Joulukirje 2017

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2017

Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta

Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuosi alkaa juhlittuna. Hienoja tapahtumia on riittänyt. MTK:n 100 vuotisjuhlaliittokokouksessa oli hyvin myös metsänhoitoyhdistysväkeä mukana. Komeat oli juhlat ja erityisesti Maan ja metsän Laulu jäi monelle mieleen. Mahtuipa vuoteen muutamia mhy -merkkivuosiakin.

Vuosi 2017 muistetaan erityisesti Brysselin metsäväännöistä. Moni metsänomistaja ja mhy -aktiivi on sanonut vuoden mittaan, että nyt se vasta konkretisoituu, miten tärkeää on yhtenäinen edunvalvonta puunjuurelta Brysseliin. Työtä on tehty. Kiitos siitä ja erityisesti Siljaman Merille Brysseliin. Kiitän myös teitä, jotka olette kentältä luoneet painetta suomalaisiin meppeihin ja teitä, jotka olitte mukana 4.9.2017 metsänomistajien joukkokokouksessa Pörssisalilla. Yli 300 hengen voimin evästettiin ministeri Tiilikaista ja meppejä, että laskun kanssa ei Brysselistä saa tulla. Nyt näyttää siltä, että Suomi onnistui EU trilogissa vääntämään komission huonosta pohjaesityksestä sellaisen LULUCF ratkaisun, joka täyttää tämän vaateen. Tärkein saavutus on se, että metsien käytön takavuosikymmeniin sidottu intensiteettivertailu saatiin pois. LULUCF ratkaisu ei ole kaatamassa uusia biojalostamoinvestointeja ja toiseksi kv ympäristöjärjestöt eivät voi sanoa ympäristötietoisilla kuluttajamarkkinoilla, että Suomen metsätalous olisi EU kriteereillä ilmastopoliittisesti kestämätöntä. Ja kolmanneksi jatkoneuvottelut perustuvat tulevien hiilinielujen vahvistami-seen jota minä ainakin tulkitsen niin, että se antaa meille mahdollisuuden paimentaa kotimaan metsäpolitiikkaa siihen asentoon, että myös valtio näkee tarpeelliseksi kannustaa hyvään kasvua tuottavaan metsänhoitoon entistäkin tarmok-kaammin. Väännöt Brysselissä jatkuvat ensi vuonna mm RED II direktiivin ja EU:n metsästrate-gian päivityksen osalta.

Metsänhoitoyhdistyksissä alkoi päättymässä olevana vuotena uusi valtuustokausi. Yhdistyksissä on hiottu strategioita uusiksi. Itsekin sain olla mukana useamman yhdistyksen tilaisuuksissa uusien valtuutettujen kanssa. Tekemisen meininki on päällä eikä toimintaympäristön ison muutoksen ole annettu lamaannuttaa. Mahdollisuuksia nähdään selvästi enemmän kuin uhkia.

Puumarkkinoilla puunkäytön kasvu alkaa näkyä. Sateinen syksy korostaa sitä. Metsänhoitoyhdistysten puumarkkinaedunvalvonta nojaa valtakirjakauppaan. Pelimerkit sen markkinointiin ja erityisesti katkonnan ja korjuun valvontaan ovat erinomaiset. Valtakirjakaupan korkeampaa puunhintaa tulee saada tiedotettua enemmän ja siksi olen vedonnut yhdistyksiin, että Reppuun tulisi tallentaa kaikki valtakirjakaupat. Maaseudun Tulevaisuus on kiinnostunut yhteistyöstä.

Alkuvuodesta yhdistykset ja MTK päätyivät yksissä tuumin myymään oman tietotekniikkatalonsa, Sil-vadatan, amerikkalaiselle Trimblelle. Aika näyttää, kuinka osuva oli päätös. Siitä voi olla kuitenkin varma, että panostuksia digitalisaatioon ja sähköisiin palveluihin on vääjäämättä lisättävä tulevina vuosina.

Metsäalan yhteinen sähköinen kauppapaikka Kuutio starttasi, mutta kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Se on harmillista, koska eittämättä se on tulevaisuuden työkalu. Nyt tarvitaan sitkeyttä ja kaikkien osapuolten sitoutumista ja kaukokat-seisuutta. Jos harjoituksen annetaan valahtaa hiekkaan, tulee se kaikille osapuolille kalliiksi sekä investointiin käytettyjen panostusten menettämi-senä että tulevaisuuden rationalisointihyötyjen häviämisenä.

Kemera saatiin jälleen toimimaan alkuvuodesta. Nyt kävi niin, että kaikkia tälle vuodelle budjetoi-tuja rahoja ei saatu käytettyä. Ensi vuodelle kannattaa laitta erityinen kirivaihde päälle. Erityisesti tie- ja ojahankkeet ovat jääneet kauas tavoitteista. Nykyisellä Kemeralla mennään vuoden 2020 lop-puun, mutta ensi vuoden aikana paalutetaan uuden tukijärjestelmän perusteet.

Metsätietolaista saatiin kompromissi aikaiseksi jo vuosi sitten ja lain piti tulla jo alku vuodesta voi-maan. Eipä tullut. Oikeuskanslerin virastolle kompromissi esitys ei kelvannut ja asiassa alkoi koko kesä jatkunut tiukka vääntö, josta loppusyksystä saatiin ministeri Lepän johdolla väännettyä kompromissi. Tällä viikolla laki tulee eduskunnasta ja uusi metsätietolaki astunee voimaan kevään aikana. Kompromissia hakiessa jouduimme luottamaan paljon toukokuussa voimaan astuvaan EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen, joka parantaa henkilötiedon suojaa. Tulemme valppaasti seuraamaan, että yritetäänkö uuden metsätietolain turvin rakentaa laittomia henkilörekistereitä tai muutoin käyttää lain sallimia mahdollisuuksia henkilötietolain vastaisesti esimerkiksi tilatunnuksen avulla ja tarvittaessa valmistaudumme reagoimaan asiaan kaikin mahdollisin laillisin keinoin.

Hirvistä ja metsätuhoista on puhuttu kiihtyvään tahtiin. Se on sen merkki, että kanta on huolestut-tavasti kasvamassa isossa osassa maata. Hirvituhokorvausjärjestelmään saatiin parannuksia ja ensi vuonna yritämme saada lainsäädäntöön muutoksia hirven metsästyksen helpottamiseen metsästysaikojen suhteen ja tammikuulle jatkettavalla kohdennetulla jahdilla tihentymäalueille. Ensi vuonna asetetaan myös seuraavan kolmen vuoden kanta tavoitteet ja valitaan rhy hallituksiin maanomistajäsenet. Metsänhoitoyhdistyksissä on syytä olla aktiivisia paikallisen edunvalvonnan suhteen.

Merkkejä ympäristöjärjestöjen aktivoitumisesta metsätalouden vastaisessa kampanjoinnissa on il-massa. Suometsien hoidon ja kunnostusojitusten suhteen paine kasvaa. Peitteisen metsätalouden ja avohakkuun välille ollaan rakentamassa vastakkain asettelua. Mustaapekkaa tarjotaan siinä nimenomaan metsänhoitoyhdistyksille. Sitä ei pidä ottaa, vaan korostaa joka käänteessä, että metsänomistaja päättää. Uhanalaisten metsälajien suojelussa meidän pitää päästä kuskin paikalle. Mhy-kentällä on mietittävää, miten se tehdään ja edunvalvonnalla on hankittava työkaluja luon-nonhoitohankkeiden rahoittamiseen muualtakin kuin metsänomistajien kukkaroista.

Metsäsäätiömaksun merkityksestä haluan muistuttaa. On tärkeää, että jokaisen puukaupan yh-teydessä se esitellään ja metsänomistaja päättää. Varjoaja metsätalouden hyväksyttävyyden yllä on niin paljon, että näille parille miljoonalle, mitä vuosittain kerätään, on todellista tarvetta.

Metsänhoitoyhdistyspäivät ovat 20.-21. maaliskuuta Finlandia-talolla. Pääministeri Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Leppä ovat lupautuneet olemaan mukana. Alueellisia ja valtakunnallisia pj/tj palavereita pidetään myös vuoden mittaan. Syksyllä - 31.10.2018 - on sitten metsävaltuus-kunnan varsinainen kokous Hanasaaressa.

Viestinnän merkitys kasvaa. Siitä keskusteltiin mhy pj/tj päivillä Jyväskylässä lokakuussa ja metsävaltuuskunnan seminaarissa. Sosiaalisen median rooli korostuu. Varsinkin twitter on osoittautunut työkaluksi, jota media seuraa ja jossa pääsee mu-kaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ympäristöjärjestöt ovat olleet siellä vahvoja. Toivoisin, että yhä useampi mhy toimija tulisi mukaan twitteriin joko seuraajaksi tai aktiiviseksi keskustelijaksi. Hyvänä esimerkkinä nostan kaksi pirkanmaalaista metsämiestä: MHY Pirkanmaan @bucktman ja MHY Roineen pj @matrauh. Minun twiittejä pää-see seuraamaan @TiirolaMikko tililtä.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olen saanut tavata useimmat teistä vuoden mittaan monesti. Aktiivista yhteydenpitoa tarvitaan vastakin.

Metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien odotteluun.

On syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin läheisten ja joulun sanoman äärellä.

Jouluterveisin 19.12.2017

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj