Joulukirje 2011

Tiirolan Mikon joulukirje 2011 metsänhoitoyhdistyksille ja mo-liitoille

Hyvää joulua ja kiitokset kuluneesta vuodesta

Edunvalvonnassa vuosi on ollut haastava. Metsänomistusmaksu onnistuttiin nipin napin torjumaan erittäin kovan työn tuloksena. Metsätalouden kannattavuus kyllä laskee ropisten hallituksen tekemien veroratkaisujen ja kemera-leikkausten takia. Työtä metsätilojen spv:n eteen ja tuotannollisen pääomaveron erottamiseksi muutoin kiristyvästä pääomaverosta tehdään sitkeästi. Summa summarum: parempiakin edunvalvontavuosia on ollut.

Muutos metsäsektorilla on ollut kovaa. Puuta käyttävää jalostuskapasiteettia on suljettu viimeisen 7 vuoden aikana 18 miljoonaa mottia. Kun huomioidaan uusinvestoinnit ja vanhojen laitosten tehostamisinvestoinnit jäädään silti lähes 15 miljoonan motin vajaukseen suhteessa 2000-luvun alun huippuvuosiin. Tässä riittää pähkinää purtavaksi varsinkin, kun näyttää siltä, että tuontipuuhanoja auotaan Venäjän WTO-jäsenyyden myötä. Olemme avanneet keskusteluja ulkomaisten investointien saamiseksi, mutta myös raakapuun vienti voi tulla lähi vuosina mhy-kentän rooliksi. Yksityismetsien hakkuut ovat laskeneet viime vuosina hälyttävästi.

Muutokset toimintaympäristössä ovat myös kovat. Valtakunnallinen Metsäkeskus aloittaa tulevana vuonna. Metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö tulee toimijaksi metsäpalvelumarkkinoille. Metsään.fi palvelu tulee mullistamaan ennen pitkää metsäsuunnittelun. Metsänomistaja päättää jatkossa, kuka hänen tietojaan voi hyödyntää. Metsätietolaissa voidaan katsoa edunvalvontamme onnistuneen. Metsänomistajan tietoja ei saa käyttöönsä ilman metsänomistajan luottamusta. Metsänhoitoyhdistykset ovat tässä hyvällä paalupaikalla, kun vain aktiivisesta asiakaspalvelusta huolehditaan.

Metsäteollisuus on aktivoitunut metsäpalvelusopimusten markkinoinnissa. Erityisesti Metsäliitto on vahvistanut organisaatiotaan. Metsämannut siirtyvät vuoden vaihteessa suoraan Metsäliiton organisaatioon. Nyt vaikuttaa siltä, että viimeistään siinä vaiheessa, kun metsänhoitoyhdistyslain uudistus saadaan valmiiksi, alkaa entistä avoimempi kilpailun myös metsänhoitoyhdistysten kanssa jäsenyydestä ja metsäpalvelumarkkinoista. Kilpailua ei kannata pelätä, mutta oman palvelun tulee olla kunnossa.

Kaikkien yhdistysten hallitusten on syytä viimeistään alkuvuodesta tarkastella sitä, riittävätkö omat resurssit muuttuvaan kilpailutilanteeseen ja ovatko omat toimintatavat kunnossa. Voimien yhdistämiseen tuleva vaalivuosi tarjoaa hyvän nivelkohdan, elleivät omat resurssit muuttuvassa toimintaympäristössä riitä. Mhy-lain uudistamisen suhteen on menossa valmisteluvaihe. Uskon, että lopullinen keskustelu tullaan käymään kahden päävaihtoehdon välillä: joko koko laki kumotaan ja siirrytään pelkkään yhdistyslakiin tai nykyistä lakia uudistetaan niin, että sekä yhdistyksen jäsenyydestä että metsänhoitomaksusta eroaminen tulee jatkossa olemaan nykyistä helpompaa. Tätä taustaa vasten on elintärkeää, että hallitukset miettivät yhdistyksen strategiaa ja palvelukonsepteja.

Yhdistysauditoinneissa on käynyt selville, että mhy-ketjun palvelukuvauksia ei noudateta kaikissa yhdistyksissä. Reppuun tallentuu vain osa puukaupoista eikä puukauppa- ja korjuupalvelun palvelukuvauksista joka paikassa piitata. Nämä tuotteet ovat kuitenkin meidän syömähampaita. Reppu-tallennuksiin perustuva katkonta-aineisto ja valtakirjakauppa yhdessä ovat ne vahvuudet, joita vain metsänhoitoyhdistys voi tarjota. Markkinaedunvalvonta erottaa meidät muista toimijoista. Näiden on syytä olla priimakunnossa. Korjuupalvelusta ei mielestäni voi missään tapauksessa kehittyä firmojen suoraostoa vastaavaa tuotetta. Siinä pelissä me häviämme. MHYP:n ohjeet ja toimintatapa kuvaukset ovat meidän oman mhy-kenttämme laatimia. Ne ovat hyviä. Niitä on syytä hioa edelleen, mutta ennen kaikkea niitä on järkevä jokaisessa yhdistyksessä pohtia nimenomaan strategisesta näkökulmasta tulevana vuonna.

Ensi vuonna tulemme alkuvuodesta järjestämään kolme alueellista (länsi, itä ja pohjoinen) pj+tj päivää yhdistysten, liittojen ja MTK:n metsälinjan välillä. Keskustelemme mhy-lain uudistamisesta ja oman toiminnan kehittämisestä. Keväällä alkaa myös mittava Metsänomistajat brändi -koulutus, johon pääosa yhdistyksistä on ilmoittautunut. Kehotan niitäkin, jotka vielä empivät harkitsemaan vakavasti asiaa. Näistä koulutuksista on valtavasti hyötyä tässä murrostilanteessa.

Joka tapauksessa mhy-toiminta on osoittanut vahvuutensa markkinaedunvalvonnassa. Pitkin Eurooppaa ollaan kovasti kiinnostuneita meidän edunvalvontakonseptistamme ja maatalouspuolellakin kaivataan kovasti vahvempaa markkinaedunvalvontaa. Ilman yhdistysten edunvalvontatyötä MTK:nkin edunvalvonnalta olisi pohja pois ja päinvastoin. Kulunut vuosi on vahvistanut entisestään omaa käsitystäni siitä, miten tärkeää on yhtenäinen metsänomistajien edunvalvontaketju aina kuntatasolta Brysseliin saakka. Olen kokenut, että metsänomistajaorganisaatiota kuunnellaan päätöksentekokammareissa. Tätä meidän kannattaa yhdessä vaalia. Pyrin tekemään lujasti työtä mhy-kentän ja MTK:n välimatkan kuromiseksi entistäkin pienemmäksi. Siinä välitön yhteydenpito ja yhteinen tekeminen korostuvat tulevina vuosina.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta. Olette pitäneet mukavasti yhteyttä. Aktiivista yhteydenpitoa tarvitaan tulevanakin vuotena. Kotipostiini tulevat mhy-lehdet ansaitsevat erikoiskiitokset. Kentän tuntemukset ja tuki ovat tärkeitä, kun linjauksia rakennellaan ministeriöihin, poliitikkoihin ja metsäteollisuuteen. Soitelkaa aktiivisesti numeroon 044-5384280 tai laittakaa sähköpostia mikko.tiirola@mtk.fi

Nyt on kuitenkin syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin.

Jouluterveisin Tiirolan Mikko Petäjävedeltä