Joulukirje 2018

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2018

Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta

Osaltani metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien odotteluun. Jäljellä urakasta on enää oman metsänhoitoyhdistyksen valtuuston kokous ja ministeri Lepän tapaaminen.

Vuosi 2018 muistetaan ennätyksellisenä puukauppavuotena ja metsien käyttöön liittyvän keskustelun aktivoitumisena. Viisi ympäristöjärjestöä keräsi vaadittavat 50 000 nimeä kansalaisaloitteeseen avohakkuiden kieltämiseksi valtion metsissä. Kampanjaa vauhditettiin avohakkuualalle siirretyllä pöllön pojalla. Tuleva eduskunta ottaa aloitteen aikanaan käsittelyyn. Vaikka aloite ei koske yksityismaita, on se katsottu vaaralliseksi päänavaukseksi metsänomistajan oikeudesta päättä omaisuudestaan. Omistajanoikeuksia jouduttiin vuoden mittaan teroittamaan myös Yleisradiolle, jonka Mennään metsään kampanja lähti puffaamaan Suomen Ladun alulle panemaa hanketta jokamiehenoikeuksien saamiseksi maailmanperintökohteeksi. Myös kirkon kantaa metsien käyttöön piti kysellä, kun emeritusarkkipiispan suojeluksessa järjestettiin Tuomiokirkon kryptaan Itkijänaisilla vauhditettu tempaus metsien käytön rajoittamisesta. Loppuvuotta hallitsi ilmastokeskustelu, jossa metsienhakkuut pakkasivat nousemaan todellisia ilmastonmuutoksen aiheuttajia isompaan rooliin.

Ensi kevään eduskunta- ja eurovaalien keskeiseksi teemaksi on nousemassa ilmastokysymykset. Voi olla, että metsien käyttö ja muutkin metsiin liittyvät teemat ovat suuremmassa roolissa vaalikampailussa, kuin koskaan aikaisemmin. Metsänhoitoyhdistyksille tilanne on mielenkiintoinen. Vanhan mhy-lain aikana suorastaan karsastettiin osallistumasta aktiivisesti poliittiseen kampanjointiin. Nyt tilanne on toisenlainen. MHY kentän mainoslauseenakin ollut "emme ole puolueettomia toimijoita - olemme aina metsänomistajan puolella" joutuukin MHY hallintojen pohdintaan. Miten säilytetään puoluepoliittinen riippumattomuus, mutta osallistutaan aktiivisesti vaalien metsänomistajaa koskettavien teemojen käsittelyyn, tuota iskulausetta noudattaen? Metsänomistajien tiivistetyt vaaliteemat on koottu 11 kohtaan metsäbiotalouden kehittämiseksi. Ohjelman kärjessä on metsien kasvun nostaminen 150 miljoonaan kuutioon. Ohjelmassa otetaan kantaa mm verotukseen, omaisuudensuojaan, kaavoitukseen, väyliin ja hirvieläinkantoihin. Materiaalitukea saa keskusliitosta. MHY jäseniä ja myös hallinnon jäseniä on paljon eri puolueiden ehdokkaina. Heihin kannattaa olla yhteydessä, heille kannattaa antaa palstatilaa yhdistyksen julkaisuissa ja erityisesti heitä voi kannustaa pitämään metsäteemoja esillä. Tehokas tapa voi olla myös vaalipiirikohtainen työ MTK:n metsävaliokuntien yhteistyöllä. Isompana porukkana näkyvyyttä on helpompi saada aikaan. Ja lopuksi on tärkeää, että metsänomistaja ääni kuuluu, ja sehän kuuluu sekä Arkadianmäelle että Brysseliin parhaiten siten, että metsänomistajia saadaan äänestämään mahdollisimman kattavasti.

MTK:n järjestöuudistus juoksetti meitä jokaista. Homma ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Otan kevään osalta siitä osan oman piikkiini, kun emme kalenteroineet yhteisiä työtapaamisia valtakunnallisten mhy-päivien lisäksi. No, kesän jälkeen hommaa saatiin raiteille ja lopulta jäsenmaksujen uudesta vuonna 2021 voimaan astuvasta rakenteesta päästiin ratkaisuun. Metsävaltuuskunnan kannanottoonsa kokoamat keskeiset tavoitteet uudistuksen jatkolle tulivat hyväksytyksi myös valtuuskunnassa. Nyt siirrytään itse uudistuksen toiminnalliseen toteuttamiseen. Kaikkien tasojen toimintoja tullaan pohtimaan tulevan vuosikymmenen tarpeita varten. Sääntömuutosten käsittelykin on edessä ja siinä on lausunnot saatava yhdistysten hallituksissa työstettyä jo tammikuun aikana. Toinen iso ponnistus metsänhoitoyhdistysten osalta, on yhteisen kehittämisohjelman laatiminen tulevan kevään aikana. Siinä vetovastuu on sekä metsäjohtokunnalla että MHYP:n hallituksella. Keväällä järjestettävillä alueellisilla pj/tj päivillä koko kenttä pääsee valmisteluun mukaan ja joko puheenjohtajakokouksessa tai ylimääräisessä metsävaltuuskunnassa huhtikuussa pitäisi tulevaisuuden kuvasta pystyä linjaamaan.

Puumarkkinoilla metsänhoitoyhdistykset ovat pystyneet osoittamaan, että kasvavaan puun kysyntään pystytään vastaamaan. Tulevana vuonna voidaan odottaa päätöksiä, että ainakin joku uusista biojalostamoinvestoinneista saa rakentamispäätöksen. Uuden vuoden tinoista varmaan moni niitä toivoo näkevänsä.

Metsäalan yhteinen sähköinen kauppapaikka Kuutio saatiin teknisesti toimivaksi. Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppapuu on muodostanut Kuution volyymin rungon, ja ilman sitä kauppapaikka kyllä hiipuu. Harmillista näyttää olevan se, että Kuutiosta on muodostumassa puumarkkinapolitiikan välinen. Toivottavasti Kuution hallitus löytää pikaisesti ratkaisun, jolla metsänhoitoyhdistysten luottamus kauppapaikkaa kohtaan voitaisiin vielä palauttaa.

Kemeraan jää jälleen rahaa käyttämättä. Eniten takkuaa ns. raskaat työlajit. Tarvetta on, mutta isojen yhteishankkeiden kokoon juokseminen ei tunnu pitävän taloudellisesti päällään, vaikka avustusprosentteja nostettiinkin. Uutta kannustinjärjestelmää seuraavalle EU kaudelle eli vuodesta 2021 eteenpäin on valmisteltu ja tavoitteena on saada sen rakenne ensi keväänä valmiiksi. Hiilinielujen vahvistamisesta saadaan pönkkää uuden kannustinjärjestelmän hyväksyttävyyteen. Meidän keskeiset tavoitteet ovat ainakin valmistelun tässä vaiheessa hyvin mukana. Vanhalla kemeralla mennään kuitenkin vielä kaksi vuotta. Ensi vuonna metsänhoitoyhdistyksissä voisi olla erityiskampanjoinnin paikka metsänhoitotöiden markkinointiin. Näin monet mhy:t ovat toimintasuunnitelmiinsa kirjanneetkin. Metsänhoitotyöt ovat A luokan ilmastotöitä ja sellaisina niitä kannattaa markkinoida.

Ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuus puhutaan ensi vuonna entistäkin enemmän, kun uudet uhanalaiskartoitukset valmistuvat. Uhanalaisten metsälajien suojelussa meidän pitää päästä kuskin paikalle. Osaamista on hankittu ja sitä kannattaa hankkia edelleen lisää samalla, kun edunvalvonnalla on hankittava työkaluja luonnonhoitohankkeiden rahoittamiseen muualtakin kuin metsänomistajien kukkaroista.

Brysselissä on pärjätty tänäkin vuonna hyvin. Komission biotalousstrategia ja ohjeistus biomassan kaskadikäytöstä sisälsivät valmisteluvaiheessa merkittäviä riskejä metsänomistajien kannalta, mutta Meri Siljaman johdolla Brysselissä onnistuttiin jälleen hyvin. Pilviä Brysselin taivaalle toki nousee koko ajan. Seuraavana on vuorossa kestävän rahoituksen asetusesitys, jossa uhkana on Pietikäisen ja Eichoutin mietinnöt.

Viestinnän merkitys kasvaa. Sosiaalisessa mediassa monet mhy -toimijat ovat aktivoituneet. Positiiviset viestit työn ääreltä metsistä ovat ammattilaisten mielestä parasta vaikuttamista. Twitteriisä käytävään metsäkeskusteluun, jota monet päättäjät ja toimittajat seuraavat, ne antavat raikkaita tuulahduksia. Ympäristöjärjestöt ovat olleet twitterissä vahvoja. Toivoisin, että yhä useampi mhy toimija tulisi mukaan twitteriin joko seuraajaksi tai aktiiviseksi keskustelijaksi.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olen saanut tavata useimmat teistä vuoden mittaan monesti. Aktiivista yhteydenpitoa tarvitaan vastakin.

Metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien odotteluun.

On syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin läheisten ja joulun sanoman äärellä.

Jouluterveisin 19.12.2018

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj