa korostaen, sokeutuvat vanhakantaisuuteen luonnonsuojelussa.

Kuten Susiluoto kirjoitti, on MTK ollut ohjelman virallisen valmistelun ajan mukana työryhmätyöskentelyssä. Käytin itse MTK:n puheenvuoron soidensuojelun täydennysohjelman avausseminaarissa vajaa kolme vuotta sitten. Jo silloin ilmoitin, että olemme järjestönä valmiit tukemaan ohjelman tavoitteita ja sen toteuttamista, kun se perustuu maanomistajien kuulemiseen ja vapaaehtoisuuteen.

MTK:n toimintatapoihin ei kuulu poliittisesti päätettyjen asioiden boikotointi. Työryhmätyöskentelyn aikana moni asia onkin saatu menemään oikeaan suuntaan.

Toiseksi Susiluoto korosti, että ohjelma rakentuu vapaaehtoisuuden varaan. Minä en usko sellaiseen vapaaehtoisuuteen, jossa heilutellaan pakkopiiskaa ja ilmoitetaan, että näin on päätetty. Se ei sovi suomalaiseen kansanluonteeseen.

Ihmisiin kannattaa luottaa. On hyvin ilmeistä, että suurin osa maanomistajista lähtee mukaan ohjelmaan vapaaehtoisesti, kunhan valtiolla on rahaa käypiin korvauksiin. Ja tähän myös MTK kannustaa maanomistajia.

Maanomistaminen on ylisukupolvista toimintaa. Suomalaisten maanomistajien ympäristötietoisuus ja halu suojella luontoa on vahva. Pakkolunastuskortin heiluttelu ei palvele myöskään luonnonsuojelun yleistä hyväksyttävyyttä.

Kolmanneksi Susiluoto kirjoittaa, että luonnonsuojelupakkolunastuksia on ollut viime vuosina hyvin vähän. Tämä on totta, koska kymmenen vuotta on toimittu metsien suojelussa vapaaehtoisuuteen nojautuvan Metso-ohjelman kautta. Naturan jälkeen pakko-ohjelmia ei ole ollut.

Maanomistajat ovat tarjonneet kohteita suojeluun enemmän kuin eduskunta on ohjannut siihen varoja. MTK on antanut tälle toiminnalle täyden tuen. Siitä pidämme lujasti kiinni jatkossakin, että yhteiseksi hyväksi ei omaisuutta sosialisoida ilman täyttä korvausta.

Kirjoitin (Ksml 21.10) varsin perusteelliset perustelut Susiluodon neljännelle väitteelle, ettei vapaaehtoisuuden kautta voida suojella useiden maanomistajien omistamia suokokonaisuuksia. Susiluoto ei ilmeisesti halua ymmärtää lukemaansa.

Arvokkaita suokohteita on kartoitettu yli tuplasti ohjelman tavoitteita enemmän. Särkymävaraakin on. Metso-ohjelman kokemukset ja tutkimustieto antavat vahvat viitteet siihen, että Susiluodon huoli on täysin perusteeton.

Soidensuojelun täydennysohjelman ympärillä käydyn keskustelun erikoisin piirre on vapaaehtoisuuden raju vastustus. Poteroista kannattaisi nousta ylös ihan luonnonsuojelun hyväksyttävyydenkin nimissä.

Mikko Tiirola

puheenjohtaja

MTK:n metsävaltuuskunta

Petäjävesi