Hyvinvointialueen valtuustossa tarvitaan petäjävetisiä

MIELIPIDE | PETÄJÄVESI-LEHTI

Hyvinvointialueen valtuustossa tarvitaan petäjävetisiäOlen saanut toimia Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuutettuna sen historiallisen ensimmäisen kauden yhdessä toisen petäjävetisen Satu Kytölehdon (sd) kanssa.

Kausi on ollut opettavainen ja mielenkiintoinen. Lähdin mukaan ehdolle monien yli puoluerajojen tulleiden petäjävetisten pyyntöjen vuoksi, vaikka tiesin tehtävän hyvän hoidon haastavan jo muutoinkin täyttä kalenteriani. Halusin kantaa vastuuta, koska tiedostin, että maakunnankokoisessa vaalissa petäjävetisen ehdokkaan läpipääsy vaatii ääniä myös kotikunnan ulkopuolelta. Toiseksi tiedostin sen, että isossa aluevaltuustossa vaikuttavuutta saadakseen on hyvä olla jo valmiiksi verkostoitunut maakunnallisesti.
Keskeinen tavoitteeni aluevaltuutetun työssä on ollut lähipalvelujen säilyttäminen Petäjävedellä. Lähipalvelujen puolustaminen on ollut Keskustan kärkivaaliteema. Isossa kuvassa siinä on onnistuttu Keski-Suomessa, vaikka monella muulla alueella on tehty rajua lähipalvelujen karsimisia. Keski-Suomessa valtuuston strategiaan saatiin lähipalveluja korostavat kirjaukset. Hyvästä strategiasta huolimatta virkamiesesityksessä vuosi sitten koko Petäjäveden terveysaseman toiminta oli lakkautuslistalla. Virkamiehet ja osa valtuustosta puheenjohtaja Jani Kokon (sd) johdolla olisi rajannut ½ tunnin matkan päässä alueellisista keskuksista olevat sote-asemat lakkautettaviksi. Valtuustokäsittelyssä onnistuimme perustelemaan esityksen kohtuuttomuuden ja tehottomuuden.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa on monia ongelmia. Niitä pitää korjata valtiovallan toimesta. Vastuu on maan hallituksella. Silti on selvää, että tulevallakin aluevaltuustokaudella Keski-Suomen hyvinvointialueella joudutaan tekemään kipeitä säästöpäätöksiä. Ne kunnat, joiden alueelta ei ole edustusta hyvinvointialueen päätöksenteossa, häviävät helpommin säästökohteista päätettäessä. Siksi pidän äärettömän tärkeänä, että petäjävetiset käyttävät äänioikeuttaan myös aluevaltuustovaaleissa, jotka järjestetään kunnallisvaalien yhteydessä 13.4.
Asian tärkeydestä huolimatta päädyin itse siihen, että en hae aluevaaleissa jatkokautta, vaan pitäydyn vain kuntavaaliehdokkaana. Koen, että minulla ei ole tarpeeksi aikaa perehtyä siihen kaikkeen (sitä on todella paljon) mihin hyvinvointialueen päättäjällä pitäisi olla valmius, koska minulla on vastuullisia ja aikaa vieviä tehtäviä metsäedunvalvonnassa ja kuntapolitiikassa. Ajan käytön haasteiden vuoksi jouduin kieltäytymään tällä kaudella myös minulle tarjotusta hyvinvointialueen hallituksen paikasta.
Luopumispäätöstä helpotti ratkaisevasti se, että Keskustan ehdokaslistalle saimme houkuteltua kaksi vahvaa ja hyvän läpipääsyn potentiaalin omaavaa ehdokasta Petäjävedeltä - ex-kunnanjohtajan Teppo Sirniön ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Hanna Hautamäen. He tarvitsevat läpi päästäksensä satoja petäjävetisten ääniä kumpikin, mutta molemmat heistä tulevat keräämään ääniä myös kotipitäjämme ulkopuolelta.
Toivon, että kaikki petäjävetiset käyttävät äänioikeuttaan sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa. Aluevaalissa ja kuntavaalissa ei tarvitse äänestää samoilla perusteilla eikä saman puoluelista ehdokasta, vaan tehdä ihan erillinen harkinta. Vaalit ovat yhtä aikaa, mutta ne ovat täysin erilliset vaalit. Kuntavaaleissa meitä petäjävetisiä ehdokkaita on paljon, mutta aluevaaleissa vain muutamia.