Hirvikannassa edelleen pienetämisen varaa

Mikko Tiirola
09.02.2017

Mikko Tiirola: Ilman metsästystä hirvikanta olisi sietämätön. Nytkin hirvet ovat aiheuttaneet tuhoja miljoonalle metsähehtaarille.

Nykyinen metsätalous takaa hirville niin runsaasti ravintoa, että ilman metsästystä hirvikanta kasvaisi sietämättömäksi. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä.

Silti hirvien aiheuttamia tuhoja on miljoonalla metsähehtaarilla ja kuusta on istutettu liian karuille maille kymmenillä tuhansilla hehtaareilla.

Viime syksynä kaadettiin yli 5 000 hirveä edellisvuotta enemmän. Metsästyksen jälkeinen talvikanta jäi silti tavoiteltua suuremmaksi monilla alueilla. Liikennevahinkojen lisääntyminen yli 10 prosenttia parin viime vuoden aikana antaa tukea sille, että hirvikannan leikkaamista on syytä jatkaa. Vain siten vältytään lisääntyviltä taimikkotuhoilta ja vihaisilta metsänomistajilta.

Juuri nyt on vaikuttamisen paikka, kun riistanhoitoyhdistykset pitävät kokouksiaan. On tärkeää, että hirviporukat anovat tulevalle kaudelle lupia reilusti, jotta vältytään takavuosien konfliktilta maanomistajien ja metsästäjien kesken. Paine metsästysvuokrien käyttöönottoon on kasvamaan päin.

Toivottavaa olisi, että voisimme jatkaa talonpoikaisella metsästysseurueisiin perustuvalla jahtikulttuurilla. Siinä maanomistajat tyytyvät siihen, että metsästysoikeus annetaan lähes korvauksetta ja metsästysseurat sitoutuvat pitämään hirvikannan sellaisena, ettei se vaaranna kannattavaa metsätaloutta.

Kannansäätelyä pitäisi viedä siihen suuntaan, että lupia anotaan ja myönnetään aiempaa runsaammin ja metsästyskauden puolivälin tarkastelussa arvioidaan todellinen tilanne. Lupapankkijärjestelmä on käytössä useimpien riistanhoitoyhdistysten alueella ja omaRiista parantanee kanta-arvion luotettavuutta.

Hämmästelen silti hirvilupaprosessiin joustamattomuutta: vaikka kanta-arviot ovat menneet pieleen, ei jahtikauden aikana voianoa lisää lupia yli pankkihirvikiintiön. Sipilän hallitus purkaa sääntelyä. Purku tulisi ulottaa myös hirvilupaprosesseihin.

Metsästyskauden jatkamista tammikuun loppuun olisi myös syytä kokeilla ainakin talvitihentymäalueilla.

Viime vuosina on pyritty oikaisemaan vahvasti naarasvoittoista hirvikantaa. Maanomistajat tukivat vahvasti sitä, että lainsäätäjä järkeisti naaraan vasasuojaa.

Kannan rakenteen oikaisussa on ohjaus mennyt kuitenkin turhan pitkälle. Piikkirajoitukset ja kaatolupien kiintiöiminen liian tarkasti ovat hankaloittaneet metsästystä. Suositusten pitäisi riittää.

Hirvituhojen korvausjärjestelmä on vaikeaselkoinen eikä korvaa taimikkotuhoja aiheutuneiden vahinkojen mukaisesti. Kuvaavaa on, että metsästäjiltä on kerätty pyyntilupamaksuja kolmen miljoonan euron edestä, mutta metsätuhoja on korvattu vain puolella miljoonalla eurolla. Tänä keväänä tilanne on paranemassa.

MTK on ollut mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä lähes kolmanneksen. Toimiva korvausjärjestelmä ja pyyntilupamaksun kannustava hinnoittelu voivat olla avain tasaisempaan hirvikantaan. Nyt ainoastaan liikennevahinkojen määrä korreloi hirvikannan suhteen