Juhlapuhe MHY Muhos 80 vuotta
Hyvä juhliva Metsänhoitoyhdistys Muhos, hyvät metsänomistajat
Metsät ovat olleet koko asutetun historian ajan se, johon näillä seuduilla on turvattu: riistamaat, kaskenpoltto, terva ja moderni metsätalous. 80 vuotta sitten alkanut metsänhoitoyhdistystoiminta on saanut huikeita tuloksia - työtä ja toimeentuloa. Lieneekö kukaan laskenut, kuinka suuri on se puumäärä, mitä tämän keskimääräisen kiertoajan aikana on hakattu ja jalostettu vientituotteiksi? Takana on hieno historia, mutta tulevaisuus näyttää, jos mahdollista, vieläkin paremmalta. Näin uskallan sanoa.
Suomen metsäyhdistyksen nuorisohankkeen iskulause - metsien käyttö pelastaa maailman - on osuva vastaus maailmaa polttaviin haasteisiin. Öljy, hiilen ja maakaasun käyttöön perustuva maailmanjärjestys tikittää viimeistä suoraa. Kasvihuonekaasujen voimakas lisääntyminen ilmakehässä ja valtameriin kertyvä muovi- ja muu tekokuitupohjainen jäte aiheuttavat maailmanlaajuisia ympäristöongelmia. Ympäristöongelmat ja väestönkasvu tarkoittavat sitä, että tulevina vuosikymmeninä uusiutuvien luonnon varojen asema nousee väistämättä keskeiseen rooliin. Maailman talousjärjestelmä siirtyy fossiilitaloudesta biotalouteen. Tulevaisuudessa kaikki se, mitä tehdään öljystä, voidaan valmistaa biomassasta. Hyvä metsänhoito nousee suureen arvoon.
Suomessa on herätty puhumaan biotaloudesta. Meillä biotalous nojaa vahvasti metsään. Me voimme yksittäisinä kansalaisina omilla päätöksillämme olla vahvistamassa biotalouteen siirtymistä. Sen lisäksi Suomi kansakuntana voi omilla päätöksillään saada biotaloudesta kansantalouden veturin - sen kuuluisan uuden Nokian. Meille globaalit ongelmat ovat iso mahdollisuus kansakuntana.
Maailma on hukkumassa muovijätteeseen. Kaikkialla merissä on jo mikroskooppisen pieneksi hajonnutta muovia. Valtamerissä on jätepyörteitä, joiden pinta-ala on jo 40% maapallon maapinta-alasta. Suurin jätepyörre on USA:n ja Japanin välissä. Kolme neljännestä merien jätteestä on muovia. Cokis- ja vesipullot sekä ostoskassit jne voitaisiin jo teknisesti tehdä uusiutuvasta puupohjaisista materiaaleista. Suomen kannattaa panostaa täiden asioiden tutkimiseen ja kaupallistamiseen. Niillä on suuri kansainvälinen tilaus. Maailma on hukkumassa muovijätteeseen ja meillä on raaka-aineet ja tietotaito maailman pelastamiseen. Osaammeko hyödyntää niitä? Kun markkinat uusille tuotteille löytyvät, metsävarojen puolesta uusia äänekoskia mahtuu meille lisää. Biotalous haastaa fossiilitalouden!
Yli 60% vaatteista on valmistettu tekokuiduista. Liukosellusta valmistettu biohajoava viskoosi olisi vastaus vaateteollisuuden aiheuttamaan jäteongelmaan ja samalla se vapauttaisi puuvillapellot ruoan tuotantoon.
Rakentaminen tuottaa 40 % kaikista kasvihuonekaasuista. Betoni, teräs ja lasi kuluttavat voimakkaasti energiaa valmistusprosesseissa. Kun rakennetaan, pitäisi sen jatkossa perustua yhä vahvemmin puuhun niin Suomessa kuin muuallakin. Puurakenteet toimisivat energiatehokkuuden lisäksi myös parhaina hiilinieluina. Milloin puurakentaminen nostetaan Suomen EU politiikan ytimeen? Biotaloudessa on myös kysymys politiikan suunnan muutoksesta. Ei ole viisasta rakentaa Suomea uudestaan. Pitää olla resurssiviisas.
Biotalous vaatii hajautetumpia rakenteita kuin fossiilitalous. Luonnonvarat ovat maaseudulla ja biojalostamot maakunnissa ympäri Suomea metsien ympäröiminä. Politiikalla pitää huolehtia, että meillä on riittävästi koulutusta, innovaatioita, mutta myös riittävää työvoimaa ja koulutusta maaseutualueilla. Valtakunnan resursseja ei pidä tuhlata yritykseen rakentaa Suomi uudestaan.
Biotalous on Sipilän hallituksen kärkihanke. Hallitus tavoittelee 15 miljoonan kuution eli lähes neljänneksen lisäystä kotimaiseen puun käyttöön. Sen myötä vientituloihin saataisiin miljardien lisäys. Konsulttiyhtiö Pöyryn tuore selvitys ja VMI tulokset vahvistavat sen, että metsävaroihin tavoite ei kaadu. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia tavoitteen saavuttamiseksi eivätkä ne sisällä metsäteollisuuden vaatimia keppejä: "Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta" ja liiteosiossa "helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja/tai parannetaan metsävähennystä."
Nyt odotetaan ripeitä toimia. Muistissa on hyvin pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa 2007 ollut lupaus: "Luovutaan perintö- ja lahjaverosta kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta." Tämä lupaus jäi lunastamatta.
Sukupolvenvaihdosten aikaansaaminen on keskeinen metsäpoliittinen työkalu. Metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymisen ja iän välillä vallitsee Luonnonvarakeskuksen tutkimuksien perusteella vahva riippuvuus.
Toinen keskeinen työkalu on kemera, jota juuri uudistettiin. Harmillista on, että hallitus on leikkaamassa uutta kemeraa tuoreeltaan viidenneksellä. Metsien hyvään hoitoon kannatta panostaa. Se on paras tae uusille investoinneille. Erityisesti taimikonhoitoon, suometsiin ja metsäteihin kannattaa panostaa. Investointien takaisinmaksu aika on pitkä erityisesti Pohjois-Suomessa, joten ilman valtion investointitukia jäisi moni kohde hoitamatta. Hallituksen on syytä varautua lisäbudjettien kautta siihen, että keskeisille työlajeille löytyy investointitukimäärärahat tulevina vuosina.
Puunkäytön lisäämisen ohessa pitää pystyä huolehtimaan metsäluonnon monimuotoisuudesta. Markkinat vaativat kestävyyttä. Yhtälö ei toimi luontojärjestöjen esittämällä laaja-alaisella suojelulla. Metsien lisä käyttö on avain ilmastonmuutoksen hillintään. Museoimalla metsiä se ei onnistu. Talousmetsien arvokkaat ja usein pienialaiset monimuotoisuuskohteet voidaan saada maanomistajien myötävaikutuksella palvelemaan biodiversiteettitavoitteita kustannustehokkaasti. Metsien monimuotoisuutta on vaikea turvata, jos tieto luontokohteista ei kulje metsänomistajalle asti. Suomen Ympäristökeskuksen rekistereissä on valtavasti tietoa, mutta maanomistajalle niitä ei kerrota. Se, että tietoja arvokkaista luontokohteista ei voitaisi luovuttaa metsänomistajille luontokohteiden hävittämisen pelossa, on äärimmäisen vanhoillista ja monimuotoisuuden suojelun kannalta vahingollista ajattelua.
Markkinataloudessa toimivat markkinat ovat ykkösasia, näin myös metsätaloudessa. Valtiovalta voi edistää markkinoiden toimivuutta esimerkiksi informaatiota lisäämällä ja rakenteellisia ongelmia sekä byrokratiaa purkamalla. Markkinat myös huolehtivat, mihin puuraaka-aine käytetään. Jos jollain on varaa käyttää puuta muutoin kuin viisasti, puu lienee liian halpaa. Myös huoli siitä, että meille tulee liikaa tuotantokapasiteettia niin, ettei raaka-aine riitä, on turha. Myös siitä huolehtivat markkinat. Puumarkkinoissa ja erityisesti korjuu- ja kuljetuslogistiikassa on edelleen paljon kehitettävää. Niissä vetovastuu on alan toimijoilla. Valtion ei tarvitse kuin huolehtia puitteista.
Metsänhoitoyhdistysten rooli suomalaisen metsätalouden upeassa historiassa on keskeinen. Sitä se on tänäänkin biotalouden noustessa. Erinomaisesti yksityismetsätalouden roolia kuvasi Timo Piilonen, kun hän YlePuheella kertoi, miksi juuri Suomeen suunnitellaan uusia investointeja. Puita ei ole merkitty kenellekään ja osaamista löytyy. Metsänhoitoyhdistyksen neuvojan ammattitaito ja palvelualttius ovat olleet ytimessä koko mhy historian ajan ja sitä ne ovat erityisesti jatkossa. Oman metsäneuvojan jäsenhintaiset palvelut, maksuton neuvonta ja tiedotus sekä metsänhoitoyhdistyksen monipuolinen palveluvalikoima ovat jäsenyyden kulmakiviä.
Paras tieto puumarkkinatilanteesta on mhy:n vahvuus. Valtakirjakaupan ympärille rakentuva puukaupan kilpailutus sekä katkonnan ja korjuun valvonta ovat yhdistysten edunvalvonnallisia kärkituotteita. Katkonnan ja korjuun valvonnan merkitys on 2000 -luvulla korostunut. Parikymmentä vuotta sitten kuusikuidun ja tukin hinta suhde oli yhden suhde puoleentoista. Nyt se on yhden suhde kolmeen. Keneltäkään muulta ei saa yhtä reaaliaikaista hintatietoa, kuin omalta metsäneuvojalta, vaikka valtakirjan antamiseen ei päädykään.
Uusi MTK:n ja mhy:den Metsänomistajat -jäsentuote antaa metsänomistajalle enemmän kuin vanhan lain aikainen jäsenyys. Se tuo myös laajan kirjon valtakunnallisia jäsenetuja, joiden arvo voi ylittää mhy jäsenmaksun määrän. Jäsenyyteen rakennetaan myös valtakunnalliset palvelut kuten esimerkiksi metsäsertifiointipalvelut ja kattava valtakunnallinen jäsenverkkopalvelu aina puumarkkinatiedosta maanomistajan oikeusturvaan liittyviin asioihin asti.
Metsänomistajien kokonaisvaltainen etujen ajaminen puumarkkinaedunvalvonnan ohella korostuu entisestään. Kaavoitus-, ympäristö- ja suojelurajoitukset nousevat jatkossa entistäkin merkittävämpään rooliin. Metsänhoitoyhdistys puolustaa metsänomistajaa näissä asioissa. Erityisesti etäällä metsistään asuville metsänomistajille nämä palvelut ovat elintärkeitä.
Yhtenä esimerkkinä edunvalvontatarpeesta kaikilla tasoilla on riistapolitiikka. Voimakkaasti vaihteleva ja liian suuri talviaikainen hirvikanta aiheuttaa vakavia metsätuhoja. Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hirvien aiheuttamia tuhoja on miljoonalla metsähehtaarilla.
Muutaman tasaisemman vuoden jälkeen on tänä syksynä kiirinyt eri puolilta Suomea tietoja, että hirvikanta on kääntynyt monilla alueilla vahvaan nousuun. Selkeä liikennevahinkojen lisääntyminen antaa tukea näille viesteille. - Nyt on tärkeää, että metsästäjät kantavat vastuuta ja ns lupapankkien hirviluvat käytetään täysimääräisesti ja kohdennetaan erityisesti hirvien talvilaidun alueille.
Hämmästelen hirvilupaprosessiin joustamattomuutta: "Vaikka laajasti tunnustetaan, että kanta-arviot ovat menneet pieleen, ei nykysysteemissä voida jahtikauden aikana anoa lisää lupia yli pankkihirvikiintiön." Hallituksen tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen. Tämä tulee ulottaa myös metsästyslain uudistamiseen ja hirvilupaprosesseihin. Kun nähdään, että kanta-arviot ovat menneet pieleen, pitää pystyä reagoimaan.
Maanomistajien edustajille pitää antaa vahvempi mandaatti hirvikannan tavoiteasetannassa niin, ettei paikallisten maanomistajien edustajien esityksiä voi missään tilanteessa jättää huomiotta. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien edunvalvojia ja se pitää tunnustaa, sillä metsästysoikeus on maanomistajilla myös hirven osalta.
Lähetän viestiä myös maa- ja metsätalousministeriöön: hirvituhojen korvausjärjestelmä ei toimi, vaan on erittäin vaikeaselkoinen. Se pitää kiireesti yksinkertaistaa ja uudistaa niin, että se myös korvaa hirvien aiheuttamat vahingot. Toimiva korvausjärjestelmä ja pyyntilupamaksun kannustava hinnoittelut voisivat olla avain tasaisempaan hirvikantaan. Nyt ainoastaan liikennevahinkojen määrä korreloi hirvikannan suhteen.
Metsänomistajien edunvalvonta puun juurelta Brysseliin asti onkin se ydin, millä yhdistykset erottuvat kilpailijoistaan metsäpalvelumarkkinoilla. Olipa metsänomistaja paikallinen maanviljelijä tai kaupunkilainen opettaja on Brysselin ja Helsingin edunvalvonta yhtä tärkeä. Tätä edunvalvontaa tehdään entistäkin tiiviimmin yhteisen Metsänomistajat brändin alla. Mikään muu metsäpalveluja tarjoava taho ei aja metsänomistajien etuja olipa kyse verotuksesta, maanomistajan oikeusturvasta tai metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta Suomessa tai EU:ssa.
Toivotan Muhoksen metsänomistajille jatkuvaa menestystä. Te olette päättäneet yhdistyksenne asioista 80 vuotta. Te ratkaisette myös tulevaisuuden.