HOISKO OY, CLT-TEHTAAN VIHKIÄISPUHE, ALAJÄRVI

Hoisko Oy, Alajärvi 14.2.2017
Mikko Tiirola

Arvoisa ministeri, arvoisat yrittäjät, hyvä juhlaväki,

Minulla on ilo ja kunnia tuoda MTK:n tervehdys tähän vihkijäisjuhlaan!

Ilmaston muutosta pidetään yleisesti suurimpana globaalina ongelmana, kuten ministerin puheessa kuulimme. Yleisesti tunnustetaan, että puurakentaminen on parasta ilmastopolitiikkaa, kun hiili sitoutuu puurakennuksiin sadoiksi vuosiksi. Täällä Alajärvellä tehdään tänä päivänä siis vahvaa ilmastopolitiikkaa, kun vietämme massiivipuurakentamista, siis hiilivarastojen syntyä edistävän tehtaan vihkijäisiä. Keskiverto puinen normaalirunkoinen omakotitalo varastoi rakenteisiinsa hiiltä määrän, joka vastaa yhden kuluttajan keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä - jos omakotitalo tehdään massiivipuusta tai clt:stä päästään kuittaamaan jopa elinikäisen autoilun ilmastopäästöt.

Puurakentamisesta puhutaan ilmaston muutoksen hillinnässä liian vähän. Ohjaamalla rakentamista massiivipuurakenteita kohti, voitaisiin saavuttaa iso osa EU:lle asetetuista päästövähennystavoitteista. Pitäisikö Suomen hallituksen aktivoitua eurooppalaisilla foorumeilla nostamalla puurakentamisen edistämistä jopa maamme Eurooppa politiikan ytimiin? Puuta meillä riittää: mikäli kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin CLT-elementeistä, sen valmistukseen tarvittava puumäärä kasvaa Suomeen metsiin kasvukauden aikana noin 14 tunnissa.

Koko metsäsektori on toki isossa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä, vaikka sitä ei kaikilta tahoilta haluta tunnustaa. Helposti unohdetaan, että itse asiassa metsäenergia ja myös selluteollisuus käyttävät raaka-aineenaan tukin kasvatuksen sivutuotteita. Isoja tukkeja ei saada, ellei nuoria metsiä harvenneta. Se on niin kuin porkkanan viljelys. Jos et kitke, et saa isoja porkkanoita ja ilmastomielessä nämä sivutuotteet kannatta hyödyntää, koska niillä korvataan fossiilisia tuotteita.

Kaikkiin puurakentamiseen liittyviin duubioihin on kustannustehokas ja asukasturvallisuutta parantava vaikutus: paloturvallisuudessa puukerrostalo on automaattisen sammutusjärjestelmän vuoksi ylivoimainen, julkisivujen pitkäaikaiskestävyys hoituu pintakäsittelyllä sekä materiaalivalinnalla. Lisäksi kosteusturvallisuus pystytään varmistamaan teollisella esivalmistuksella kontrolloiduissa olosuhteissa ja rakentamisaikaisella huputuksella.

Kuntien rooli rakennushankkeiden tilaajina on merkittävä - täällä Alajärvellä on siitä näyttöä; kaavoituksessa kunnat ja erityisesti isot kaupungit voisivat paremmin hyödyntää sitä kiekkoa mitä heidän lapaansa on syötetty rakennusmateriaalien valinnassa. Esimerkiksi Helsingissä opastetaan kovasti ihmisiä ekologisuuteen ja ilmastoystävällisyyteen, mutta julkiset rakennukset rakennetaan useimmiten betonista ja lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla. Pitäisikö Helsingin kaupungin valtuuston kutsua ympäristö- ja ilmasto-oppiin tänne Alajärvelle? Kunnallisvaalien alla voi muistuttaa, ovatko puheet pelkästään vihreitä, mutta sydän hiilen musta ja betonin harmaa?

Massiivipuurakentamisella on ilmastohyötyjen lisäksi paljon muitakin etuja. Tutkimusten mukaan puurakennus parantaa sisäilman laatua, parantaa koululaisten oppimistuloksia sekä nopeuttaa sairauksista toipumista.

MTK:n kuntavaalitavoitteiden mukaisesti paikallisesti tuotettua puuta kannattaa hyödyntää, se on viisasta elinkeinopolitiikkaa, kuntataloudessa puurakentaminen hyödyntää paikallistaloutta raaka-aineen hankinnasta lähtien. Julkisissa rakennushankkeissa raha kannattaa pistää kiertämään aluetalouteen.

Jos asukkaat saavat päättää, kaikki rakennukset rakennettaisiin puusta. Puutalon rakentaminen on ylivoimaisesti paras ympäristöteko mitä ihminen voi tehdä.

Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen mukanaolo on hyvä esimerkki uudenlaisesta metsänomistajien edunvalvonnasta, jossa puulle yritetään saada synnytettyä uutta, korkean jalostusarvon kysyntää.

Nyt kun fossiilitaloudesta ollaan siirtymässä biotalouteen, tarjoaa maaseutu suuria mahdollisuuksia, kuten täällä tänään nähdään. Muutaman vuoden kuluttua hallinnon eri tahojen roolit ovat muuttuneet rajusti nykyisestä. Muutos antaa kunnille mahdollisuuksia edistää alueensa elinvoimaa ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Elinvoimapolitiikalla ratkaistaan seutukuntien vetovoima. Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla pystytään edistämään teollisuuden sijoittumista kuntiin samalla kun huomioidaan ympäristöarvot. Lisäksi maakuntauudistuksen yhteydessä entistä enemmän ympäristöluvista on muuttumassa kunnille annettaviksi ilmoituksiksi.

Tulevilla maakunnilla on myös keskeinen rooli yritystoiminnan edistämisessä. Maakuntiin syntyvät kasvupalvelut tarjoavat tarvittavat yritys- ja työllisyyspalvelut myös maaseudun yrityksille. Kaikki apu yritystoiminnan perustamisesta vientimarkkinoiden valtaamiseen tulee löytymään tulevista maakunnista. Nyt kaikissa maakunnissa on syytä varmistaa, että yritysten tarvitsemat palvelut ovat myös maaseudun yrityksille kuten puun jalostukseen sopivia. Tulevissa maakunnissa pitää myös huolehtia metsäsektorin edistämisestä, tapahtui se sitten metsäkeskuksesta tai maakuntahallinnosta.

Viime viikkoina on paljon puhuttu liikenneverkkojen kehittämisestä. Täällä Hoiskossa on helppo saada kokonaiskuva liikenneverkon kokonaisuuden tärkeydestä. Ei riitä, että metsästä saadaan metsänomistajan myymää ja MHY:n korjaamaa raaka-ainetta jalostukseen vaan myös valmiit tuotteet on saatava markkinoille. Liikenneverkkoyhtiökeskustelun alle jäi se fakta, että meillä on edelleen korjausvelkaa lähes 2,5 miljardin edestä väyläverkollamme. Pidän hyvänä, että parlamentaarinen työryhmä tulee pureutumaan liikenneverkon kehittämiseen.

Yritystoimintaa ei voi kehittää, aloittaa tai laajentaa ilman rahoitusta. Kannustankin suomalaisia päättäjiä, rahoituslaitoksia ja sijoittajia pohtimaan, miten yritystoiminnan rahoituksen saamista voitaisiin edelleen parantaa. Uusilla EU lähtöisillä pk-rahoitusvälineille voidaan edistää yritystoiminnan syntymistä. Olisiko meillä kuitenkin vielä lisää kotimaisia mahdollisuuksia löytää ensi- ja riskivaiheen rahoitusta yritystoimintaan. Jos nyt uusiutuvan materiaalin jalostamista voi pitää kovin suurena riskitoimintana.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan ympäristövaliokunnan käsiteltävänä. Esityksessä tarjotaan kunnille useita työkaluja nykyistä tehokkaampaan alueiden käytön suunnitteluun, vähennetään kaavoitukseen tarvittavaa byrokratiaa sekä sujuvoitetaan lupajärjestelmiä. Uudet työkalut ovat kuntien käytössä juuri sopivasti, kun uudet kunnanvaltuustot aloittavat toimikautensa. Nyt onkin mitä oivallisin mahdollisuus uudistaa kuntien elinvoima- ja maapolitiikkaa uusien valtuutettujen sekä muuttuneen lainsäädännön avulla. Uudistus vahvistaa kuntien päätösvaltaa sekä kaavoituksessa että luvituksessa huomattavasti. ELY-keskukset eivät enää valvo kuntien toimintaa muissa kuin valtakunnallisesti merkittävissä asioissa. Asemakaavan laatimista nopeutetaan monilta osin ja yleiskaavan käyttöä laajennetaan rakentamiseen siten, että kyläalueilta käytännössä poistuu tarve yksityiskohtaiseen asemakaavoitukseen. Metsänomistajien oikeusturvaa parannetaan sillä, että maisematyölupavaatimus poistuu yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta.

Nyt tehtävän lakimuutoksen lisäksi Ministeri Tiilikainen on luvannut käynnistää maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen välittömästi. Kokonaisuudistus onkin väistämätöntä. Kolmen kerroksen kaavajärjestelmä käy liian raskaaksi maakuntauudistuksen myötä eikä muutoinkaan vastaa nykyajan tarpeisiin esimerkiksi nopea tempoisesta kaupunkikehityksessä. Kaksi demokraattisesti valittua tasoa ei voi jatkossa laatia toisaalta maakuntakaavoja maakuntatasolla ja kuntakaavoja kuntatasolla. Uudistuksessa on myös huolehdittava siitä, että tarvittaessa yksityiset maanomistajat voivat kaavoittaa omia maitaan, mikäli kunta ei ole pystynyt hoitamaan velvoitettaan riittävästä tonttitarjonnasta. Kokonaisuudistuksen valmistelu täytyy aloittaa välittömästi yhdessä eri sidosryhmien kanssa.