Kataisen hallitus Kiviniemen tilalle

MTK Viesti 06/2011
Mikko Tiirola

Pääministeri on vaihtunut. Onnittelut ja yhteistyön toivotukset Mari Kiviniemelle suomalaisten metsänomistajien ja MTK:n puolesta. Maan hallituksella on johdettavana iso metsäsektorin muutos. Vireillä on merkittäviä lainsäädäntöhankkeita. Vaikka uusiin eduskuntavaaleihin on vain kymmenen kuukautta, on toivottavaa, että uudistushankkeita uskalletaan viedä päätökseen jo ennen vaaleja. Agendalla ovat ainakin metsäkeskuslaki, metsätietolaki, kysymys metsänhoitoyhdistysten kilpailuneutraliteetin selkiyttämisestä, metsähallituksen asemointi, kemeran uudistaminen ja sovittaminen uuteen pienpuun energiatukeen, metsälain kokonaisuudistus sekä metsätilarakenteen kehittäminen ja puukaupan toimintaympäristön kehittäminen. Työtä totisesti piisaa.

Puumarkkinoiden turbulenssi on ollut viime vuosina voimakasta. Puumarkkinoiden huonolla toimivuudella on selitetty myös metsäteollisuuden vaikeuksia. Selityksiä on etsitty niin teollisuuden toiminnasta, metsänomistajakunnan rakenteesta kuin yhteiskunnan veropäätöksistä.

Suomalainen tapa tehdä puukauppaa on kansainvälisesti poikkeava. Meillä käydään pystykauppaa, kun muualla käydään tienvarsikauppa. Metsäteollisuusfirmat, jotka ovat ammattilaisia puun jalostamisessa, ovat halunneet pitää puunhankinnankin omissa käsissään. Kilpailijamaissamme puuhuoltoa turvataan 1-3 vuoden puukaupan raamisopimuksilla. Meillä tätä tekevät vain isot toimijat kuten metsähallitus.

Metsänomistajakunnan rakenteen muutos altistaa puukaupan vaihteluille. Aktiivisimpia puumyyjiä ovat maanviljelijät ja nuoret metsänomistajat. Suuremmat tilat myyvät puuta tasaisemmin kuin pienet tilat, kuitenkin niin, että pienet tilat myyvä puuta hehtaaria kohti jopa isoja tiloja tehokkaammin. Metsänomistajien keski-ikä on noussut jo yli 60 vuoden. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että heistä viidennes poistuu puumarkkinoilta kokonaan. Metsänomistajien keski-ikä pysyy korkeana, kun 85 -vuotias periyttää 55 -vuotiaalle.

Lääkkeet ongelmaan ovat tiedossa. Ne on kirjoitettu yli kolme vuotta sitten hallitusohjelmaan. Spv verohuojennus pitäisi uskaltaa viedä läpi. Puheet perustuslain yhdenvertaisuusongelmasta ovat verukkeita. Metlan laskelmien mukaan myöskään valtion verokarhu ei kärsisi lisääntyvän aktiviteetin takia. Toinen lääke on tilastaan luopuvien määräaikainen luovutusvoittoverohuojennus. Harmittaa kovasti, että peltokaupan vastaavan huojennuksen kariutuminen ortodoksiseen brysseliläisyyteen taisi viedä eväät tältä tilakoon kasvattamisyritykseltä.

Vuodesta 2006 saakka verotuksen määräajat ovat tahdittaneet markkinoita. Vuosittaiset tavoitteet puunhankinnalle on kutakuinkin saavutettu, mutta volatiliteettia ne ovat selvästi lisänneet. Nyt toivoisikin malttia verokeskusteluun. Puheet yhteisöverokannan laskemisesta ja pääomaverokannan nostamisesta eivät ole järkeviä. Nykyisestä yhteisöverokannan tasosta on järkevää pitää kiinni, sillä se tuottaa hyvin valtiolle ja on eurooppalaisittain verrattuna ihan kilpailukykyinen. Pääomakannan nostaminen tuottaa valtiolle vain vähän. Maataloudelle ja metsätaloudelle sekä pk-yrityksille sillä aiheutettaisiin kuitenkin oleellista veron kiristystä. Elinkeinopoliittisesti pääomaveron nostaminen ei ole perusteltua. Pinta-alaverotukseen haikailua on mahdotonta ymmärtää. Siirtymäkaudet on juuri saatu taakse, eikä pelisääntöjä voi jatkuvasti muuttaa.

MTK suhtautuu aktiivisesti puumarkkinoiden kehittämiseen. Uudet avaukset puukaupan vaihteluita tasaavien instrumenttien kehittelemiseen ovat saaneet meidän kannatuksen. Silvadata Oy kehittelee paraikaa sähköistä puumarkkinapaikkaa. Siitä rakennetaan kuluvan vuoden aikana uutta avoimuutta ja läpinäkyvää kilpailua sekä markkinatietoa tarjoava kauppapaikka puun myyjien ja ostajien välille. Toivomme kovasti, että metsäteollisuus lähtee mukaan puutorille.

Metsäteollisuus on kaipaillut kevään aikana myös keppiä puukaupan vauhdittamiseksi ja metsätilarakenteen kehittämiseksi. Onneksi poliitikot eivät ole niille lämmenneet. Metsänomistusmaksu, metsätilavero tai metsätalousmaksu tarkoittaa kiinteistöveron kaltaista maksua, jonka saisi vähentää puukauppatuloista. Lopputulos voisi olla se, että pienet tilat möisivät kyllä useammin, mutta entistä pienempiä leimikoita, joiden korjuu tulisi kalliiksi. Taimikkovaltaisten tilojen omistajat joutuisivat uudelleen pinta-alaveroon. Voisi käydä niinkin, että metsätilojen siirtämistä nuoremmalle sukupolvelle siirrettäisiin edelleen, kun katsottaisiin, että vanha sukupolvi on vauraampi maksamaan veroja. Verorasituksen kasvu siirtäisi pieniä tiloja entisestään elinkeinotoiminnan ulkopuolelle ja voisi lisätä pirstoutumista. Metsänomistajien reaktiot olisivat varmasti äreät. Seuraukset puumarkkinoihin olisivat arvaamattomat. Ei voi ymmärtää, ei voi ymmärtää.

Metsäteollisuus on vaatinut myös lakisääteisen metsähoitomaksun poistamista. Logiikka ontuu. Viimeistään nyt on moni metsänomistaja tajunnut kupletin juonen. Jos metsähoitomaksun perimisoikeus poistettaisiin, täyttyisi tyhjiö epäilemättä metsänomistusverolla. Metsänhoitomaksun tasosta ja käytöstä päättävät metsänomistajat yhdistyksensä valtuustoissa. Nämä rahat ovat metsänomistajien rahoja, joille he saavat vastikkeen neuvonnan ja koulutuksen kautta. Valtion tai kunnan veropussiin kerättävät eurot eivät tunne korvamerkkejä. Sopii kysyä, vauhdittaako tämä vaatimus puumarkkinoita?

Lämmintä loppukesää! Muistetaan myydä puuta ja hoitaa taimikoita. Tulevaisuus on uusiutuvien luonnonvarojen puolella.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.