Ilmastolain päivitys olisi myös demarien ja keskustan etu
METSÄNOMISTAJIEN ÄÄNITORVI KOLUMNI SAVONMAA
Lainsäädäntöä pitää tarkentaa, päivittää tai muuttaa, kun ympäröivä maailma ja tietoisuus siitä muuttuu. Nyt tiedämme, että voimassa olevaa ilmastolakia säädettiin sellaisin oletuksin, jotka tuorein tutkimustieto on osoittanut kestämättömäksi. Suomi valitsi hiilineutraalisuuden vuoden 2035 Rinteen hallitusohjelmaneuvottelujen kompromissina EU:n tiukimmaksi ja perusti sen vahvasi vuonna 2019 vallinneeseen tietoon metsien kasvavista hiilinieluista.
Uusimmat tutkimustiedot osoittavat, että Suomen nieluihin perustavalta ilmastopolitiikalta on jo nyt pudonnut pohja pois. Metsien hakkuutasot eivät ole lisääntyneet vuodesta 2019, mutta uusimmat tiedot metsien kasvusta ja metsämaaperän hiilitaseesta ovat muuttuneet radikaalisti. Metsien kasvu on hidastunut ennen kaikkea metsien ikäluokkakehityksen vuoksi. Kovin kasvu ja hiilen sidonta on 30-40 vuotiaissa metsissä. Tätä ei osattu tieteilijöidenkään toimesta ennustaa vielä 6 vuotta sitten. Metsämaaperän hiilitaseen heilahtamisen syistä ollaan vielä epävarmalla pohjalla, mutta ilmaston lämpenemisen hajotusta lisäävä vaikutus on todennäköinen selittäjä.
Ilmastolakia säädettäessä päätettiin, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan uudelleen vuonna 2025. On erikoista, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja osa hallituspuolueistakin kokee ilmastolain päivittämisen ongelmallisena. Hämmästyttävää on vastustus myös tiedepaneelien osalta, sillä ne muutoin korostavat uusimman tutkimustiedon merkitystä. Mallia voisi katsoa jälleen Ruotsista. Sinne virtaa puhtaan siirtymän investointeja, vaikka Ruotsi on asettanut omaksi tavoitteekseen vuoden 2045. Ruotsalainen yhteiskunta pyrkii siihen mennessä nollapäästäiseksi ilman nielukikkailuja.
Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät muuttane kantaansa, mutta gallupeissa kannatustaan nostaneiden SDP:n ja Keskustan kannattaisi tukea ilmastolain päivitystä. Jos sitä ei tehdä nyt, laukeaa sen ongelmat seuraavalle hallitukselle. Vallan kolmijako-opin mukaisesti lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, toimeenpanovalta hallitukselle ja tuomiovalta oikeuslaitokselle. Kun mannerlaatat järkkyvät maailmanpolitiikassa ja salaliittoteoriat saavat jalansijaa, tätä perustaa kannattaa erityisesti vaalia. Jos lakia ei korjata vastaamaan todellisuutta, tulee oikeuden ratkaisut aiheuttamaan seuraavalle hallitukselle kohtuuttomia taloudellisia paineita ilmastolaista. Suomi velkaantuu 12 miljardin vuosivauhtia ja voimme olla varmoja siitä, että ympäristöjärjestöt uusivat valituksensa ilmastolain vaatimusten toteuttamatta jättämisestä.
Suomen pitää olla aktiivinen myös EU-komission suuntaan, kun se tämän vuoden työohjelman mukaan tulee arvioimaan LULUCF-asetuksen uudelleen. EU:ssa pitäisi regulaatiossaan siirtyä nielupolitiikasta hiilen sidontapolitiikkaan, jonka perusta olisi kasvun maksimointi epävakaan varaston maksimoimisen sijasta. Tavoitteena ollut maankäyttösektorin 310 megatonnin nielutavoite vuodelle 2030 on jo nyt painunut EU-tasolla 200 megatonnia pakkaselle. Tosiasioiden tunnustaminen pitää olla viisauden alku muillekin kuin Paasikivelle.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.