Maanomistajalle kuuluu osa siitä tuotosta, mitä sähkönsiirrolla tehdään

Maaseudun Tulevaisuus| Metsä| Metsäpolitiikka 2.11.2023 12:18 Jukka Hämäläinen Espoo

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola puuttui sähkönsiirtolinjojen lunastuskorvauksiin valtuuskunnan kokouksessa Espoon Hanasaaressa. Tiirola sanoi saavansa metsänomistajilta kaikkein eniten palautetta juuri tästä aiheesta.

Toivoa epäkohtien korjaamisen antavat hänen mukaansa sekä hallitusohjelma että lupaus tuoda lunastuslain uudistus nopeasti eduskuntaan.

"Valitettavasti sekään ei ratkaise siirtolinjakysymystä. Muutaman satasen hehtaarikohtaiseen kertakorvaukseen eivät prosenttikorotukset riitä."

Lunastuslain uudistuksen lisäksi tarvitaan Tiirolan mukaan sähkömarkkinalain uudistus.

"Maanomistajalle kuuluu osa siitä tuotosta, mitä sähkönsiirrolla tehdään."

Tiirola pelkää, että vihreän siirtymän vastustus kovenee metsänomistajissa, jos he kokevat jatkuvasti vääryyttä.

"Jokainen voimalinja pirstoo maa- ja metsätalousmaata vieden maanomistajalta pahimmillaan koko kiinteistön kehittämismahdollisuudet – ja kaikki tämä täysin barbaarisilla korvauksilla."

Luontopolitiikkaan Tiirola peräsi ennakoitavuutta. Tiirola haluaa kansallisen ylivaalikautisen strategian, joka ottaa huomioon sen, että maan- ja metsänomistaja on itse paras päättämään omaisuutensa hoidosta ja käytöstä.

Metsänomistajien kannalta merkittävää hänen mielestään on luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien määrittely.

"Ei saa käydä niin, että huomaamme vanhat metsät määritellyksi niin, että puun ostajat karttavat kohteita, mutta korvauksiakaan ei makseta."

Tiirola tähdensi, että kansallinen biodiversiteettistrategia ja Suomen sitoumukset EU:n komissiolle täytyy valmistella ja päättää käsi kädessä.

"Muutoin päällekkäisyyksien ja ristiriitojen riski on ilmeinen. Biodiversiteettipolitiikka on yhteensovitettava kansallisen metsästrategian kanssa."

Samalla Tiirolan mielestä on huolehdittava, että tavoitteiden ja toimien lukumäärä pysyy hallittavana sekä kirjausten sisältö selkeänä.

Markkinoita Tiirola analysoi metsänomistajille pitkällä aikavälillä entistä suopeammiksi, kun puun tuonti on vähentynyt ja investoinnit lisääntyneet. Hän toivoi, että metsäteollisuus ei sulkisi toimivia tehtaita lyhyen tähtäimen markkinahäiriöiden takia.

"Valitaan sellaiset europarlamentaarikot, jotka ovat hereillä siinä, että metsäpoliittiset ratkaisut pysyvät kansallisina."

MT:lle Tiirola kommentoi Eero Heinäluoman haastattelua 1.11. lehdessä. Heinäluoma onnistui torjumaan EU:n perussopimukseen kaavaillun rukkauksen, joka olisi siirtänyt metsiä koskevaa päätösvaltaa EU:lle.

"Heinäluoma oli oikealla asialla. Suomen metsäsektorille on elintärkeää, että perussopimuksesta pidetään kiinni. Metsäpolitiikka on kansallista eikä mitään poikkeusta voi hyväksyä."

Tiirola muistutti valtuuskunnassa, että ensi vuosi on merkittävä vaalivuosi metsänomistajille.

"Ollaanpa aktiivisia! Valitaan sellaiset europarlamentaarikot, jotka ovat hereillä siinä, että metsäpoliittiset ratkaisut pysyvät kansallisina."

Valtuuskunnalle puhui myös Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja, Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. Hän viesti, että metsien kasvu muodostaa ylärajan puunkäytölle ja hiilen sidonnalle.

"Metsän kasvu on lisääntynyt 1950-luvulta, koska metsien kasvuun on panostettu. Nyt investointi alkaa olla ulosmitattu."

Tiedepaneeli on selvittänyt metsän potentiaalia ilmastonsuojelussa niin Suomen kuin koko maailman tasolla.

"Jos lopettaisimme kaikki metsien hakkuut maapallolla, metsät pystyisivät nielemään hiiltä lisää vain neljän vuoden fossiilipäästöjen verran. Suomessa pystyttäisiin kattamaan ehkä kahdeksan vuoden päästöt. Rajat tulevat nopeasti vastaan."

Metsien hiilinielua pienentää metsätuhojen, kuten hyönteistuhojen ja palojen, lisääntyminen.

"Metsien on uudistuttava. Jollei sitä tee metsäsektori, äiti luonto hoitaa asian."

Tiedepaneelin näkemys Asikaisen mukaan on, että kaikkia suojelutavoitteita ei voida metsillä saavuttaa. Tätä viestiä tiedepaneeli vie säännöllisesti EU:n komissiolle.

"Ei tässä muu auta, kuin vain toistaa samaa: aktiivinen metsien hoito on välttämättömyys niin puun hankinnan kuin hiilinielun ja metsien suojelun kannalta."