Joulukirje 2016

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2016

Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta

Vuosi on taas vierähtänyt. Tuntuu kuin ajan ratas kiihdyttäisi kulkuaan. Metsäala on ollut hitaasti elpyvän talouden veturi. Metsä palasi suurimmaksi vientisektoriksi ja kuluneesta vuodesta tulee puunkorjuun ennätysvuosi. Investointiuutisia ja -suunnitelmia metsäbiotalouteen on sadellut vinhaan tahtiin. Kakku on kasvamassa ja sitä totisesti ylitarjonnan vaivaama puukauppa kaipaakin. Näyttää siltä, että valittu strategia kakun kasvattamisesta ja puumarkkinoiden kehittämisestä ja lainsäädännön liberalisoinnista toimii.

Metsänhoitoyhdistyksissä alkaa uusi valtuustokausi. Uusia kasvoja saadaan mukaan kehittämään yhdistystoimintaa. Koulutuksia ja strategiatyötä on edessä. Noin 1600 aktiivista metsänomistajaa on hieno voimavara, siitä kannattaa jokaisen yhdistyksen ammentaa voimaa. Muutama fuusiokin tapahtuu jälleen. Yhdistyksiä on ensi vuonna 74 ja kaikki MTK:n/SLC:n jäseniä.

Vuosi sitten kehuin hallitusohjelmaa ja perään kuulutin päätöksiä. Kyllä niitä on ruvennut syntymään. Maakäyttö- ja rakennuslakia on paranneltu mm kaavojen osalta. Tulevissa yleiskaavoissa ei enää ole maisematyölupia M-alueilla eikä ympäristöministeriö vahvista maakuntakaavoja. Metsänomistajien verotaakka helpottuu ensi vuoden alusta, kun pääomaverotukseen tulee yrittäjähuojennus, ja se koskee täysimääräisesti myös metsänomistajia. Käytännössä tämä tarkoittaa 1,5 prosenttiyksikön eli noin 15-20 miljoonan veron kevennystä. Metsävaltuuskunnassa paljon tiukkattu yhteismetsien jääminen mopen osalle saatiin korjattua eduskunnassa. Yhteismetsien verokanta laskee vastaavasti 26,5 prosentiin. Vuosikymmeniä ajettu metsätilojen spv saatiin lainsäädäntöön metsälahjavähennyksen muodossa. Laista tuli vaikeaselkoinen ja sen vaikuttavuus jäi haluttua heikommaksi, mutta koska parempaankaan malliin ei koko vuoden jatkuneen väännön jälkeen ollut poliittisia edellytyksiä, päädyimme antamaan metsälahjavähennykselle tukemme. Jos asia olisi nyt kaatunut, olisi seuraavaa tilaisuutta pään avaamiseen saadut odotella pitkään. Kun laki tulee vuoden vaihteessa voimaan, on sitä paljon helpompi parannella tulevina vuosina. Joka tapauksessa metsälahjavähennys tarjoaa yhden työkalun lisää metsänhoitoyhdistysten spv-neuvonalle. Vuosi 2016 muistetaan myös kemera sekoilusta. Tänä vuonna järjestelmä toimi itseään vastaan. Monen mitta tuli täyteen. Metsäkeskus tupeloi maksatusten kanssa, eduskunta myöntövaltuusongelman kanssa, ministeriö oli kovin arka asetusmuutoksien suhteen eikä meidänkään kenttä tuntunut löytävän oikein yhteistä säveltä. Tulevasta vuodesta odotan kuitenkin parempaa, vaikka vaikeuksia on tiedossa koko nykyisen kemeralain ajan eli vuoden 2020 loppuun saakka. Metsävaltuuskunnan seminaarissa lyötiin askelmerkkejä 2020 -luvun kannustinjärjestelmälle. Hyviä eväitä saatiin ja luotan siihen, että metsänomistajajärjestöltä saadaan vaikuttava pohjaesitys tulevaisuuden kannustin järjestelmän rakentamiseen.

Vuosi 2016 muistetaan myös kovasta väännöstä metsätietolain suhteen. Tässä kai voi käyttää kulunutta ilmaisua torjuntavoitosta. Maa- ja metsätalousministeriön juristit olivat avaamassa metsäkeskuksen tietojärjestelmissä olevaa metsätietoa internettiin kaikille avoimeksi tiedoksi. Se saatiin estettyä ja pitkien vääntöjen jälkeen kompromissi oli, että metsänomistaja päättä kuviotietojensa julkisuudesta. Varsinainen metsätietolain säätäminen jää ensi keväälle ja meidän on tärkeä huolehtia, että poliittisesti sovittu asia tulee myös lakiin ja asetukseen. Haluan lausua vaikuttamistyöstä kaikille teille kiitokset. Poliitikot ovat kertoneet, että viestiä tuli laajasti ja painavilla sanoilla. Ensi vuonna on pohdittava, miten yhdistykset hoitavat tehokkaasti tietosuojapalvelut meille, jotka emme halua kuviokohtaisia metsään.fi tietoja julkisiksi kaikkien saataville. Digitaalisuutta kohti mennään reipasta vauhtia eikä siinä kannata pitää kiinni käsijarrun kahvasta. Jo nyt esim. OP ja UPM tarjoava metsätilan arvon määritystä kiinteistötunnuksen perusteella. MetsäGroup tekee jäsentensä kanssa joka viidennen puukaupan sähköisesti. Metsäselain on osoittautunut hyväksi jäseneduksi mhy-kentällä. Ensi vuonna tehdään puukaupan kilpailutusta metsäalan yhteisessä sähköisessä puukauppapaikassa.

Kun uutena vuotena valamme tinoja, kannatta katsoa tarkkaan, minkälaisia hiilinieluja ja Brysselin tähtiä sieltä piirtyy. MTK, CEPF ja NSF joutuvat jatkamaan koko ensi vuoden sinnikästä vaikuttamista, että Suomen metsien biologisesta hiilinielusta ei tulisi poliittisilla päätöksillä hiilipäästöjä. Panoksena on metsäbiotalouden kasvun eväät. Osavoittona on pidettävä, että biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä ei ole tulossa esteitä biotalouden kasvulle. Hallitusta tuetaan Brysselin taistelussa ja ollaan myös vartiomiehen lailla muistuttamassa, että tarvittaessa pitää pystyä näyttämään Brysselin väännöissä myös perisuomalaista peräseinää.

Minä katselen tinastani tarkkaan, näkyykö siellä uusia biojalostamoita. Ainakin Kuopion, Kemin ja Kemijärven hankkeiden osalta ollaan ensi vuonna lähestymässä ratkaisun hetkiä.

Toivottavasti tinassa ei näy metsäsotien varjoaja. Merkkejä ympäristöjärjestöjen aktivoitumisesta on olemassa. Uhanalaisten metsälajien suojelussa meidän pitää päästä kuskin paikalle. Mhy-kentällä on mietittävää, miten se tehdään ja edunvalvonnalla on hankittava työkaluja luonnonhoitohankkeiden rahoittamiseen muualtakin kuin metsänomistajien kukkaroista.

Tinoissa näkyy varmasti juhlan merkkejä, sillä koko Suomen juhliessa 100. itsenäisyyden vuotta on myös MTK lähdössä seuraavalle vuosisadalle. Satavuotisliittokokouksessa 9-10.6.2017 on mukana satakunta mhy edustajaa. Muistakaa valita edustajat valtuustojenne kokouksessa.

Metsänhoitoyhdistysten puheenjohtajaporukalla kokoonnumme 16-17 helmikuuta Jyväskylään. Suosittelen tätä luottamusjohdon valtakunnallista tapaamista jälleen lämpimästi. Similän Esaa lainatakseni: "eväitä jää takuuvarmasti reppuun". Sekä kevät että syyskaudella pidämme viimevuotiseen tapaan alueellisia pj+tj päiviä. Toiminnanjohtajien kanssa olemme kasalla valtakunnallisesti vähintään kaksi kertaa vuoden mittaan. Syksyllä - 31.10.2017 - on sitten metsävaltuuskunnan varsinainen kokous.

Viestinnän merkitys kasvaa. Kotipostiini tulevat mhy-lehdet ansaitsevat edelleen erikoiskiitokset. Kentän tuntemukset ja tuki ovat tärkeitä, kun linjauksia rakennellaan omaan järjestöön, ministeriöihin, poliitikkoihin ja teollisuuteen. Maaseudun Tulevaisuus ja Aarre ovat tärkeitä kanavia. Ja muistetaan edelleen, että 100 vuotias MT on kuitenkin uutislehti eikä järjestön Pravda. Minulla on se käsitys, että sekä Aarteen että Maaseudun Tulevaisuuden toimituksissa suorastaan janotaan kentältä tulevia hyviä uutisideoita. Ne jotka sen oivaltavat, saavat samalla näkyvyyttä.

Soitelkaa edelleen aktiivisesti numeroon 044-5384280 tai laittakaa sähköpostia mikko.tiirola@mtk.fi . Facebookissakin minulla on paljon metsänomistajakavereita - moni teistäkin. Twitteristä on lähtenyt edunvalvontaan suunnattuja twiittejä tililtä @TiirolaMikko Some onkin sellainen työkalu, jonka merkitys kasvaa - ollaan aktiivisia. Joskus sen kanssa saattaa onnistua yli odotustenkin. Minä muistan vuodelta 2016 ainakin piispalle lähettämäni twiitin: Pala talousmetsää tai yhteismetsäosuus olisi ollut pelastavampi lahja kuin metsien museointi.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olen saanut tavata useimmat teistä vuoden mittaan monesti. Aktiivista yhteydenpitoa tarvitaan tulevanakin vuonna.

Metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien odotteluun.

On syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin läheisten ja joulun sanoman äärellä.

Jouluterveisin 20.12.2016

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj